Hyvinvointi

Tunnista muistisairaus ajoissa

Teksti:
Anna.fi

Yksi unohtaa syödä, toinen keräilee karhukirjeitä. Kolmas puhuu perättömiä ja neljäs saa raivareita. Miten muistisairaan kanssa toimitaan? Geriatri Lauri Seinelä neuvoo.

Tunnista muistisairaus ajoissa

Isän muisti pätkii toisinaan. Hänellä on ollut pitkään hoitamaton verenpainetauti. Voisiko se vaikuttaa muistiin?

- Kyllä voi. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja muistisairauksien riskitekijät ovat samat: hoitamaton verenpaine ja korkea kokonaiskolesteroli altistavat muistisairauksista yleisimmälle eli Alzheimerin taudille sekä verenkiertoperäiselle muistisairaudelle.

- Nyt kannattaisi tilata isälle aika omalääkärille. Muistamattomuuden vaikeus ja syy selviävät vastaanotolla unohtelijan ja omaisen haastattelulla ja erilaisilla muistitesteillä, kuten Mini Mental State Examination (MMSE) -testillä ja CERAD-tehtäväsarjalla. Tutkittavalle tehdään myös laboratoriotutkimuksia: paitsi nämä sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöt vaikuttavat aivotoimintaan. Tarvittaessa aivot kuvataan. Korkea verenpaine pitää toki hoitaa kuntoon.

Puolisolleni on alkanut tulla karhukirjeitä. Epäilen, että hän ei muista maksaa laskuja ajallaan. Epäilenkö turhaan?

- Kun päivittäisten rutiinien muistaminen hankaloituu, muistihäiriö on edennyt lieväksi dementiaksi. Asiat hoituvat, mutta niistä on muistutettava ja tekemisiä valvottava. Oma-aloitteisesti ei tässä vaiheessa laskujen maksu tule mieleen.

- Muistin mukana kadonneeseen kykyyn puuttuminen loukkaa usein unohtelijaa. Kynnys vastaanottaa apua on yksilöllinen: yksi on avusta kiitollinen, mutta toinen pitää muistuttelijoita turhasta touhottajina. Alueelliset muistiyhdistykset neuvovat omaisia käytännön ongelmissa. He osaavat antaa ohjeet, kuinka missäkin tilanteessa kannattaa toimia. Joidenkin paikkakuntien julkisessa terveydenhuollossa on muistikoordinaattoreita, jotka auttavat arjen pyörittämisessä niin sairastunutta kuin omaisia.

Joudun etsimään sanoille kiertoilmaisuja. Miksi?

- Alzheimerin tauti alkaa hippokampuksessa, joka on varsin pieni osa aivoja. Hippokampus toimii porttina muistille ja aistien aivokuorelle välittämille signaaleille. Sairaus laajenee vähitellen ja oireet kertovat, millä aivojen alueella tauti kulloinkin on: yhdeltä katoavat sanat ja toisesta tulee kiukkuinen. Mitä pidemmälle tauti etenee, sitä samankaltaisemmiksi oireet sairastuneilla tulevat. Muistisairaudet ovat eteneviä tauteja. Itseilmaisu tulee ennen pitkää lähes jokaiselle niitä potevalle vaikeaksi.

- Aivoja voi ja kannattaa kuntouttaa. Liikunta, sosiaaliset suhteet, uusien taitojen opettelu ja vanhojen virittäminen treenaavat muistia. Molemmat, sekä motoriset taidot että henkiset toiminnot surkastuvat harjoituksen puutteessa. Lääkehoito tukee monella kielellisten kykyjen säilymistä vielä taudin vaikeassakin vaiheessa.

Äitini on laihtunut viime aikoina useita kiloja. Löysin hänen jääkaapistaan vanhentuneita ruokia. Unohtaako äiti syödä?

- Hajuaisti sijaitsee aivoissa lähellä niitä rakenteita, jotka vaurioituvat ensimmäisenä, ja siksi hajuaisti heikkenee usein jo taudin varhaisessa vaiheessa. Koska maku- ja hajuaisti toimivat kiinteästi keskenään, usein koetaan, ettei makuaistikaan ole entisensä. Hajuton ja mauton ruoka ei maistu eikä nälkä herää, kun sitä virittävät aistituntemukset puuttuvat. Osa muistilääkkeistä saa aikaan ruokahaluttomuutta, samoin monella muistisairauteen liittyvä masennus. Kun muistihäiriö on pidemmällä, ihminen voi unohtaa syödä.

- Monella muistisairaalla ruokavaliosta tulee yksipuolinen ja ateriat kuittaantuvat helposti kahvilla ja pullalla. Ruuan tuominen muistisairaan jääkaappiin ei auta, vaan syömistä on valvottava ja istuttava hänen kanssaan saman pöydän ääreen.

Naapurin vanha herra on muuttunut oudoksi. Hän epäilee, että käytän hänen autoaan. Uskallanko puuttua naapurin asioihin?

- Alkuvaiheessa muistihäiriöihin liittyy melko tyypillisesti mielialaoireita, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Myöhemmin oirekirjo laajenee epä- ja harhaluuloisuuteen osittain siitä syystä, ettei sairastunut ymmärrä tapahtunutta.

Kun lompakko löytyy pakastimesta, on loogisempaa selittää tapahtumaa toisen tekemällä kiusanteolla kuin omilla tekemisillä. Muistisairas syyttää kadonneista tavaroista lähellä olevia ihmisiä: perhettä, naapureita ja kotihoidon henkilökuntaa.

- Alkava muistisairaus on henkilökohtainen kiusa, mutta edetessään se koskettaa kaikkia muistisairaan kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Kunnan tehtävänä on huolehtia asukkaistaan ja sinne voi ilmoittaa, jos naapurin terveys huolestuttaa.

Kotihoidon työntekijä tekee naapurin luokse kartoituskäynnin. Hän on vaitiolovelvollinen eikä kerro, kuka on tehnyt ilmoituksen.

Rauhallinen vaimoni on ruvennut saamaan raivokohtauksia, jos asiat eivät mene hänen toiveidensa mukaan. Miksi yhteisistä eläkepäivistä tuli kaikkea muuta kuin auvoisia?

- Noin joka neljännestä tai viidennestä muistisairaasta tulee aggressiivinen. Osalla pinna lyhenee ja sanat lentelevät, osa voi turvautua fyysiseen väkivaltaan.

- Kunnioittava suhtautuminen sairastuneeseen ja yhdessä ihmettely voivat ehkäistä raivareita. Kannattaa välttää sellaisia tilanteita, joissa sairastunut kokee, ettei häntä arvosteta. Ei kannata esimerkiksi todeta asiaa kymmenettä kertaa kysyvälle, että asiasta puhuttiin juuri tai ettet ymmärrä siitä mitään. Jos sairastunut vaikka ehdottaa tapaamista kuolleen äitinsä kanssa, on turha vastata, ettei äitiä enää ole. On parempi vaikka kysyä, millainen äitisi oli.

Käytösoireita voidaan helpottaa jonkin verran muistilääkkeillä. Ne eivät ole psyykenlääkkeitä, mutta ne palauttavat muistin lisäksi muita kadoksissa olevia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Psyykenlääkkeitä tarvitaan, jos aggressio ja harhat ovat voimakkaita.

Tietoa ja vertaistukea: Muistiliitto

Asiantuntijana LT, geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä, Koskiklinikka, Tampere

Teksti: Virve Järvinen

X