Itsetuntemus

Kannatko jatkuvaa vihaa ja pettymystä – näin vapaudut katkeruudesta

Katkeruus myrkyttää pahimmillaan koko elämän. Miten siitä pääsee eroon?

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Bulls Press

Katkeruus myrkyttää pahimmillaan koko elämän. Miten siitä pääsee eroon?

”Sinut on irtisanottu koeajalla.” Ne olivat ainoat sanat, jotka esimies lausui toimittaja Teppo Kuittiselle, kun hän vuosi sitten maanantaiaamuna tuli töihin.

Aamun olisi voinut kuvitella menevän toisinkin. Teppo oli tehnyt viikonloppuna keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä Yrittäjät.fi-sivustolle ison uutisen, jossa nykyinen pääministeri ehdotti kuntien ja valtion työntekijöiden vähentämistä kymmenillä tuhansilla. Laajasti siteerattu uutinen herätti kohun muun muassa siitä, eikö pääministeri tunne julkisen sektorin kokoa.

Juttu oli jatkoa aiemmin tehdyille töille. Niistä Teppo sanoo saaneensa kiitosta ja kehuja uudessa työpaikassa, ja viimeksi hänet oli palkittu kovasta uutisesta kuohuviinipullolla.

Ja nyt potkut.

– Ennen niitä koin olevani urani huipulla. Kaikki muuttui täysin yllättäen.

Lue lisää: Käännä torjutuksi tuleminen voitoksesi – Nämä ohjeet toimivat sekä ihmissuhteissa että työelämässä

Katkeruus myrkyttää kaiken

Ensimmäiset puoli vuotta meni alkusokissa asioita järjestellen. Ammattiliitto riitautti irtisanomisen. Se näki yhteyden uutisointiin. Työnantaja on kiistänyt yhteyden. Teppo laittoi kolmelapsisen perheen asuntolainan lyhennysvapaalle ja alkoi etsiä töitä. Hän työllistyikin nopeasti, mutta puolen vuoden päästä potkuista hän havahtui itselleen uuteen tunteeseen.

– Huomasin, että olin hirveän katkera siitä, että esimieheni käänsivät minulle yhtäkkiä selkänsä. Miten joku voi tehdä jotain tällaista?

Katkeruus tulee tunteena tutuksi monelle nyt, kun yt-pilvi varjostaa yhä useampaa työpaikkaa. Katkeruuden voi aiheuttaa kova pettymys millä tahansa elämänalueella, kun ihminen kokee tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi. Pahimmillaan katkeruus myrkyttää koko elämän, joten siitä kannattaa hankkiutua eroon. Miten?

Lue lisää: Kateellisuus, viha ja märehtiminen – Karkota onnellisuusvarkaat

Viha pitää ihmistä otteessaan

Ihan yksinkertaista katkeruudesta irti pääseminen ei ole, sillä katkeruus ei ole perustunne. Se ei tule eikä myöskään katoa hetkessä. Katkeruus on pysyvämpi asenteen ja tunteen yhdistelmä, sanoo erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti Tuomo Tikkanen.

– Katkeruus seuraa pettymyksistä, joihin liittyy henkilökohtaista loukkausta, nöyryytystä ja häpeää.

Yleensä pystymme käsittelemään pettymyksen ja selviytymään siitä. Pienet pettymykset ovat päivittäisiä. Katkeruudessa pettymykseen yhdistyy viha. Sitä on vaikeaa saada pois päältä.

– Silloin käy helposti niin, että ihminen jää vangiksi tilanteeseensa ja myrkyttää itse koko elämänsä. Se äärimmäinen vaara on olemassa, kun yhdistelmänä on voimakas loukatuksi tulemisen tunne ja aggressio, Tikkanen sanoo.

Huoltajuuskiista vei elämänhallinnan

Henkilökohtaisimmat loukkaukset kohdistuvat perheeseen, parisuhteeseen ja lapsiin. Sellainen kohtasi Johannaa neljä vuotta sitten, kun hänen edelleen jatkuva huoltajuusriitansa alkoi. Katkeruuden tunteet ovat kohdistuneet paitsi ex-mieheen myös viranomaisiin, jotka ovat Johannan mukaan vähätelleet yhteisen lapsen isän puolelta kokemaa väitettyä väkivaltaa. Aina vain uudet selvitykset, viranomaiset ja oikeudenkäynnit ovat paitsi uuvuttaneet myös katkeroittaneet Johannan.

– Alussa luotin järjestelmään, mutta katkeruus on syventynyt vuosien varrella. Olen taistellut lapsen puolesta, ja lapsi on silti viranomaisten päätösten vuoksi joutunut isänsä pahoinpitelemäksi. On niin nöyryyttävää, kun minulle vain heristetään sormea, että älä riitele eksäsi kanssa. Samaan aikaan lapsi tulee mustelmilla isältään kotiin.

Katkeruudesta on vaikeaa päästä irti, kun koko elämä pyörii siihen liittyvien asioiden ympärillä. Johanna odottaa aina jotain: poliisitutkinnan valmistumista, tuomioistuinkäsittelyä, oikeudenkäyntiä.

– Kaikki perheemme aika ja rahat menevät tähän. Kodin remontteja on lykätty vuosia, eikä lomamatkoja tehdä. Tiedän kyllä, että pitäisi olla kiitollinen siitä, mitä on. Mutta tuntuu, että olen menettänyt hallinnan tunteen elämästäni. Se katkeroittaa joka päivä.

Positiiviset uutiset ärsyttävät

Katkeruuden tunnistaakin siitä, että se on jatkuvasti läsnä. Pahimmillaan se alkaa sävyttää ihmisen asennetta koko elämään ja muihin ihmisiin. Teppo havahtui omaan katkeruuteensa, kun Facebookin positiivinen uutisvirta alkoi ärsyttää.

– Poistin seurannasta monta tyyppiä. Kerran jopa aloitin Facebookissa riidan kaverini kanssa. Silloin tajusin, että olen katkeroitunut. Tuoppi oli aina puoliksi tyhjä, ei puoliksi täynnä.

Sekään ei auttanut, että monet kuvasivat Tepon potkuja onnenpotkuiksi. Hän kun sai nopeasti uusia, kiinnostavia töitä.

– Olisin varmasti ollut vielä katkerampi, ellen olisi saanut töitä. Mutta vaikka asiat järjestyvät, ei se poista katkeruutta. Paperilla minulle kävi hyvin. Tunnepuolella se loukkaa edelleen.

Sitä tunnetta ei tarvitsekaan vähätellä, sanoo Tikkanen. Tunteille on hyvä antaa arvo, mutta niihin ei kannata jäädä kiinni.

– Katkeruus on tunne, joka ei johda mihinkään, toisin kuin esimerkiksi suru. Katkeruuteen liittyy usein myös surua. Se on terveellinen tunne ja menee ohi. Voi ajatella, että suren tämän jutun, ja sitten menen eteenpäin.

Johannan katkeruus on yhtä tunteiden sekamelskaa. Se vaikeuttaa siitä irrottautumista.

– Katkeruuteni on yhdistelmä pitkittynyttä vihaa, hätää ja avuntarvetta, johon ei vastata. Siihen kietoutuu häpeä ja syyllisyys siitä, että valitsin väärän ihmisen lapsen isäksi. Katkeruus on muokannut käsitystäni paitsi muista ihmisistä myös itsestäni. Olen kyyninen ja sarkastinen.

Älä myrkyty itse

– Kyynisyyden huomaaminen itsessään on oikeastaan hyvä asia, sanoo Tikkanen.

Se on varoitussignaali, jonka huomatessaan kannattaa painaa jarrua. Kyynisyys vaikuttaa vahvasti siihen, millaiseksi kokee itsensä.

– Haluanko olla hyvä ja rakkauden arvoinen vai loukattu, katkera ja myrkyttynyt? Itsetunnon kannalta on tärkeää ajatella, että minä en ole myrkyllinen ihminen. Minulle on sattunut kurjia asioita, mutta en myrkyty niistä. En suostu ottamaan vastaan nöyryytystä tai häpeää, Tikkanen kuvaa.

Vaihda ajatus parempaan

Entä jos on haavoitettu kunnolla? Silloin rakentava suhtautuminen on hankalaa. Se on kuitenkin ainut tapa selättää katkeruus.

– Ihminen yrittää aina sopeutua eri tilanteisiin. Rakentavat sopeutumistavat vievät eteenpäin. Kielteiset, kuten katkeruus, eivät. Jos sopeutuu negatiivisesti koko elämänsä, lopputulos on negatiivinen.

Kun Teppo huomasi katkeruutensa, hän jutteli siitä kohdalle osuneen papin kanssa. Keskustelun jälkeen hän on tietoisesti yrittänyt keskittyä positiivisiin asioihin ja ihmisiin. Kun katkera ajatus tulee, hän yrittää vaihtaa ajatusta.

– Jos se ei onnistu, keskityn arkeen lasten kanssa. En halua tulla sellaiseksi ikäväksi ihmiseksi, joka minusta oli tulossa. Nykyään seuraan myös pirteitä päivityksiä Facebookissa.

Keskity arkeen

Johannakin saattaa päättää, että juuri tänä perjantai-iltana en voi asialle mitään. Keskityn siihen, mitä huomenna syödään. Yksi tapa torjua katkeruutta on ollut kerätä ympärille ystäviä ja viranomaisia, joiden toiminta rauhoittaa häntä.

– En halua enää ottaa kannettavakseni sellaista häpeää, joka ei ole minun. Siinä tarvitsen ympärilleni ihmisiä, jotka ymmärtävät tilannetta ja tuovat siihen realiteettia. Huumorikin on yksi selviytymiskeino. Vaikka sävy onkin musta, tilanteen absurdius antaa hyviä aineksia hirtehishuumorille.

Katkeruudesta on saattanut seurata jotain hyvääkin, ajattelee Johanna.

– Ehkä sinnikkyyteni ja katkeruuteni kautta olen vihdoin saanut lapsen ja isän tapaamiset valvotuiksi. Lapsi on turvassa tällä hetkellä, ja se on tärkeämpää kuin katkeroitumiseni.

Johannan nimi on muutettu.

X