Kroppa kaipaa liikuntaa

Ihmisen kroppaa ei ole luotu olemaan passiivisesti paikallaan päivät pitkät. Siksi liikkumattomuus on keholle kauhistus.

Vielä sata vuotta sitten jokainen ihminen liikkui vähintään viisi tuntia päivässä. Nyt me katsomme tv:tä kolme tuntia päivässä. Tavallisen suomalaisen hapenottokyky ei riitä enää kuin
kuuden tunnin toimistotyöpäivään. Ei ihme, että tämä kansa on lihavampi kuin koskaan ennen.

Ratkaisu ei ole se, että koko kansa pakotettaisiin kuntosalille.

– Ei se riitä, että käy salilla kolme tuntia viikossa. Viikossa on 168 tuntia. Liikettä pitää olla kaikissa viikon valveillaolotunneissa, sanoo Kuntoliikuntaliiton koulutusvastaava Stefan Westerback.

Se on hurja vaatimus. Vai onko sittenkään?

Liikettä kehoon

Westerback kertoo, että jo puolen tunnin istumisen jälkeen verenkierto hidastuu. Jos puolen tunnin välein pidettäisiin kolmen minuutin elpymistauko, eläisimme terveempinä. Tauon ei tarvitse tarkoittaa muuta, kuin että kävelee muutaman askeleen ja ehkä kyykistyy pari kertaa, se kun saa isot lihakset pumppaamaan paljon verta liikkeelle. Lisäksi on hyvä tuoda liikettä rasittuneisiin kohtiin, kuten hartioihin. Pyörittele vaikka hartioita ja venyttele niskaa hetken. Jos ongelmasi on hiirikäsi, venytä sitä. Näin elvytät staattiseen työasentoon jumittuneita lihaksia.

Toinen juttu on se, että tarvitaan arkiliikuntaa, esimerkiksi askeleita. 10 000 askelta päivässä on hyvä tavoite.

Normaalikuntoisella se ei vielä nosta kuntoa, mutta on ratkaisevan tärkeää terveydelle.

– Mietitään terveyttä ja fyysistä kuntoa eri asioina. Rauhallinen kävely pikku koiran kanssa ei nosta fyysistä kuntoa, mutta ihmisen terveydelle sillä on merkitystä.

Arkiset askeleet ovat tärkeitä siksi, että liike saa kehon toimimaan hyvin. Esimerkiksi veri ei kierrä pelkästään sydämen voimalla. Joka kerta, kun käytämme lihaksia, lihakset pumppaavat niissä olevan veren liikkeelle. Silloin sydän saa apua veren kierrättämiseen. Jos olemme koko ajan paikoillamme, koko verenkierto on pumpun varassa.

Myös ruuansulatus vaatii liikuntaa. Suolen toiminta hidastuu liikkumattomassa kehossa aivan kuten koko muukin aineenvaihdunta. Liike ylläpitää myös lihas- hermojärjestelmää. Jos emme liiku, tasapaino heikkenee. Myös keuhkojen kapasiteetti heikkenee, jos niitä ei rasiteta juuri koskaan. Mitä vähemmän me liikumme, sitä huonommin me voimme.

Ykkösjuttu on aktiivinen elämäntapa. Ja siksi liikunnan pitää olla osa arkea.

Kolmas osa tarpeellista liikuntaa on täsmäliikunta. Se on sitä, mitä tehdään kuntosaleilla ja pururadoilla hiki niskassa. Sillä kohotetaan fyysistä kuntoa. Terveydelle se ei yksinään riitä, vaikka on silläkin suuri merkitys.

Teksti: Marja Aalto