Nainen, stressi ja sydän

Rimpuilu työn ja perheen välillä nostaa naisen stressipisteet taivaisiin. Pitkään jatkunut stressi rassaa naisen sydäntä: verenpaine ja kolesteroli kohoavat, rytmihäiriöt lisääntyvät ja valtimotaudin vaara kasvaa.

Perjantai-iltapäivällä pomo kantaa eteesi pinon papereita, jotka olisi selvitettävä maanantaiaamuksi. Kuskaat lapsia harrastuksiin harva se ilta, ja et ehdi liikkumaan niin usein kuin haluaisit. Ikääntyneet vanhemmat sairastuvat, ja heistä pitäisi ehtiä huolehtia paremmin. Riitely puolison tai hyvän ystävän kanssa vie viimeisetkin mehut.

Stressi iskee tilanteessa, jossa elämän vaatimukset ovat suuremmat kuin omat voimavarat. Stressi tuntuu kropassa pahana olona: verenpaine nousee, hiki kihoaa otsalle ja sydän hakkaa.

Stressi ei ole pelkästään paha asia. Kohtuullinen, hyvä stressi innostaa meitä parempiin suorituksiin. Moni kokee olevansa parhaimmillaan kiiretilanteissa. Asiat hoituvat, kun ne pannaan hoitumaan. Mutta pitkittyessään stressi muuttuu kuluttavaksi.

Mitä tapahtuu kehossa?

Stressi, kuten muut voimakkaat tunnetilat, saavat elimistössä aikaan ”maanjäristyksen”: hormonitoiminta, aineenvaihdunta ja autonomisen hermoston toiminta muuttuvat äkillisesti. Sisäinen heilahtelu rasittaa kroppaa. Jos ihminen käy ylikierroksilla pitkään, tilanne alkaa käydä terveydelle vaaralliseksi.

Stressireaktio on elimistön tapa valmistaa meitä taistelemaan tai pakenemaan vaaratilanteessa. Uhka – todellinen tai kuviteltu – käynnistää stressihormonien erityksen, joka saa sydämen sykkeen kiihtymään, verenpaineen kohoamaan ja hengityksen syvenemään. Lihakset jännittyvät ja aistit herkistyvät.

Ääreisverenkierto supistuu, jotta tärkeimmät lihakset saavat riittävästi verta. Munuaisten verenkierto heikkenee, vatsan ja suoliston toiminta hidastuu ja vereen vapautuu sokeria. Vasta-ainejärjestelmän toiminta vaimenee ja infektioalttius lisääntyy. Veren hyytymistaipumus lisääntyy, jotta mahdollinen verenvuoto tyrehtyisi nopeasti. Lisääntynyt stressihormonien tuotanto voi vahingoittaa sydänlihasta ja verisuonten seinämiä. Se voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja saada valtimoiden ahtautumat repeilemään, mikä lisää verisuonitukosten vaaraa.

Jos stressi jatkuu, elimistö yrittää sopeutua stressitilaan. Lisämunuaisen kuorikerros tuottaa runsaasti stressihormoni kortisolia, veren sokeripitoisuus vaihtelee, suolahapon eritys lisääntyy ja suolisto ärtyy. Veren vapaiden rasvahappojen määrä kasvaa, hikoilu lisääntyy ja sydämessä on rytmihäiriöitä. Mieliala käy ahdistuneeksi, ajattelu ja muisti häiriintyvät.

Pitkäaikainen, voimakas stressi rasittaa elimistöä myös heikentämällä elimistön vastustuskykyä. Verisuonten ahtautumiseen liittyy hiljainen tulehdus, ja vastustuskyvyn heikkeneminen kiihdyttää tulehdusta entisestään, jolloin se voi muuttua krooniseksi.

Jatkuva valmiustila johtaa myös väsymykseen. Stressaantuneen ihmisen elimistö käy ylikierroksilla myös yöllä, ja yöuni on helposti katkonaista eikä anna tarpeellista lepoa. Myös tulehdusaineiden suuri määrä veressä aiheuttaa uupumusta ja huonoa oloa. Stressi vie elämänilon ja voi johtaa masennukseen.

Elimistön oma naishormoni, estrogeeni, auttaa osaltaan pitämään kolesteroliarvot hyvinä ja suojaa valtimon sisäseinää vaurioilta. Stressin vaikutukset elimistölle ovat haitallisimmillaan vaihdevuosi-iässä, kun estrogeenihormonin tuotanto vähenee. Kuukautisten loppumisen jälkeen naisen sydäntautiriski suurenee 2-3-kertaiseksi. Hormonikorvaushoidolla ei ole uusimpien tutkimusten mukaan suotuisaa vaikutusta sairastumisen ehkäisyyn. Yhdistelmähoito estrogeenilla ja progesteronilla lisää hieman sydänkohtausten, aivoinfarktin, verihyytymien, rintasyövän ja dementian vaaraa. Pelkkä estrogeenihoito, jota yleensä käytetään kohdunpoiston jälkeen, lisää hieman aivohalvausriskiä mutta vähentää vaaraa sairastua osteoporoosiin.

Työ stressaa naista

Työelämän stressiä on tutkittu paljon. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan työstä johtuva stressi on vaarallisinta ja johtaa useimmin sydänkohtaukseen naisilla, jotka ovat henkisesti liian sitoutuneita työhönsä, silloin kun vaatimustaso on kova ja vaikutusmahdollisuuksia työn hoitamiseen ei ole tarpeeksi. Erityisen suuressa sairastumisvaarassa ovat työhönsä sitoutuneet, miesvaltaisissa työyhteisöissä työskentelevät naiset.

Työelämän epävarmuus rassaa sydäntä. Pätkätyöt ja irtisanomisuhat aiheuttavat stressiä ja saavat monet työssäkäyvät toimimaan omaa terveyttään vastaan. Koska oma kilpailukyky ja tuottavuus on pakko todistaa työnantajalle joka päivä uudestaan, töihin tullaan sairaanakin. Sairaana työskenteleminen on vaarallista etenkin naisille, se lisää riskiä sairastua sydäntauteihin.

Kotona odottavat työt ahdistavat naisia enemmän kuin miehiä, ja myös ylitöiden tekemisellä on yhteys naisten sydäntauteihin.

Naisen euro on edelleen 80 senttiä, ja taloudellisesti heikompi asema vaikuttaa myös sydämeen. Rahahuolet ja epävarmuus harmittavat ja valvottavat öisin, mieluisiin harrastuksiin on vähemmän mahdollisuuksia, kaikkiin terveyspalveluihin ei ole varaa, kaupasta tulee ostettua halvempaa ja epäterveellisempää ruokaa.

Rooliristiriita rassaa

Naisten riski sairastua sydäntauteihin kasvaa stressin ja masennuksen seurauksena enemmän kuin miehillä.

Naiset ja miehet stressaavat erilaisista asioista, ja työn ja kodin välissä tasapainottelu rasittaa erityisesti naisia. Miesten verenpaine on yleisesti korkeimmillaan työpäivän aikana, mutta laskee nopeasti kotiin päästyä. Työ on työtä, kotielämä ja vapaa-aika rentoutumista varten. Perheellisillä naisilla verenpaine nousee tasaisesti pitkin päivää ja on korkeimmillaan iltayhdeksän aikaan – silloin kun lapset pitäisi saada nukkumaan, pyykit olisi vielä ripustettava kuivumaan ja huomiset vaatteet silitettävä. Monella naisella on hoivavastuu myös omista vanhemmistaan tai muista sukulaisista.

Laaja sosiaalinen verkosto, kuten ystävät, tuttavat, harrastekaverit, vilkas seuraelämä iloineen ja vaatimuksineen saattaa olla naiselle myös sosiaalinen ja psykologinen taakka, joka lisää stressiä. Mies saa omalta verkostoltaan sosiaalista tukea ja terveyshyötyä.

Ihanat kamalat läheiset

Sosiaalinen tuki helpottaa stressiin sopeutumista. Hyvät ihmissuhteet tekevät hyvää sydämellekin. Henkinen turvallisuudentunne lisää terveyttä. Ystäviltä saa tukea, heidän kanssaan voi puhua huolistaan ja murheistaan sekä kokea itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi.

Sosiaalinen tuki ehkäisee sairastumista, mutta siitä on suuri apu myös sairastuneille. Miesten tärkein tukija on puoliso, naiset nimeävät tärkeimmäksi tukijakseen useimmiten tyttären tai ystävättären.

Tutkimusten mukaan naimisissa olevat kuolevat sydäntauteihin puolet vähemmän kuin yksin elävät. Perheelliset elävät keskimäärin vakiintuneemmin, syövät terveellisemmin ja viettävät säännöllisempää elämää, ja sairastapauksissa apu on lähellä.

Suuri elämänmuutos voi laukaista sydänsairauden. Esimerkiksi läheisen kuolema, työpaikan menetys, eläkkeelle siirtyminen tai muutto rakkaasta kodista ovat suuria stressipisteiden nostajia.

Rakkaussurutkin voivat haavoittaa sydäntä. Jatkuva riitely sekä fyysiset ja tunneperäiset stressireaktiot ottavat koville. Niillä sepelvaltimotautia sairastavilla naisilla, joilla on vakavia ongelmia parisuhteessaan, on kolminkertainen vaara saada uusi kohtaus verrattuna niihin, joilla parisuhdeongelmia ei ole. Tuore avioero on yksi kuolemaan johtaneen sydäninfarktin riskitekijä.

Naisilla esiintyy myös uusiutuvia sydänkohtauksia ja sydämen vajaatoimintaa useammin kuin miehillä, ja ennuste sydänkohtauksen ja aivohalvauksen jälkeen on huonompi.

Asiantuntijana ohjelmapäällikkö, Anna-Liisa Rajala, Suomen Sydänliitto.

Teksti: Pauliina Susi