Virtsatietulehdus - 10 kysymystä

Kirvelyä virtsatessa ja tihentyneitä vessareissuja? Virtsatieinfektio on hengitystulehdusten jälkeen toiseksi yleisin infektio, jonka vuoksi käydään lääkärissä.

1. Miten virtsatietulehdus saa alkunsa?

Virtsatietulehdus eli kystiitti syntyy, kun suolen bakteerit pääsevät nousemaan vastavirtaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Näitä bakteereja on normaalisti välilihan eli virtsaputken ja peräaukon välisellä alueella ja virtsaputken suun ympäristössä. Bakteerit kulkeutuvat virtsaputkeen herkästi yhdynnän aikana. Valtaosan kystiittitapauksista aiheuttaa tuiki tavallinen Escherichia coli -bakteeri. Virtsatieinfektio ei tartu ihmisestä toiseen.

2. Kuinka yleinen sairaus on?

Vaiva on naisilla yleisempi kuin miehillä. Naisista 60 prosenttia sairastaa virtsatieinfektion jossain elämän vaiheessa, ja kolmannes heistä toistuvasti. Vaiva on naisilla yleisempi siksi, että heillä on lyhyempi virtsaputki, jota pitkin taudinaiheuttajien on helppo nousta. Virtsatieinfektio on hengitystietulehdusten jälkeen toiseksi yleisin infektio, jonka vuoksi käydään lääkärissä.

3. Mitkä seikat altistavat virtsatieinfektiolle?

Seksuaalinen aktiivisuus on selkeä altistaja. Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä. Ilmeisesti limakalvopuolustus heikkenee yhdynnän aikana tilapäisesti. Kun limakalvot vaihdevuosissa ohenevat ja emättimen happamuus saattaa muuttua, kystiitti voi kiusata useammin. Diabeetikoilla toistuvat tulehdukset ovat tavallisia. Iäkkäillä miehillä eturauhasen liikakasvu altistaa virtsatieinfektioille. Virtsateissä olevat esteet, kuten virtsakivet vaikuttavat samoin.

4. Edistääkö kylmillä kivillä istuskelu vaivan syntyä?

En usko, että kivillä istuskelulla voisi saada bakteereja liikkumaan virtsarakkoon ja siten tautia puhkeamaan. Itsensä kylmettäminen ei ole yleensäkään järkevää, mutta tutkimusnäyttöä kylmän yhteydestä virtsatietulehdukseen ei ole.

5. Voiko virtsatietulehdus olla oireeton?

Voi olla, varsinkin vanhuksilla. Heillä voi virtsassa olla bakteereita ilman, että ne aiheuttavat tuntuvia oireita. Tällöin olisi oikeampaa puhua bakteriuriasta. Useimmilla kystiitti saa aikaan tiheän virtsaamistarpeen ja tekee virtsaamisesta kirvelyn vuoksi kivuliasta. Virtsa voi haista pahalle ja olla sameaa. Jos sairastuneella on kuumetta ja yleisoireita, kuten pahoinvointia ja kovaa päänsärkyä, kyse saattaa olla munuaistason tulehduksesta ja tällöin hoito kannattaa aloittaa suonensisäisillä antibiooteilla sairaalassa.

6. Tarvitaanko diagnoosiin laboratoriokokeita?

Jos potilaalla epäillään ensimmäistä kertaa kystiittiä, epäily varmennetaan bakteeriviljelyllä virtsanäytteestä – esimerkiksi hiivatulehdus voi oireilla samalla tavalla. Jatkossa lieväoireisen kystiitin voi hoitaa oireiden perusteella. Lapselta on otettava aina kaksi erillistä näytettä tai rakkopistonäyte.
Interstitielli kystiitti eli virtsarakon sisäseinämän tulehdus oireilee myös tihentyneenä virtsaamistarpeena. Se ei näy laboratiokokeessa, sillä se ei ole bakteerin aiheuttama tauti. Sen syy on tuntematon. Vaiva on krooninen.

7. Onko kystiitti vaarallinen sairaus?

Tauti on kiusallinen, mutta yleensä vaaraton. Jos tauti pääsee nousemaan munuaisten tasolle saakka, siihen saattaa liittyä munuaisarven mahdollisuus. Tämän vuoksi kystiitti on aina hoidettava antibiooteilla. Hoitona käytetään kolmen päivän pivmesillinaami- tai trimetopriimi-kuuria, kerta-annoksena fluorokinolonia tai nitrofurantoiinia viisi vuorokautta.

8. Voiko sairautta estää uusimasta?

Arviolta 20-40 prosentilla potilaista vaiva uusii, yleensä kuukauden kahden kuluttua edellisestä. Kun se vaivaa vähintään kolmesti vuodessa, sitä voidaan ehkäistä kuukausia, jopa vuosia kestävällä estohoidolla eli antibiooteilla, trimetopriimillä tai nitrofurantoiinilla. Estohoitoa harkitaan tarkkaan, sillä pitkä estohoito saattaa tehdä bakteereista immuuneja.
Vaihdevuosi-ikäisellä naisella paikallinen estrogeenihoito voi estää toistuvia tulehduksia. Myös yhdynnän jälkeisen kerta-annosantibiootin tehosta on näyttöä.

9. Voiko sitä ehkäistä elämäntavoilla?

Peruskunnosta huolehtiminen ehkäisee yleensä tulehdussairauksia. Vaikka moni ohje suosittelee juomaan runsaasti vettä, veden ahkerasta lipittämisestä ei ole tutkimusten mukaan hyötyä. Jos virtsatietulehdukset tuntuvat liittyvän yhdyntöihin, rakko kannattaa tyhjentää heti yhdynnän jälkeen.

10. Auttaako ruokavalio ehkäisyssä?

Proanthosyanidineja sisältävät marjat, kuten puolukka ja karpalo, ehkäisevät tutkimustemme mukaan virtsatietulehduksia. Proanthosyanidiinit estävät bakteereja tarttumasta virtsaputken seinämiin. Tutkimuksissa aikuiset nauttivat kahdesti päivässä kaksi desilitraa karpalotuoremehua. Saattaa olla, että myös muilla Vaccinium-suvun marjoilla, kuten mustikalla, on samoja vaikutuksia – niitä emme kuitenkaan ole tutkineet.

Suositeltavaa olisi myös käyttää probiootteja sisältäviä hapanmaitotuotteita. Virtsatietulehduksen riski on suurempi niillä henkilöillä, jotka käyttävät vähän probiootteja. Sen sijaan niiden määrän lisääminen silloin, kun ne jo ennestään kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon, ei vähennä riskiä. Runsas C-vitamiinin nauttiminen happamoittaa virtsaa ja voi hidastaa bakteerien lisääntymistä virtsassa, mutta valitettavasti sen lisääminen ruokavalioon ei vähennä virtsatietulehduksen riskiä.

Asiantuntijana LT, erikoislääkäri Tero Kontiokari, Oulun yliopistollinen sairaala.

Teksti: Virve Järvinen