Hyvinvointi

Oivalla itsesi onnelliseksi – Lue 11 oivallusta elämästä

Teksti:
Anna.fi

Elämänlaatua tuntuvasti kohentavat asiat ovat usein pieniä oivalluksia – kuin helmiä simpukassa. Tässä 11 hyödyllistä oivallusta.

Oivalla itsesi onnelliseksi

1. Kärsimys ei tuhoa hyvää

”Kävelin 11-vuotiaana pikkupoikana Auroran sairaalan mäkeä alas. Olin ollut katsomassa äitiäni, joka oli ollut jo viisi vuotta sairaalassa. Tajusin yhtäkkiä, että hän ei parane koskaan. Se oli aika paukku pienelle pojalle.

Samalla myös ymmärsin, että voin silti toivoa äidin paranemista ja iloita siitä, mikä on elämässäni hyvin.

Aikuisena oivalsin, että elämän rajallisuus ja toivo ovat yhtä aikaa läsnä. Elämä ei ole matematiikkaa. Plussat eivät kumoa miinuksia, eivätkä miinukset plussia.

Kärsimys ei vie elämästä kaikkia hyviä asioita – eivätkä hyvät asiat poista kärsimystä. Tämä oli minulle lapsena vapauttava kokemus.

En halua jättää koskaan ketään ihmistä yksin. Tarvitsemme toinen toisiamme iloitsemaan kansamme ja pyyhkimään kyyneleitä. Hyvinvointimme on riippuvaista toinen toisistamme.”

Pekka Holm, terapeutti, Lohja.

2. Tarvitsemme toisiamme

”Lukiessani lukiossa Arvo Lehtovaaran psykologian oppikirjaa sain oivalluksen. Tajusin, että voidakseni ymmärtää olevani ihminen tarvitsen muita ihmisiä. Voin tuntea itseäni vain sen verran kuin pystyn vertaamaan itseäni muihin. Tämä kolahti.

Hyvä vuorovaikutus edellyttää rakkautta tai edes myötätuntoa ja ihmettelyä. Toisen kohtaaminen ei ole helppoa, mutta se on tärkeintä, mitä tiedän. Se on hyvän elämän täyttymys.”

Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti, Helsinki.

3. Ajatusten voima

”Elämä toi eteeni ihmisiä, joilta opin, millainen voima ajatuksilla on. Ymmärsin, että omaa ajatteluani muuttamalla voin kääntää laivan kokan haluamaani suuntaan ja vaikuttaa siihen, millaiseksi elämäni muodostuu.

En enää koskaan vähättele itseäni. Jos erehdyn vanhalle polulleni, peruutan ja vaihdan ajatusteni suuntaa.”

Terhi Vedenkivi, työnohjaaja, Kangasala.

4. Irti rajoituksista

”Oivalsin NLP-kurssilla, että voin muuttaa toimintatapojani purkamalla rajoittavia uskomuksiani. Tiedostin myös, että niillä on ollut elämässäni aiemmin jokin tärkeä tehtävä.

En ajattele enää, että olen paha tai hankala ihminen, kun teen asioita omalla tavallani – enkä sillä totutulla ja sovinnaisella tavalla, joka ei sovi minulle.”

Terhi Friman, viestintäpäällikkö, Tampere.

5. Elämä ei ole rangaistus

”Runoilija Tommy Taberman sanoi minulle kerran, että elämä ei ole rangaistus. Opin silloin arvostamaan valoisuutta ja iloa.

Nuorena luulin, että elämään iloisesti ja huumorilla suhtautuvat ihmiset ovat typerämpiä kuin ne, jotka ottavat elämän vakavasti. Mutta ilo on syvällisempää kuin synkkyys.

En enää häpeä kirjoittaa komediaa tai humoristisia tekstejä. Ymmärsin, että ihmisten naurattaminen on yhtä kunniallista kuin itkettäminen.

Toisenlaisen oivalluksen sain kouluttaja Hilkka Laukka-Sinisalon kurssilla. Hän kertoi, että aivojen syvät osat eivät tee eroa todellisen ja kuvitellun välillä.

Tiedostamatonta aivojen osaa voi ohjata kuin norsua. Sille voi antaa suunnan ja asettaa tavoitteet, ja se kulkee sinne, minne pitääkin. Tavoitteet toteutuvat kuin näkymättömän käden ohjaamina. Se on ihmeellistä.

Siksi en enää koskaan puhu itselleni lannistavasti. Tiedän, että jos moitin tai vähättelen itseäni mielessäni, tiedostamattomani ottaa sen tosissaan. Se uskoo olevansa huono.”

Anneli Kanto, kirjailija, Tampere.

6. Suvaitsevaisuus vapauttaa

”Ilahduin lukiessani sanomalehdestä kuvataiteilija Jeff Koonsin ajatuksen. Hän sanoi: ”Jos suvaitset kaiken, sinulla on maksimaalinen määrä vapautta”.

Oivalsin, että voin itse valita, kahlehdinko itseäni esimerkiksi ärsyyntymällä toisen ihmisen käytöksestä tai tekemisistä. Ymmärsin, että ainoa asia, jota voin oikeasti hallinnoida, olen minä itse ja oma elämäni.

Siksi en sano koskaan toiselle, miten hänen pitäisi elää.”

Seija Shemeikka, informaatikko, Hämeenlinna.

7. Hyvä jää jälkeen

”Eräässä elämäni käännekohdassa menin Valamon luostariin miettimään asioita. Keskustellessani munkin kanssa ymmärsin jotain tärkeää. Ymmärsin, että se hyvä, mitä meissä ihmisissä on, jää jälkeemme kun meitä ei enää ole.

Se, miten suhtaudun läheisiini ja muihin ihmisiin, palautuu heidän mieleensä ensimmäisenä kuolemani jälkeen. Haluan jättää jälkeeni hyviä muistoja ja huomioida muut ihmiset niin hyvin kuin mahdollista.

Siksi en koskaan näytä toiselle kiirettäni. Haluan toisen tuntevan, että minulla on aikaa, että olen häntä varten.”

Harri Kontturi, asianajaja, Joensuu.

8. Lupa keikuttaa venettä

”Kasvoin päihdeperheessä ja pelkäsin koko ajan, että jos keikutan venettä, koko systeemi kaatuu. Kun aikuisena aloin jakaa näitä kokemuksia saman läpikäyneiden kanssa, huomasin, ettei maailma kaadukaan siihen, että vene heiluu.

Olen myös oivaltanyt, että panostin aikaisemmin ihmissuhteisiini enemmän kuin vastapuoli. Kuvittelin, ettei toinen voi hylätä minua, kun teen niin paljon hänen hyväkseen.

Nyt olen vapautunut tästä tarpeesta ja hyljätyksi tulemisen pelosta. Saan olla oma itseni. En enää ikinä yritä täyttää toisen lasia täydemmäksi kuin omani on.”

Kylli Kylliäinen, vanginvartija, Hämeenlinna.

9. Lupa kurottaa kuuseen

”Muiden kohtaloita seuratessani olen ymmärtänyt, että elämässä kaikki on hiuskarvan varassa niin hyvässä kuin pahassakin.

En halua elää ”sitten kun” -elämää. Olen kiitollinen siitä, mitä elämässäni nyt on.

Pohdin pitkään, onko minulla lupa haluta lisää. Oivalsin, että saan tavoitella rohkeasti omia unelmiani. Minulla on lupa jopa tarpeettomaan ja materiaaliseen unelmointiin, kunhan kunnioitan muita ja sitä hyvää, mitä minulla jo on.

Unelmien toteutuminen voi olla hyvin pienestä kiinni.”

Janne Laukkanen, viestintäpäällikkö, Helsinki.

10. Onni on tässä

”Ryhmäterapiassa ymmärsin, että kaikki, mitä olen tavoitellut ja mistä olen haaveillut, on tässä ja nyt. Ei eilisessä tai huomisessa.

Olen kiitollinen siitä, mitä minulla on, enkä murehdi enää tulevaisuutta. Oivalsin, että minulla on vapaus elää, kuten itse haluan. Minun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä eikä häpeää tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni.

En yritä enää ohjata muita kuin itseäni. En arvostele muiden virheitä tai neuvo, mitä heidän tulisi tehdä. Voin osoittaa myötätuntoa ja kysyä, miten voin auttaa heitä.”

Alpo Kemppainen, konsultti, Espoo.

11. Turha pelko pois

”Jooga auttoi minua kuuntelemaan ensin itseäni ja sitten muita. Ymmärsin, että asiat eivät ole niin monimutkaisia kuin miltä ne aluksi näyttävät. Asiat ovat yleensä paljon paremmin kuin mitä kiireisessä ja painostavassa tilanteessa luulee.

En jaksa enää tärkeillä, enkä yritä miellyttää kaikkia. Erottelukykyni on kehittynyt.”

Eila Laxen, joogaohjaaja, Lohja.

Teksti: Tiina Komi
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 1/2015

Lue myös:

Katri Manninen: Onni on vain yhden oivalluksen päässä
Kateellisuus, viha ja märehtiminen – Karkota onnellisuusvarkaat
Onnellisuus ja läsnäolo – 10 ajatuksia herättävää lausetta

X