Kahvi ja terveys – plussat sekä miinukset

Kahvi ei ole pelkästään nautintoaine, vaan sillä on myös terveysvaikutuksia. Selvitimme kahvin plussat ja miinukset.

Terveelliseen ruokavalioon mahtuu pari kuppia kahvia päivässä. Kahvia on ehditty pitää sekä lääkkeenä että myrkkynä siitä alkaen, kun se rantautui Pohjolaan 1700-luvulla. Nyt kahvin ja terveyden välisiä yhteyksiä on arvioitu useissa tutkimuksissa. Kahvin yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on mielenkiintoinen. Suomessa juodaan kahvia eniten maailmassa, joten kahvin vähäinenkin vaikutus sairauksiin voi olla kansanterveyden kannalta merkittävää.

Kahvi on nautintoaine. Se sisältää piristävää kofeiinia, jota on myös kaakaopavussa, mustassa ja vihreässä teessä, kolassa ja guaranassa. Kofeiini voidaan poistaa kahvipavuista niin, että juoman aromi säilyy. Suodatinkahvia, pikakahvia sekä espressoa saa kaupasta ja kahviloista myös kofeiinittomana. Kohtuulliseksi kahvimääräksi arvioidaan 4-5 kupillista päivässä.

Verenpaine

Kahvin sisältämä kofeiini nostaa hiukan verenpainetta, mutta vain vähäksi aikaa. Pitkäaikaiseen verenpaineeseen kahvilla tai kahvittomuudella ei ole juurikaan merkitystä. Korkeasta verenpaineesta kärsivillä tutkimustulokset ovat jonkin verran ristiriitaisia. Verenpainepotilaan on paras kahvitella kohtuudella.

Veren kolesterolimäärä

Perinteinen pannukahvi sisältää aineita (diterpeenejä), jotka nostavat veren kolesterolimäärää. Espressokahvikin on suodattamatonta, mutta siinä ei ole diterpeenejä yhtä paljon kuin pannukahvissa. Lisäksi espressoa juodaan pieniä määriä laimeaan kahviin verrattuna. Pannukahvia ei suositella kohonneesta kolesterolista kärsiville. Suodatinkahvi ja pikakahvi eivät sisällä haitallisia diterpeenejä.

Kakkostyypin diabetes

Kahvin arvellaan vähentävän vaaraa sairastua kakkostyypin diabetekseen. Niiden välistä yhteyttä on tutkittu viime vuosina paljon myös Suomessa. Kahvin hyödyllisyys on tullut esiin useita kertoja. Syytä hyviin vaikutuksiin ei tunneta, mutta yhtenä selityksenä pidetään kahvin myönteisiä vaikutuksia veren sokeri- ja insuliiniarvoihin.

Sepelvaltimotauti

Kahvin juonnin ja sepelvaltimotaudin sekä sydäninfarktin yhteyksiä on selvitetty niin meillä kuin muuallakin. Kohtuullisesti kahvia nauttivilla näyttäisi olevan vähiten vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin. Vain erittäin runsaan kahvin juonnin (yli yhdeksän kuppia päivässä) on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin. Monet seikat sekoittavat tutkimustuloksia, sillä myös muut elämäntavat vaikuttavat. Monet innokkaat kahvittelijat tupakoivat. Heillä olisi usein parantamisen varaa myös ruoka- ja liikuntatottumuksissa.

Astma

Jo kauan on tiedetty, että kofeiini lievittää astmaatikkojen oireita. Moni onkin saanut lieviin astmakohtauksiin helpotusta nauttimalla säännöllisesti noin kolme kupillista kahvia päivässä. Rasitusastmaa on helpottanut päivittäinen kuuden kupin kahviannos. Jotkut ovat kuitenkin herkkiä kofeiinille eivätkä voi juoda niin suuria kahvimääriä.

Maksan toiminta

Säännöllinen kahvin juonti saattaa vähentää maksakirroosin ja maksasyövän vaaraa. Todennäköisesti kahvin diterpeenit vähentävät maksaentsyymien määrää veressä. Myönteiseen vaikutukseen on tarvittu säännöllistä kahvittelua 3-4 kuppia päivässä.

Parkinsonin tauti

Kahvin kofeiini vähentää Parkinsonin taudin oireita. Parkinsonin taudissa liikkeitä ja lihasten toimintaa säätelevät hermosolut muuttuvat yliaktiivisiksi. Kahvin kofeiini salpaa yliaktiiviset hermoreseptorit. Joissain tutkimuksissa on saatu myös viitteitä, että säännöllinen kahvin juonti jopa suojaisi hermosoluja.

Alzheimerin tauti

Tautiin kuuluu muistin heikkeneminen. Kahvin juojilla muisti heikkenee hitaammin ja ajattelutoiminnot säilyvät pitempään sairauden alettua. Alzheimerin taudissa kofeiini vaikuttaa todennäköisesti samoin kuin Parkinsonin taudissa. Lisäksi selityksenä voi olla magnesium ja muut kahvin sisältämät aineet. Magnesiumin puutteen on arvioitu olevan yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla.

Mahavaivat

Kahvi lisää mahahapon eritystä, sappirakon supistumista ja paksusuolen liikettä, joten se sopii digestiiviksi eli ruokaa sulattamaan. Kahvi voi aiheuttaa myös närästystä, varsinkin jos juoma nautitaan tyhjään mahaan. Vaivojen syntyyn vaikuttaa kahvin happamuusaste eli pH. Vaaleapaahtoinen suodatinkahvijuoma on happamampaa (pH 4,9) kuin tumma espresso (pH 5,3). Niinpä pieni annos espressokahvia saattaa olla mahalle lempeämpi vaihtoehto. Myös maito neutraloi kahvin happamuutta.

Kalsiumin menetys

Kofeiini lisää kalsiumin eritystä virtsaan. Kahvin juontia ei tarvitse lopettaa, jos kalsiumia saadaan muuten tarpeeksi. Monet nauttivat kahvinsa maidon kera, ja jo tilkka maitoa korvaa menetetyn kalsiumin. Kohtuullinen kahvittelu ei lisää osteoporoosin vaaraa.

Piristävä vaikutus

Kofeiini piristää ja virkistää. Se parantaa keskittymiskykyä ja jopa kohentaa mielialaa. Niinpä kahvia nautitaan usein iltapäiväväsymyksen ehkäisyyn. Myös autoilijat, vuorotyötä tekevät ja opiskelijat voivat hyötyä kahvittelusta. Jos ajaminen väsyttää, autoilijoille suositellaan lääkkeeksi puoltatoista kupillista kahvia sekä 15 minuutin nokosia. Siinä ajassa kofeiini ehtii vaikuttaa, ja pienet unet vievät väsymyksen tunteen.

Uni

Kahvin vaikutus uneen on yksilöllinen. Monet eivät nauti kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia kello kahdeksantoista jälkeen, koska ovat kokeneet niiden haittaavan nukahtamista illalla. On kuitenkin paljon ihmisiä, joilta pieni kahvimäärä ei vie unia. Unihäiriöistä kärsiville suositellaan kofeiinipitoisten tuotteiden välttämistä iltaisin. Jos kahvi maistuu, voi kuitenkin juoda kofeiinitonta kahvia.

Mieliala

Pienellä kofeiinimäärällä mieliala kohenee, se lisää hyvänolon tunnetta, rauhallisuutta ja tyytyväisyyttä. Suuret kofeiiniannokset voivat herkille ihmisille aiheuttaa ikäviä tuntemuksia, vapinaa ja sydämen tykytystä. Paniikkihäiriöstä kärsivät voivat saada oireita kahvista.

Munuaiskivet

Munuaiskivipotilaille suositellaan runsasta nesteiden nauttimista. Sekä tavallisen että kofeiinittoman kahvin on huomattu vähentävän munuaiskivien vaaraa noin kymmenen prosenttia. Vaikuttava annos oli pari kupillista päivässä.

Antioksidantit

Kahvin terveysvaikutukset saattavat perustua antioksidantteihin. Kahvi sisältää aineita, flavonoideja ja polyfenoleita, jotka lisäävät veren punasolujen ja plasman antioksidanttiaktiivisuutta juoman nauttimisen jälkeen. Antioksidanttien arvellaan suojaavan elimistöä sairauksilta.

Lue myös:

Yhden kysymyksen testi: Lempikahvisi paljastaa luonteesi

Kauramaito, soijamaito vai mantelimaito? Testasimme, mikä kasvimaito sopii kahviin

Aamiainen haltuun – Terveellinen aamupala viidelle eri ruokavaliolle