Kateus kuriin

Mitä onnellisempi ja tyytyväisempi ihminen on, sitä vähemmin hän kadehtii muita.

Kollegan ideaa kiiteltiin palaverissa. Voi miksi en itse keksinyt sitä! Työkaveri sai kiinnostavan projektin, jota havittelin, miksi en minä? Kateus pistää ja polttaa kuin orapihlajan piikki jalkapohjassa.

Kateutta piilotellaan ja hävetään. Turhaan, sillä jokainen tuntee joskus kateutta.

Kateus työelämässä -kirjan toimittanut Pirkko-Liisa Vesterisen mukaan kateus on ikiaikainen asenne, joka on meissä jokaisessa sisäänrakennettuna. Pikkulapsikin osaa kadehtia kaverin lelua.

Kateutta on kuitenkin olemassa eriasteista. On ihmisiä, joilla kateus on koko ajan päällimmäinen tunne. Oma paha olo saa kuvittelemaan, että mieliala kohenee, jos muilla on kurjaa.

Pahaan oloon etsitään syyllistä ja usein tämä löytyykin läheltä, mutta ei itsestä. Kateus muuttuu pikku hiljaa pahansuopaisuudeksi, pahansuopaisuus pahoiksi puheiksi ja puheet ilkeiksi teoiksi.

Dosentti Pirkko-Liisa Vesterinen työskentelee johdon ja työyhteisöjen valmentajana Pohjoismaiden suurimman valmennuskonsernin Management Institute of Finlandin Jyväskylän yksikössä. Hän kiinnostui kateudesta ihmetellessään eräässä aiemmassa työpaikassaan, miksi hyvät ja ahkerat opiskelijat saivat huonoja arvosanoja harjoittelupaikoissaan ilman realistisia perusteita. He olivat usein kauniita nuoria naisia, huipputyyppejä.

Kun Vesterinen selvitteli asiaa, hän törmäsi kateuteen. Hän kertoo myös itse joutuneensa kateuden kohteeksi entisessä työpaikassaan.

– Kateus ilmeni kiusaamisena, vähättelynä, aliarvioimisena sekä ikävinä ja nolaavina letkautuksina tilanteissa, joissa oli ”yleisöä” paikalla. Lisäksi opintojeni edistymistä yritettiin estää monin eri tavoin.

Menestys herättää kateutta

Kateus saa tyypillisesti alkunsa vertailusta. Kateus on kuin mittatikku, jolla ihminen arvioi omaa arvoaan suhteessaan muihin.

Työpaikalla kateellisen ilmapiirin taustalla voi olla heikko johtaminen. Johtaja, jolla on huono itsetunto, saattaa kadehtia muita ja rekrytoida itseään heikompia ihmisiä töihin. Hän voi vähätellä alaistensa suorituksia sekä jakaa töitä epätasaisesti ja mielivaltaisesti.

Kateus voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, toisen työn sabotoimisena, tiedon panttaamisena, pahan puhumisena takanapäin, sosiaalisena eristämisenä tai avun laiminlyömisenä.

– Se voi näyttäytyä myös selittämättöminä purkauksina ja hyökkäyksinä tai maltin menettämisenä, Vesterinen kertoo.

Kateus nostaa päätään etenkin silloin, kun ihminen on kuormittunut ja väsynyt. Kuormitus kaventaa ajattelua. Esimies tai työkaveri alkavat näyttää parempiosaiselta ja pääsevän helpommalla kuin kadehtija itse. Jos työkaveri vielä kertoo avoimesti mukavista asioista elämässään, se on myrkkyä kuormittuneelle.

– Nykyinen kuormittava työelämä ruokkii kateutta, Vesterinen sanoo.

Kateellinen ei tue toisia. Kateus naamioituu myös helposti kritiikiksi ja heikentää siten yrityksen tulosta. Kateus johtaa laiminlyönteihin, uupumukseen, kiusaamiseen, virheiden peittelyyn ja epäluuloisuuteen. Se laskee motivaatiota ja lisää kilpailua sekä sisäistä kyräilyä työyhteisössä.

– Kateuden kohteena oleminen ei ole helppoa ja etenkin kateelliselle esimiehelle on vaikea puhua asiasta. Asiaa voi yrittää lähestyä huumorilla tai kysyä toiselta suoraan, miksi tämä käyttäytyy huonosti, Vesterinen opastaa.

Kateus voi myös pukeutua erilaisiin salapukuihin ja ilmetä moraalisena paatoksena, sosiaalisena närkästyksenä tai älyllisenä ylemmyydentuntona. Jopa toisen epäonni voi aiheuttaa kateutta. Kateutta voi herättää esimerkiksi sairaan työkaverin saama myötätunto tai pitkä sairausloma. Kateutta voi herättää myös kadehtijan silmissä toisen ”ansaitsematon hyvä onni.”

Minäkö muka kateellinen?

On sekä hyväntahtoista että vihamielistä kateutta. Kateus voi sekä viedä että tuoda energiaa. Se voi myös kertoa kadehtijalle, mitä tämä tarvitsee. Kateus viestii toveista ja halusta parantaa omaa elämää.

Kateus kohdistuukin herkästi toisen ominaisuuksiin tai lahjakkuuteen, sillä lahjakas saattaa saada muut tuntemaan itsensä vajavaisiksi. Keskivertotyyppiä ei useinkaan kadehdita. Tavallisuus luo turvallisuutta. Niinpä oman osaamisen vähättelystä tai piilottamisesta on voinut tulla eräänlainen selviytymisstrategia.

– Olen törmännyt useampaankin ”myyntitykkiin”, erinomaiseen myyjään, jotka laskevat suoritustasoaan kohdattuaan kateutta. Joissakin työyhteisöissä on helpompaa toimia samalla tasolla toisten kanssa, jottei joudu kiusatuksi tai syrjityksi, ja muiden juoruilun kohteeksi, Vesterinen selittää.

Kollegan menestyksen koetaan taas usein johtuvan hyvästä onnesta ja olosuhteista. Oma epäonnistuminen laitetaan huonon onnen ja epäsuotuisten olosuhteiden piikkiin.

Pirkko-Liisa Vesterinen kannustaa myöntämään kateuden ja hyväksymään sen. Omia kateuden tunteita voi hälventää kiinnittämällä huomioita asioihin, jotka ovat omassa elämässä hyvin.

Kateutta voi vähentää rakentamalla itsetuntoa ja pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Puhuminen auttaa. Kun myöntää ääneen, mitä kadehtii, tunne kutistuu.

Kateuden lajit

Italialainen sosiologian professori Francesco Alberoni on löytänyt kuusi erilaista kateuden lajia. Kateus voi olla kilpailevaa ”miksen minäkin pysty tuohon” -kateutta. Se voi aiheuttaa masennusta, kun kateellinen rinnastaa itsensä ihmiseen, jota on onnistanut ja tuntee itsensä epäonnistuneeksi ja arvottomaksi.

On myös pakkomielteistä kateutta, joka saa ihmisen tekemään vahingollisia tekoja, esimerkiksi puhkomaan toisen auton renkaat. Vahingoniloinen ja pahantahtoinen kateus pistää kilpailemaan toisen kanssa. Se saattaa muuttua vihaksi kadehdittua kohtaan. Pahantahtoisesti kateellinen saa tyydytystä toisen tappioista.

Asiantuntijaorganisaatioissa on tyypillistä niin sanottu saiturin kateus. Saituri panttaa tietojaan ja materiaalejaan. Hän suhtautuu epäluuloisen ylimielisesti uusiin työtovereihin ja saattaa väheksyä näiden saavutuksia. Tätä ei helposti tunnisteta kateudeksi, koska kokenut kollega on tiedoiltaan ja taidoiltaan usein arvostetussa ja turvatussa asemassa. Saituri kadehtii nuoremmiltaan heidän aikaansa ja edessään olevaa elämää.

Sen sijaan positiivisena ja rakentavana voi pitää tilannetta, jossa nuori kollega ihailee vanhempaa kollegaansa, alkaa seurata tätä ja pitää tätä esikuvanaan. Silloin puhutaankin aloitteellisesta kateudesta.

Teksti: Tiina Komi
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 4/2014