Aloe veraa käytetään iho-ongelmien hoitoon

Askeettisten kasvumaiden piikikkäät kasvit hoitavat ihoa ja vahvistavat vastustuskykyä. Aloe vera sisältää runsaasti vitamiineja, mineraaleja ja aminohappoja.

Aloet ovat Afrikan pohjoisosista kotoisin oleva mehikasvisuku. Niitä on yli 350 lajia, joista rohdoskäytössä tunnetuimmat ovat Aloe vera ja Aloe barbadensis. Ne kasvattavat suuret, jopa metrin korkuiset lehtensä suoraan maasta. Lehdet ovat harmahtavan vihreät, kapenevat ja piikkireunaiset, keltaiset kukat kasvavat erilliseen kukkavarteen.

Aloe barbadensista markkinoidaan paljon myös aloe vera -nimellä. Niiden ominaisuudet ovatkin hyvin samanlaiset, ja joskus ne katsotaan jopa samaksi kasviksi, joten tässä artikkelissa käytetään selkeyden vuoksi vain aloe vera -nimeä.

Mihin auttaa?

Aloe veraa on perinteisesti käytetty erilaisten iho-ongelmien ja vatsavaivojen hoitoon sekä vahvistavana rohtona. Rohdosvaikutusten kannalta tärkeimpiä ainesosia ovat polysakkaridit, esimerkiksi asemannaani, sekä ruuansulatuskanavan toimintaan vaikuttavat antrakinonit. Aloe veralla on tulehdusta hillitseviä, antimikrobisia ja immuunijärjestelmää tehostavia vaikutuksia, ja sillä saattaa olla myös syöpäkasvainten kasvua hillitsevä vaikutus. Asemannaani-injektio on eläinlääketieteessä hyväksytty erään syöpätyypin, fibrosarkooman, hoitomuodoksi.

Ummetuksen hoitoon käytetään aloe veran lehtipinnan sisempää osaa, niin sanottua lateksia. Lateksin tehosta laksatiivina on tieteellistä näyttöä, mutta sillä on havaittu sisäisesti nautittuna olevan myös haittavaikutuksia, kuten suoliston kouristelua, ripulia ja verivirtsaisuutta. Se voi haitata eräiden lääkkeiden imeytymistä ja suurina annoksina häiritä elimistön elektrolyyttitasapainoa. Aloe vera -geeliä, joka ei sisällä lateksia, käytetään esimerkiksi vatsahaavan ja suolistotulehdusten lievitykseen.

Laboratorio-oloissa aloe vera -uutteen on todettu vaikuttavan veren sokeria sekä mahdollisesti kolesterolia alentavasti. Sen vuoksi aloe veraa ei suositella sisäisesti nautittavaksi, jos käytössä on glukoosia alentava lääkitys.

Ulkoisesti käytettynä aloe vera on varsin turvallista. Sen on eräissä tutkimuksissa havaittu lievittävän psoriasiksen, säärihaavan ja suuhaavaumien oireita, palovammoja sekä päänahan hilseilyä, mutta esimerkiksi syvien haavojen hoidossa vaikutukset ovat olleet jopa paranemista hidastavia. Alustavissa tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia myös sukuelinherpeksen hoidosta aloe vera -uutteella. Kosmetiikassa aloe veraa käytetään runsaasti ihoa pehmentävänä, kosteuttavana ja rauhoittavana ainesosana.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto

Teksti: Anu Holopainen