Hyvinvointi 10.11.2011

Meditaatiosta mielenrauhaa

Teksti: Anna.fi

Meditaatio auttaa pysähtymään hetkeen. Mielen harjoittaminen tuo tullessaan itsetuntemusta, luovuutta ja elämänlaatua.

Meditaatiosta meilenrauhaa

Meditaatio on syvällistä itsetutkiskelua, tapa lisätä itsetuntemusta ja tutustua oman mielen toimintaan. Koska meditaatio-sanaan liittyy paljon erilaisia mielleyhtymiä, filosofian dosentti Timo Klemola puhuisi meditaatiosta mieluummin tietoisuustaitoina ja mielen harjoittamisena.

- Mielen harjoittaminen on länsimaiselle ihmiselle vierasta. Aivan kuten kehoa, myös mieltä voi ja kannattaa harjoittaa, Timo Klemola kannustaa.

Mieli välittää tietoa

Mieli välittää meille koko ajan tietoa sekä itsestämme että ympäröivästä maailmasta. Ajattelumme, kokemuksemme ja käyttäytymisemme ovat riippuvaisia siitä, millaisen kuvan tietoisuutemme eli aistimme, tunteemme, muistikuvamme ja ajatuksemme kulloinkin maailmasta mielemme avulla saa. Itämaisessa, mielen psykologiaa tutkivassa perinteessä tiedetään, että mieli tekee jatkuvasti tulkinnoissaan virheitä ja virheet heijastuvat toimintaamme. Jottei näin kävisi, mieltä pitää harjoittaa ymmärtämään todellisuutta nykyistä paremmin.

Timo Klemola vertaa mielenhallintataitoja mikroskoopin käyttöön.

- Mikroskoopista ei ole säätämättömänä apua, sillä se antaa tällöin todellisuudesta väärän kuvan. Säädettynä kuva ympäristöstä on oikea ja koko ymmärtämisprosessimme selkiytyy. Mielenhallintataidoissa linssi säädetään eli huomio suunnataan johonkin tiettyyn kohteeseen, joko ulkoiseen tai oman mielen sisältöihin – ajatuksiin, tunteisiin tai kehon aistimuksiin – ja pidetään niissä. Joskus muutama minuutti riittää, toisinaan mielen rauhoittamiseen tarvitaan tunti. Yhtä oikeaa aikaa ja tapaa tehdä mielenhallintaharjoituksia ei ole.

Useita menetelmiä

Mielenhallintaa opastavia menetelmiä on useita. Yhteistä niille kaikille on taito olla läsnä hetkessä ja aistia ympäristöä tässä ja nyt. Koska hengitysliike on aina aistittavissa, jokaisessa menetelmässä harjoitellaan ensimmäisenä hengitykseen keskittymistä.
- Jokainen, joka osaa keskittyä, pääsee mielenhallintataidoissa alkuun. Taidoissa etenee, kun pystyy pitämään huomion tietyssä kohteessa tietyn ajan. Teoriassa helpolta kuulostava asia vaatii treeniä, sillä ihmismieli on taipuvainen vaeltamaan menneeseen ja tulevaan. Mitä pidempään ihminen pystyy kiinnittämään huomionsa tiettyyn kohteeseen, sitä paremmin hän oppii sitä ymmärtämään – oli kyse vaikka omista tunteista tai tavasta tehdä asioita. Lisääntyneen ymmärryksen avulla opimme tuntemaan paremmin itseämme, kuuntelemaan kokemustamme, lisäämään elämämme laatua ja vapauttamaan luovia voimavarojamme.

Mielenhallinta on haastavaa

Vuosituhansia vanhoja mielenhallintataitoja ei opita hetkessä, sen verran haastavia ne ovat.
- Kyse on elämäntavasta, joka syvenee vuosien ja vuosikymmenten aikana. Alkuun pääsee kirjallisuuden avulla, mutta jos taidoissa haluaa edistyä, kannattaa hakeutua säännöllisesti kokoontuvaan ryhmään. Ryhmästä on tukea, sillä huomion siirtäminen omaan mieleen voi nostaa esiin vaikeita, pitkään torjuttuja asioita. Kokemusten jako toisten ihmisten kanssa auttaa selviytymään hankalista tilanteista.

Harjoittelua motivoi viime tammikuussa Psychiatry Research -lehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan ahkera tietoisuustaitojen harjoittelu muokkaa aivoja myönteisellä tavalla. Vuosikausien harjoittelu kasvattaa muistin ja oppimisen kannalta tärkeän aivojen hippokampuksen kokoa ja lisää hermosolujen välisiä yhteyksiä. Jo kahdeksan viikon mittainen tietoisen läsnäolon harjoittelu mindfulness-menetelmällä sai tutkittavilla aikaan mitattavia muutoksia muistamiseen, stressinsietoon ja itsetuntoon osallistuvissa aivojen osissa. Se muun muassa rauhoitti autonomista hermostoa, joka aiheuttaa stressaavissa tilanteissa ikäviä oireita.

- Tietoisuustaitojen hallinta ei poista elämästä ikäviä asioita, mutta se opettaa suhtautumaan niihin uudella, vähemmän kuormittavalla tavalla. Parantunut itsetuntemus opastaa tekemään vaikeissa tilanteissa tietoisia valintoja: päätöksiä, jotka tuntuvat omilta ja eivät kaduta seuraavanakaan päivänä.

Asiantuntijana filosofian dosentti
Timo Klemola, Tampereen yliopisto.
Lue lisää: Tietoisuustaidot.fi

Teksti: Virve Järvinen

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *