Linnan juhlia ei aina ole suinkaan juhlittu iltaisin. Lue, miten Linnan juhlat ovat muuttuneet sata vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana.
Suorana lähetettävän itsenäisyyspäivän vastaanoton katsominen kotisohvalta tuntuu itsestään selvältä perinteeltä. Ei siitä kuitenkaan ole niin kauan aikaa, kun juhlat olivat vain lyhyt iltapäiväkahvihetki.
Ensimmäisissä itsenäisyyspäivän juhlissa vain 150 vierasta
Vuonna 1919 järjestettiin ensimmäiset itsenäisyyspäivän juhlat. Ne olivat iltapäiväjuhlat, joihin oli kutsuttu hallituksen lisäksi virkamieskuntaa ja diplomaatteja. Isäntänä toimi presidentti K. J. Ståhlberg ja emäntänä hänen tyttärensä Aino. Nykyiseen vierasmäärään, 1600–2000 juhlijaa, verrattuna juhlijoita oli niukasti: 150.
Iltapäiväkahvit vaihdettiin iltajuhliksi
Vuonna 1922 itsenäisyyspäivän juhlista tuli iltajuhla. Presidentti Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester vastaanottivat yli tuhat vierasta. Vuosina 1923 ja 1924 palattiin hetkeksi alkuperäiseen iltapäivävastaanottoon.
Linnan juhlat on peruttu useampaan kertaan
1930-luvulla juhlavastaanotto peruttiin useaan otteeseen. Muutaman kerran samalle päivälle sattui muita merkkitapahtumia, kuten presidentti P. E. Svinhufvudin syntymäpäivät (vuonna 1931) tai Ruotsin kruununprinssin vierailu (vuonna 1932).
Myöskään sotavuosina 1939–1945 Linnan juhlia ei järjestetty. Vuodesta 1946 lähtien juhlat on peruttu neljä kertaa. Esimerkiksi vuonna 1981 presidentti Urho Kekkonen oli sairaana, eikä juhlia voitu järjestää Presidentinlinnassa.
Sylvi Kekkonen toi Linnaan värikkäämpää väkeä
Presidentti Kekkosen vaimo Sylvi Kekkonen vaikutti siihen, että Linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita. Kenties sen jälkeen muutkin kuin Sylvi oivalsivat, että sen paremmat juhlat, mitä värikäämpi juhlaväki.
Ensimmäinen suora lähetys Linnan juhlista tehtiin radioon
Toimittajat pääsivät raportoimaan itsenäisyyspäivän juhlahumusta ensimmäisen kerran vuonna 1949. Paikan päältä tehtiin Yleisradioon suora radiolähetys.
Televisiossa näytettiin vain koosteita
Vuonna 1957 Linnan juhlista näytettiin ensimmäinen Yleisradion televisiolähetys. Sen juonsivat Saara Palmgren ja Niilo Tarvajärvi. Suorat lähetykset alkoivat kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1967. Vuosina 1969–1980 juhlista näytettiin vain koosteita, mutta tuon jälkeen juhlat on näytetty kotisohville suorana lähetyksenä.
Tellervo Koivisto olisi halunnut palauttaa kahvihetken
Vuosina 1982–1994 presidenttinämme toimineen Mauno Koiviston vaimo Tellervo Koivisto olisi halunnut itsenäisyyspäivän vastaanotosta iltajuhlan sijaan iltapäivän kahvihetken. Ihmiset olivat kuitenkin jo tottuneet juhlaperinteeseen, eikä ehdotus saanut kannatusta.
Ahtisaari toi Linnaan jazzin ja viinin
Jokainen presidentti on tuonut juhliin oman kädenjälkensä. Esimerkiksi vuosina 1994–2000 presidenttinä ollutta Martti Ahtisaarta on kiittäminen siitä, että Linnassa kuullaan jazzia ja nautitaan viiniä. Viini ei kuitenkaan ole missään vaiheessa uhannut Linnan kuuluisaa boolia!
Lähteet: Suomen Tasavallan Presidentin kanslia, Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen, Yleisradion Elävä arkisto
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous