Hyvinvointi

Virtsankarkailu kuriin

Teksti:
Anna.fi

Yksi yskäisee, toinen hyppii, kolmas jonottaa vessaan – pissa karkaa kaikilla. Kannattaisiko lähteä lääkäriin?

Virtsankarkailu kuriin

Virtsankarkailu eli inkontinenssi on henkilökohtainen harmi: yksi suunnittelee menonsa vessakäyntien mukaan ja liki linnoittautuu kotiinsa, kun toinen teippaa suojan housuihinsa eikä ole sinne karkaavista tipoista moksiskaan. Koska läheskään kaikki virtsankarkailua potevat naiset eivät hae apua, vaivansa kanssa elävien todellista määrää on mahdoton tietää. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kari Nieminen arvioi, että inkontinenssidiagnoosin voisi kirjoittaa muutamalle sadalle tuhannelle suomalaiselle naiselle.

- Alle nelikymppisellä naisella virtsankarkailu on harvinainen, vaihdevuosi-ikäisellä jo tavallinen vaiva. Hoidettava sairaus siitä tulee silloin, kun siitä on naiselle itselleen haittaa. Haittaa siitä on varmasti silloin, kun se vie liikunnasta ilon ja kapeuttaa sosiaalista elämää. Odottamalla tämä vaiva ei parane, Tampereen yliopistollisen sairaalan lääkäri sanoo.

Karkailuvaivaan saa apua gynekologin tai virtsaamisvaivoihin erikoistuneen lääkärin eli urologin vastaanotolla. Myös terveyskeskuslääkäri hallitsee inkontinenssin hoidon.

Aino, Varpu, Virpi ja Selma päättivät laittaa karkulaisen kuriin ja marssivat Kari Niemisen vastaanotolle.

Tunnista oman virtsankarkailusi muoto

Aino Äiti

Ainolla on kaksi lasta, koululaisia jo kumpikin. Kun lapset harrastavat, Ainolla on omaa aikaa. Ikävä kyllä lempiharrastus aerobic tuntuu ikävältä, kun tossun tärähdys tantereeseen lirauttaa pissan housuun. Mikä Ainoa vaivaa?

- Ainolla on ponnistusinkontinenssi, alateitse synnyttäneelle naiselle tuttu vaiva. Synnytykset ovat löystyttäneet lantionpohjan lihaksia niin, etteivät ne tue rakkoa ja virtsaputkea tarpeeksi. Aerobicissa tukea tarvittaisiin, sillä hypyt nostavat vatsaontelon painetta. Kun tuki puuttuu, virtsa karkaa.

Toistaiseksi Ainolla housut kastuvat vain jumpassa, mutta myöhemmin pelkkä yskäisy tai raskaan taakan nosto voi vaikuttaa samoin.

- Jumppa on hyvä laji Ainolle jatkossakin, mutta treeniohjelmaan pitää liittää myös lantionpohjanlihasten harjoituksia. Jotta ne kohdistuisivat varmasti oikeaan paikkaan, kannattaa käväistä inkontinenssiterapiaan perehtyneen fysioterapeutin luona. Fysioterapeutti antaa myös ohjeet kotiharjoitteluun, ja ahkerasti treenaava voi odottaa tuloksia muutamassa kuukaudessa. Lantionpohjan lihaksia voi vahvistaa liikuntaharrastuksillakin, esimerkiksi latinotanssit ja pilates tekevät niille hyvää. Ainon kannattaa pitää painonsa kurissa, sillä myös ylipaino lisää painetta vatsaonteloon.

Jotta vaiva ei uusiutuisi, Aino jumppaa lantionpohjaa läpi elämän. Lisämotivaatiota harjoitteluun tuo se tosiseikka, että ilolihaksiksi kutsutut lantionpohjan lihakset tekevät hyväkuntoisina seksistä entistä nautinnollisempaa.

Varpu Varmistaja

Varpu on työssä, josta ei voi poistua vessaan aina tarpeen tullen. Sen vuoksi hän käy vessassa varmuuden vuoksi – pitkälti toistakymmentä kertaa päivässä. Silti hänellä on aina hätä. Vessajono on Varpulle kauhistus: odottelu saa housut takuuvarmasti märiksi. Miksi?

- Varpulla on pakkoinkontinenssi tai luultavimmin sekamuotoinen inkontinenssi, eri inkontinenssityyppien rypäs. Kun rakko supistuu, Varpun on päästävä vessaan nopeasti – pidättäminen ei onnistu. Vaiva kulkee usein käsi kädessä yliaktiivisen rakon kanssa. Siinä hätä tulee nopeasti ja usein, sillä rakko supistuu tavallista herkemmin ja voimakkaammin. Aika usein koko touhu on saanut alkunsa ponnistusinkontinenssista. Jottei virtsa karkaisi, Varpu käy varmuuden vuoksi vessassa tiiviisti. Rakko oppii tiheisiin tyhjennysväleihin ja reagoi, vaikkei siellä juuri täytettä olisikaan. Normaalisti ihminen käy vessassa enintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa.

Lääkäri kirjoittaa Varpulle rakkoa rauhoittavaa antikolinergi-lääkettä ja kehottaa opettamaan rakon uusille tavoille.

- Periaatteessa lääkettä syödään jatkuvasti, mutta osa naisista kertoo, että tarvittaessa otettu tabletti auttaa. Markkinoilla on myös laastari. Kummankin tehon pitäisi huomata kuukaudessa.

Rakkokoulutuksen tarkoituksena on opettaa rakkoa entistä pidempiin tyhjennysväleihin, mutta maltillisesti. Kun vessa kutsuu, kutsuun ei vastata heti, vaan viiden minuutin kuluttua. Seuraavalla viikolla odotetaan viisi minuuttia edellistä pidempään. Tavoitteena on vähitellen päästä parin, kolmen tunnin toilettiväleihin.
- Lantionpohjan lihasten jumpasta on apua, sillä se rauhoittaa rakkoa ja hoitaa mahdollisesti taustalla olevaa ponnistusinkontinenssia.

Vaikka toisin voisi luulla, veden juomisesta ei parane pihistää. Väkevä virtsa ärsyttää rakkoa entisestään. Kahvi, tee ja hiilihappoiset juomat kannattaa jättää harvoin nautittaviksi, sillä ne lisäävät hädän tunnetta.

Virpi Viisikymppinen

Virpi on vaihtanut kuukautissuojat tarpeettomina inkontinenssisuojiin. Ne pitävät pikkuhousut kuivina silloin, kun hän yskäisee tai kääntää kesämökillä kasvimaata. Hellät hetket kumppanin kanssa ovat harventuneet: Virpi pelkää, että pissa lirahtaa lakanoille kesken kaiken. Mikä Virpillä on?

- Virpillä on ponnistusinkontinenssi – pidätyskyvyttömyyden syy on sama kuin Ainollakin. Se voi tulla synnyttämättömällekin naiselle, sillä lihasvoima heikkenee lantionpohjassa aivan kuten muissakin lihaksissa iän myötä. Vaivaa pahentaa se, että vaihdevuosissa estrogeenin määrä vähenee ja tämä heikentää limakalvojen ja tukikudosten kimmoisuutta.

Virpille lääkäri määrää lantionpohjatreeniä ja paikallisen estrogeenivalmisteen. Jos tilanne on puolen vuoden kuluttua ennallaan, mietitään leikkaushoitoa. Leikkauksella kohotetaan laskeutunut virtsaputki oikealle anatomiselle paikalleen, jotta se pysyisi kiinni myös ponnistuksen aikana.

- Leikkausmenetelmiä on kaksi liki samanlaista, TVT- ja TOT-menetelmät. Niistä kummassakin virtsaputken alle asetetaan synteettisestä materiaalista valmistettu verkkonauha tukemaan rakkoa. Leikkaus tehdään polikliinisesti ja toipumisaikaa työstä tarvitaan kymmenen päivää. Leikkausta harkitaan tarkoin, sillä se ei takaa vaivatonta loppuelämää – osalla leikatuista vaiva uusii. Siihen turvaudutaan ensisijaisena hoitona silloin, kun tilanne on paha: virtsa valahtaa housuun esimerkiksi jo istumaan noustessa.

Tulevaisuuden virpit saattavat saada vaivaansa hoitoa, jossa virtsaputken alle ruiskutetuilla kantasoluilla pyritään kasvattamaan uutta, toimivaa lihaskudosta.

Selma Seniori

Selma käy toiletissa ainakin kerran yössä. Sukulaiset pelkäävät, että öiset vessareissut päätyvät kaatumisiin ja sitä kautta isoäidin kohtaloksi. Isoäiti ei poistu mielellään kotiympyröistä, ellei matkan varrella ole mahdollisuus poiketa klosettiin. Mikä Selmalla on?

- Rakosta tahtoo monesti tulla vanhetessaan yliaktiivinen, limakalvotkin ärsyyntyvät entistä herkemmin. Vaiva voi liittyä olemassa oleviin sairauksiin, tavallisimmin neurologisiin vaivoihin, esimerkiksi aivohalvaukseen ja Parkinsonin tautiin. Diabetes voi aiheuttaa lisäsairautena hermoston toimintahäiriöitä, ja sitä kautta pidätysongelmia. Aina syytä rakon lisääntyneeseen tuntoherkkyyteen ei löydetä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vaivaa voitaisi hoitaa.

Lääkehoito auttaa Selmaa kohtalotovereineen, mutta valitettavasti se ei kaikille sovi. Antikolinergit kuivattavat suuta ja suolta eli pahentavat iäkkäille tuttuja harmeja entuudestaan.

- Onneksi lääkkeitä riittää, ja kokeilemalla Selmakin löytää itselleen sopivan. Selman kannattaisi myös käväistä fysioterapeutilla ja kokeilla vaikka sähköstimulaatiota, TNS-hoitoa. Se ei välttämättä vie vaivaa kokonaan, mutta helpottaa sitä. TNS-laitteesta on myös olemassa kotikäyttöön tarkoitettu versio. Rakon seinämälihakseen ruiskutetusta botuliinista voi myös olla apua.

- Mikään automaattisesti vanhuuteen kuuluva vaiva ei inkontinenssi ole. Se pitää hoitaa kuntoon, sillä se voi olla yhtenä päätökseen vaikuttavana tekijänä silloin, kun mietitään seniorin siirtymistä kotoa laitoshoitoon.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kari Nieminen

Teksti: Virve Järvinen

X