Matin 20 vuotta Teksti-tv:n parissa on puolet siitä ajasta, jonka teksti-tv on ollut Suomessa.
Viihde

Ylen teksti-tv on rakastettu instituutio, jonka takana on nykyisin vahvasti yksi mies – Matti Rämö kertoo suosikkilegendansa teksti-tv:n pitkästä historiasta

Kun Matti Rämö sai veronmaksajalta ehdotuksen, miten täyttää korona-ajan vaientamaa palvelua, hän innosti koko toimituksen mukaan. Tapaus kertoo esimerkillisesti, kuinka teksti-tv:n viehätys on nostalgiassa.
Teksti: Tiia Kailaheimo Kuvat: Jonne Räsänen ja Yle

Matti Rämön, 59, päivä on alkanut rauhallisesti. Aamutoimien jälkeen hän on aloitellut työpäiväänsä kotona. Hän on tarkastanut teksti-tv:n sähköpostit ja tehnyt katsojapalautteiden mukaisesti korjailuja.

Nykyisin Matti on pitkälti mies Ylen Teksti-tv:n takana.

Vuonna 2001 Matilla oli paperit maantieteenlaitokselta ja 90-luvun laman takia pitkäaikaistyöttömyysjakso takana. Hän pääsi harjoitteluun ja sen myötä työllistyi Ylen Teksti-tv:n pariin.

Noihin aikoihin Teksti-tv kävi läpi suuria muutoksia. Oma iso toimitus pilkottiin osiin, ja uutisia alettiin päivittää uutis- ja urheilutoimituksista muiden töiden sivussa. Kaikki mitä pystyttiin automatisoimaan, automatisoitiin. Lopulta Matti jäi Teksti-tv:n viimeiseksi tuottajaksi.

800. Viikkomakasiini

Nykyään Matin työ on pitkälti prosessien valvomista. Täysin Matin omalle kontolle kuuluvat 800-sivut, eli Viikkomakasiini, jonka aiheita ovat kansalaistieto, kalenterit, päivän sana, lintutilanne ja pikselitaide.

Päivittyviä sivuja on yhteensä 1600. Kun niitä huolletaan monesta suunnasta, virheen mahdollisuuksia syntyy. Monesti sivuille jääkin pientä ihmeellistä. Onneksi katsojat antavat herkästi palautetta joka päivä – vaikka silloin, kun uutisoidaan suomalaismäkihyppääjästä ”suurmäen karsinassa”.

teksti-tv

Pääsivu 100 kuuluu lukemattomien suomalaisten uutisaamuun.

Yleisösuhde on muutenkin tiivis.

– Ihmiset kiittävät sitä, että teksti-tv on olemassa ja toivovat ettei se muuttuisi, Matti sanoo. Hän myös muistuttaa, että Ylen palvelu ei ole Suomen ainoa, Maikkarilla on omansa.

Mattia huvittavat erilaiset vastaan tulleet sisältökonsultit, jotka ovat tuoneet ikään kuin uutena asiana esille sen, että yleisöä pitää kuunnella.

Teksti-tv:ssä niin on tehty aina.

Matti kuulee kiittelijöitä, räyhääjiä ja närkästyneitä. Närkästyneet ottavat kierroksia, kun jokin ei toimi.

– Kun Nokia sukelsi kunnolla, pörssisivulla sattui olemaan samaan aikaan katkos päivittymisessä. Salaliittoteoreetikot olivat heti paikalla väittämässä, että Yle tahallaan pimittää tietoa, Matti naurahtaa.

Sitten on myös ihmisiä, jotka viestittelevät vain ollakseen tekemisissä jonkun kanssa. Matti sanoo, että siihen on tottunut. Joidenkin katsojien kanssa hän on käynyt vuodesta toiseen rakentavaa keskustelua. Yhteys yleisöön on tunnesidonnainen.

– Se on siellä, seuraa ja kannustaa eteenpäin. Sitä haluaa tehdä oman työn hyvin, koska sitä seurataan ja arvostetaan.

130. Ulkomaat

Viikoittain Teksti-tv:llä on 1,2 miljoonaa seuraajaa. Suurin osa katsoo pääuutiset, urheilutulokset ja lottonumerot, ja sitten on se iso joukko ihmisiä, joka suhtautuu välineeseen intohimoisesti.

Mattikin kuuluu tähän intohimoisten joukkoon. Jo ennen työpaikkaa Matti piti itseään teksti-tv-friikkinä.

Nuoruudessaan Matti luki italiaa yliopistossa ja asui Italiassa. Teksti-tv oli väline, jolla henkisesti 1/4-italialainen pystyi seuraamaan italialaista maailmaa aikana ennen nykyisen kaltaisia nettiyhteyksiä ja älypuhelimia.

– Teksti-tv on tosi pätevä väline uutismaailman seuraamiseen.

Vaikka Matti ei maantieteen papereillaan uraa tehnytkään, toteuttaa hän kiinnostustaan vapaa-ajalla. Intohimoinen polkupyöräilijä on tehnyt pitkät ja unohtumattomat retkipyöräilyt Intiassa, Thaimaassa, Italiassa, Turkissa, Islannissa – yhden elämää suuremmista pyörämatkoistaan Matti teki Himalajalle. Monesti reitit lähtevätkin muotoutumaan karttojen tutkimisesta.

– Pyöräily on hieno tapa matkustaa. Se on tarpeeksi nopeaa, että ehtii pidemmänkin matkan, mutta tarpeeksi hidasta, että on aikaa sulautua osaksi ympäristöä, tuntea ilmankosteus, tuoksut ja äänet.

Suomessakin on Matin mukaan hienoja pyöräreittejä. Hän suosittelee Lappia, Kuusamoa, Saimaata ja Savonlinnaa, etelämmästä Luhankaa. Turun saaristossa tiet ovat kapeita ja etenkin kesäaikaan ruuhkaisia.

–Pääsääntö on, että pysyy pienillä teillä. Suomi on retkipyöräilijän paratiisi varsinkin, jos on teltan kanssa liikkeellä. Polkee niin pitkälle kuin pääsee ja pystyttää teltan sinne.

Matti Rämöstä tuli herra Teksti-tv hieman sattumalta.

Matti Rämöstä tuli ”herra Teksti-tv” hieman sattumalta.

235. NHL

Matin 20 vuotta Teksti-tv:n parissa on puolet siitä ajasta, jonka palvelu on ollut Suomessa. Vuosiin mahtuvat kommelluksensa.

– Minulle on kerrottu, että ennen omaa aikaani oli onnistuttu hävittämään koko Teksti-tv-sivusto lähetyksestä.

Se oli mahdollista 80-luvulla käytetyssä ensimmäisessä järjestelmässä. Nyt siitä on tultu eteenpäin eikä sivusto voi yhtä helposti kadota.

Sitten voi käydä niin, että eniten käytetyille sivuille ei olekaan mitään julkaistavaa.

Kun korona alkoi, NHL-kausi keskeytyi, mikä jätti tekstitelevision tulossivulle aukon. Yleisöpalautteena oli tullut idea, että sivulla julkaistaisiinkin tilalla vanhoja tuloksia.

Alkuun Matti oli epäileväinen, mutta kun hän sai ensin itsensä innostumaan ajatuksesta, hänen onnistui vakuuttaa se myös urheilutoimitukselle.

– Sivu 235 on legenda. Monelle se on erityisen tärkeä sivu.

Niinpä NHL-tulossivu 235 alkoi tarjota aamuisin 10 vuotta vanhoja tuloksia. Yleisö sai kokea uudelleen Saku Koivun syötöt, Teemu Selänteen maalit ja Antti Niemen torjunnat.

Tästä teksti-tv:ssä monelle onkin kyse: retrosta ja nostalgiasta.

Iso ylpeyden aihe Matille ovat olleet myös pikseligraafiset näyttelyt. Teksti-tv:n viime syksyisen 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin iso näyttely. Näyttelyiden myötä Matti on tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten pikseligrafiikan ystävien kanssa.

– Teksti-tv:n graafinen ilme on tarpeeksi yksinkertainen minulle. Siellä on selkeät rajat ja vähän värejä. Pikselikoko on raaka ja karkea, ja hallitsen sen. Vähän niin kuin se ompelujuttu, missä on valmis malli ja siihen laitetaan lankoja. Teksti-tv muistuttaa sitä.

Teksti-tv on siis todella oma taiteenlajinsa.

Toisenlainenkin nykytaide on pesinyt teksti-tv-kulttuuriin. Monen puhelimeen on kilahtanut erilaisia aidonnäköisiä meemejä pääuutissivusta 100. Osa tunnistaa ne hassutteluksi, mutta toiset ottavat todesta teksti-tv:lle tekaistun lyöntivirheen valtionpäämiesten ”tappamisesta” huippukokouksessa.

Mistä meemi-ilmiö kertoo?

– Teksti-tv on niin merkittävä väline, että sitä halutaan parodioida. Toisaalta se on hyvä asia, toisaalta huono, jos feikki voidaan ottaa todesta.

teksti-tv

Ylen teksti-tv:n jouluisen tervehdyksen on tehnyt pikseligraafikko Steve Horsley.

895. Ajatus päivälle

Ensi kesänä Matti täyttää 60 vuotta. Mitä ajatuksia se herättää?

– Täytyy myöntää, että en ole ajatellut tekeväni mitään erityistä. 50-vuotiaana olin yksin oliivilehdossa telttailemassa ja katselin, kun vuohet ravasivat laaksossa. Se oli rentouttava hetki.

Matti ei aio pitää isoja juhlia. Parhaimmillaan hän voisi polkea jossakin sorateitä pitkin.

– Olen totuttanut itseni hyväksymään, että näin on käynyt ja näin paljon on tulossa mittariin, Matti naurahtaa.

– Onhan se pitkä pätkä ja tähän olen päätynyt, mutta ei juhlittava asia. Sen verran iso kuitenkin, että hätkähdyttää.

Matin mieleen muistuu jotakin Ajatus päivälle -sivulta, 895. Siinä 99-vuotias Alli lausuu viisaita sanoja ikääntymisestä.

Hetken kaivelun jälkeen Matti löytää etsimänsä: ”Kun ihminen lakkaa leikkimästä, hän vanhenee”.

Matin työpäivä jatkuu sivujen läpikäynnillä. Iltapäivästä hän hyppää pyörän päälle ja ajaa Keskuspuiston läpi Pasilaan jatkamaan päivää lähitöinä, ajastamaan sivuja.

– Osa-aikainen etätyö on hieno vaihtoehto. Voi katkaista päivän sillä, että käy välissä polkemassa.

Toki työpäivä hieman venyy silloin. Mattia se ei haittaa. Hän käy teksti-tv-sivuja läpi silloinkin, kun ei ole töissä.

Ne ovat osa olemassaoloa.

Lue myös: Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila: ”En halua olla jahkaaja”

X