Terveys

Takaisin työelämään sairaslomalta

Teksti:
Anna.fi

Työhön paluu miltä tahansa pitkältä sairaslomalta on haastavaa, mutta erityisen vaikeaa se on, kun takana on mielen sairastuminen. Omia voimavaroja voi tietoisesti kasvattaa.
Vaikka mieli sairastuu, kuntoutuvat useimmat ennen pitkää työkykyisiksi.

Takaisin työelämään 3/6

– Monilla itse sairaus ei estä työhön paluuta, mutta häpeän kokemus on niin voimakas, että se lamaannuttaa. Työkykyyn vaikuttavat muut ihmiset ja asenteet, Mielenterveyden keskusliiton koordinaattori Jyrki Rinta-Jouppi kertoo.

Häpeä sairastumisesta vie voimia, estää itsensä hyväksymistä ja saa jännittämään muiden ihmisten kohtaamista.

Rinta-Jouppi kehottaa jännittämään käsivarret ja ylävartalon aivan tiukaksi ja kysyy, miltä tuntuu.
–Huomaatko, miten uskomattomasti jännittäminen vie voimia ja estää keskittymistä? Kun ei voi keskittyä, luulee, ettei pysty  oppimaan uutta. Työhön paluun suurimpia pelkoja ovat, pärjäänkö minä ja hyväksyvätkö muut minut.

Niinpä moni työhönpalaaja ei halua kertoa, ettei jaksa samassa tahdissa kuin ennen sairastumista. Mieluummin yritetään pärjätä vaikka väkisin. Silloin on vaarassa ajaa itsensä loppuun.  Koska ei pärjää työssä entiseen tahtiin, moni ajattelee, että ainoa vaihtoehto on vaihtaa alaa.

Rinta-Jouppi varoittelee siitä.
–Alan vaihtaminen on pitkä tie.

Lisää voimavaroja

Jyrki Rinta-Jouppi on koordinaattori Osaava ohjaus -projektissa, jossa valmennetaan syrjäytymisvaarassa olevia ja koulutetaan ohjaajia tunnistamaan heidät.
–On tärkeää muistaa, että kenen tahansa mielenterveys voi pettää, kun elämässä on liikaa voimavaroja syöviä ja liian vähän niitä suojaavia asioita.

Työelämässä pärjäämistä auttaa esimerkiksi  hyvä vuorovaikutustaito.
–Se auttaa olemaan oma itsesi, ettei tarvitse näytellä pärjäävämpää. Pärjäämisen esittäminen heikentää omia voimavaroja ja vie itsetuntoa.

Työhön palaajan pitää oppia asettamaan omille voimille sopivat tavoitteet.
–Suomessa ajatellaan liikaa, että töissä ollaan joko täydet tunnit tai ei lainkaan. Sairauden jälkeen monen pitää  kuitenkin aloittaa pienillä työpanoksilla.

Rinta-Jouppi muistaa valmennusryhmistään yhden gradun tekijän, jonka kanssa etsittiin sopivaa tavoitetta.
–Hän sanoi, että jaksaa kirjoittaa seuraavaksi viikoksi kaksi riviä gradua. Moni olisi voinut ajatella, että se on aivan hullu ajatus; gradun valmistumiseen menee ainakin viisi ellei peräti kymmenen vuotta. Se oli kuitenkin hyvä tavoite hänelle. Hän onnistui siinä, se voimaannutti ja lopulta hän teki gradunsa neljässä kuukaudessa. Kun ihminen saa positiivisia kokemuksia ja itseluottamusta, syntyy mullistavia muutoksia.

Arki on tärkeää

Voimavaravalmennuksessa korostetaan arjen aktivoimista.
–Kaupassa käyminen ja ystävien tapaaminen auttavat työllistymään, koska ne antavat positiivisia onnistumisen kokemuksia ja aktivoivat. Liian usein jäädään neljän seinän sisälle ”keräämään voimia”. Ei se mitään auta.

Voimavaravalmennus on uusi toimintamuoto, joka auttaa elämässään passivoituneita, kuten mielenterveyskuntoutujia tai pitkäaikaistyöttömiä aktiiviseen elämään. Lisää voi lukea sivuilta www.osaavaohjaus.fi

Tukea löytyy

Kun kykenee palaamaan työelämään, kannattaa kääntyä ensin oman työterveyshuollon puoleen. Jos sellaista ei ole, on ensimmäinen osoite oma työeläkeyhtiö. Alussa laitetaan vireille työkokeilu. Siinä henkilö voi tulla takaisin työelämään asteittain, ensin vaikkapa puolipäiväisenä. Pehmeän laskun aikana ehtii tutkia omia voimavaroja.
Tämän kokeilun aikana toimeentulon saa joko suoraan työeläkeyhtiöltä kuntoutusrahana tai se maksetaan työnantajalle ja työnantaja maksaa palkan.
Työeläkekuntoutus on lakisääteinen etuus. Se ei edellytä, että palaisi takaisin sille työnantajalle, jonka palveluksessa oli ennen sairastumista.

Lisätietoa:www.varma.fi > ammatillinen kuntoutus.

Teksti: Marja Aalto

X