Vapaa-aika stressaa enemmän kuin työ

Käsi ylös: kuinka moni ajattelee viikonloppuisin, että ihanaa, kun viikko pyörähtää taas käyntiin ja pääsee töihin lepäämään? Tunne on totta. Uuden tutkimuksen mukaan stressaamme nykyään enemmän vapaa-ajalla kuin töissä.

Kun 40 pääkaupunkiseudulla asuvan terveen ihmisen stressiä mitattiin viikon ajan, huomattiin, että stressitasot olivat korkeimmillaan vapaa-aikana.

– Työtunnit ovat rauhoitettuja lähes pelkästään työasioille, mutta vapaa-aikana joudumme jakautumaan moneksi, erikoistutkija Veera Mustonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta selittää.

On harrastukset ja niihin kulkeminen. On kotityöt, perhe ja jono juoksevia asioita. Niin, ja levätäkin pitäisi ja toteuttaa itseään, ehkä opiskella ja matkustaa. Ja hoitaa suhteita ystäviin.
Kaiken päälle työ läikkyy entistä enemmän vapaa-aikaan. Illalla pitäisi vielä vastata muutamaan sähköpostiin ja lukea seuraavan päivän materiaalia.

Odotukset ovat liian korkealla

Kotosalla ja vapaa-aikana puuttuu usein myös se tuki, jota töissä saamme. Lämmin ruoka ei tipahda valmiina eteen. Jos tuoli on väärässä asennossa, emme noin vain soita paikalle fysioterapeuttia. Ei ole sihteeriä, joka varaisi lentoliput. Kukaan ei avita, kun mietimme, minne lähtisimme lomalle tai mitä tekisimme lauantaina lasten kanssa. Ei ihme, että stressaa.

– Stressi syntyy, kun ihminen kokee, ettei hän pysty vastaamaan hänelle asetettuihin odotuksiin. Koska vapaa-aikana asiat eivät ole samalla tavalla määriteltyjä kuin töissä, vaatimuksiin vastaaminen ei ole niin suoraviivaista, Veera Mustonen sanoo.

Mustonen, joka on toiselta ammatiltaan ratkaisukeskeinen valmentaja, on vetänyt yrityksissä worklife balance -työpajoja. Ideana on tarjota perheellisille tukea vanhemmuuteen ja saada heidän arkensa rullaamaan.

– Pienten lasten vanhempien elämänhallintaa parantaa usein enemmän se, että tasapaino löytyy kotona, kuin se, että työasioita viilataan lisää.

Vaarallista vapaa-ajan stressi ei kuitenkaan ole, kunhan siitä joskus palautuu. Ja sitä palautumista voi opetella Veera Mustosen vinkeillä.

1. Jätä sotkut sikseen

Vaikka oman ajan ottaminen ei edistä kodin rästejä, se kannattaa: sinulle tulee parempi olo.

– Itse sain jossain vaiheessa ruuhkavuosia oivalluksen, että kaikkea ei ehdi. Lapsilla on aina vaatimuksia, mutta jaksan vastata niihin paremmin, jos otan säännöllisesti omaa aikaa ja teen mielekkäitä asioita, Veera Mustonen sanoo.

Unohda siis villakoirat ja tartu imurin sijasta kävelysauvoihin ja tee puolen tunnin lenkki. Tai nappaa käsityö kainaloosi ja mene viereiseen kahvilaan istumaan.

2. Listaa tärkeät asiat

Tuntuuko, että olet tuuliajolla? Elämä vie, etkä ole itse puikoissa. Illat ja viikonloput kuluvat, muttet saa tunneista otetta. On tullut aika listata itselle tärkeät asiat.

– Mitä haluat parisuhteelta? Entä millaisiksi haluat kasvattaa lapsesi? Kun osaat nimetä asioita, priorisoi ne.

Jos teidän perheenne purjehtii, tehkää siitä kaikille tärkeä juttu. Jos uskot terveelliseen ruokavalioon, varaa aikaa kokkaukseen ja yhdessä syömiseen.

Omien arvojen ymmärtäminen ja toteuttaminen lisää onnellisuutta. Ja kun tekee enemmän itselle tärkeitä asioita, elämästä tippuvat listan häntäpäässä olevat turhuudet.

3. Liiku paljon

Mitä enemmän harrastat liikuntaa, sitä paremmin palaudut ja sitä matalampi on stressitasosi.

– Hämmästyimme tutkimuksessamme, miten suuri merkitys liikunnan määrällä oli stressin alentumiseen. Vähintään neljästi viikossa sykettä nostavaa liikuntaa harrastavien stressitasot pysyivät matalampina kuin muiden. He myös palautuivat työaikana paremmin stressistä.

4. Satsaa nukkumiseen

– Jos aamulla tunnet itsesi levänneeksi, olet palautunut stressistä. Hyvä merkki on myös se, että jaksat tehdä työsi ja muut päivälle suunnitellut asiat.

Ihminen pääsee parhaiten irti stressistä yöllä, mutta unen laadulla on iso merkitys.

– Jos nukkuu huonosti, palauttava uni saattaa puuttua kokonaan. Jos taas nauttii muutaman lasin viiniä illalla, syvä uni siirtyy useimmiten aamuyöhön. Samoin voi käydä, jos tekee töitä juuri ennen nukkumaanmenoa tai treenaa liian myöhään.

Jos palautumista ei tule riittävästi, mieli ylikuormittuu vähitellen. Tästä seuraa uupuminen. Tavalliset asiat alkavat tuntua vaikeilta, ja unohtelu lisääntyy. Myös univaikeudet kertovat mielen liian suuresta kuormasta.

5. Ota rennosti aina kun voit

Samoin kuin stressin lähteet ovat yksilöllisiä, myös paineista palautuminen on yksilöllistä. Joku palautuu silittäessään, toinen palaverissa, kolmas sähköposteja lukiessaan, neljäs kahvilla ystävän kanssa. Järjestä itsellesi tilaisuuksia rentoutua.

– On hyvä, jos pyrkii palautumaan muulloinkin kuin nukkuessa. Jo kolmen minuutin rentoutus rauhoittaa mieltä.

6. Muista ystävät

Vanhemmat käyttävät nyt enemmän aikaa lastensa kanssa olemiseen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Samanaikaisesti he tapaavat harvemmin ystäviään.

Vaikka on iloista, että lasten kanssa vietetään entistä enemmän aikaa, siinä piilee myös vaaransa: vertaistuki jää pois.

– Kotona stressaavat usein pienet, kalvavat jutut. Jos niistä ei pääse keskustelemaan kenenkään kanssa, ei myöskään huomaa, että muilla on samat huolet.

Älä siis lannistu, vaikka kaikilla muillakin tuntuu olevan kiire, vaan yritä sinnikkäästi sopia kalenteriin tyttöjen iltoja tai aikuisten illallisia. Jos illat ovat täynnä ohjelmaa, miten olisi aamiais- tai lounastreffit? Vanha kunnon kyläilykin tekee ihmeen hyvää.

7. Ota kalenteri käteen

Toisin kuin ehkä kuvittelisi, tutkimusten mukaan vapaa-ajan menojen merkitseminen kalenteriin lisää tyytyväisyyttä vapaa-ajalla.

– Jo pieni suunnittelu puolison ja muiden omaan arkeen kuuluvien ihmisten kanssa auttaa. Silloin saa paitsi oman ajan myös yhteisen ajan puolison kanssa. Molemmat ovat tärkeitä omalle jaksamiselle.

8. Keskity yhteen asiaan kerrallaan

Pyykkikoneen täyttöä puhelin korvalla, lapsi sylissä. Kuulostaako tutulta? Asioiden samanaikainen tekeminen ei tutkitusti ole tehokasta, siis unohda se. Keskity sen sijaan yhteen asiaan kerrallaan.

– Kun tulet kotiin töistä, yritä olla aktiivisesti perheen kanssa tunti. Katso, kuuntele ja tarkkaile, mitä tapahtuu. Pyri pysäyttämään kaikki ajatukset, jotka karkaavat töihin tai kauas tilanteesta.
Keskeneräisenä vellovat asiat kannattaa siirtää johonkin tiettyyn hetkeen illasta. Jos tietää, että on varannut kello kahdeksalta vartin työmeileille, niitä ei tarvitse pitää mielessä koko iltaa.

– Moni saa apua huolivartista. Eli voit listata joka päivä samaan aikaan kaikki huolet ja annat niiden sitten olla.

9. Vältä ruuhkia

Jumittaminen ruuhkissa on yksi isoimpia stressin aiheuttajia. Veera Mustonen ehdottaa mahdollisuuksien mukaan ratkaisuksi liukuvaa työaikaa. Tällöin työmatkoja voi porrastaa ja ruuhkat vähenevät.

On myös hyvä miettiä, mitä reittiä työmatkansa kulkee. Tutkimusten mukaan moni meistä palautuu luonnossa. Järjestä siis arkireiteillesi luontokokemuksia. Jos lähettyvillä ei ole metsää, puistot ajavat saman asian.

10. Pomon pakeille

Koska työssä jaksaminen on kahden kauppa, vapaa-ajan ja työajan, työnantajan kannattaisi tarjota tukeaan myös vapaalle. Jo nyt joissakin yrityksissä työsuhde-etuina saa siivousapua ja lastenhoitopalveluita.

Myös etätyömahdollisuus auttaa kodin asioiden hoitamisen ja työn yhdistämisessä.

– Kun olin aikoinaan töissä Nokialla ja lapset olivat pieniä, tein paljon etätyötä. Sain lisää tunteja päivään, kun matka-ajat jäivät pois, Veera Mustonen kertoo.

Teksti: Kaisa Pastila
Kuvat: Colourbox