Baba Lybeck: ”Laitoin etusijalle kaiken muun kuin hyvinvointini”
Baba Lybeck sai kiireisimpinä ruuhkavuosinaan lääkäriltä määräyksen: hänen on huolehdittava itsestään paremmin. Nyt 48-vuotiaana hän on vienyt läpi kaksi täyspitkää triathlonia ja 12 maratonia. Hoikkuuskin, josta nuorena kiusattiin, on kääntynyt vahvuudeksi.
En koskaan pysty sellaiseen. Niin toimittaja, Uutisvuodon ylituomari ja Anna&Ellit-verkkosivuston bloggari Baba Lybeck, 48, ajatteli kaksi vuotta sitten, kun hänelle ensimmäisen kerran puhuttiin täyspitkän triathlonin suorittamisesta. Sen ajatuksen jälkeen Baba on vienyt loppuun kaksi täyspitkää triathlonia ja suunnittelee kolmatta. Takana on myös kaksitoista maratonia.
Miten sellaiseen kuntoon pääsee? Baba aloitti säännöllisen treenaamisen ruuhkavuosina, kun moni vain yrittää selviytyä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Baballe liikunnasta tuli kiireisten vuosien pelastus. Nyt hän kertoo vartalonsa tarinan.
Lapsuus: Kulttuuriperheestä juoksuradalle
”Kulttuuriperheessämme ei harrastettu liikuntaa. Olin silti lapsena hyvin liikkuvainen, ’pellossa kasvanut’ neljäs lapsi. Viihdyin omissa oloissani ja tanssin kotona paljon. Sen vuoksi vanhempani veivät minut balettitunneille. Opettaja oli suomea venäläisittäin puhuva pelottava nainen, jolla oli keppi. Hän istui suurella valtaistuimella balettisalissa. Opettaja oli ankara, enkä saanut tanssia niin kuin olisin halunnut. Isot tytöt kertoivat, että jos tunneilla ei tee oikein, opettaja lyö kepillä jaloille tai näpeille. Olin niin kauhistunut, että balettitanssiurani tyssäsi siihen.
Meni vuosia ennen kuin kokeilin toista liikuntaharrastusta. Yläasteella huomasin yllätyksekseni, että pääsin juoksukilpailussa paljon lujempaa kuin muut. Luokkani kaksi poikaa pyysivät minua mukaansa harrastamaan juoksua. Treenasimme pikajuoksua, ja päämatkakseni tuli 400 metriä. Harrastin lajia koko lukioajan.
Olen aina ollut pieni, laiha ja kapea. Oli kova paikka, kun teini-iässä kaikki ympärillä muuttuivat naisiksi ja olin itse edelleen poikamainen. Piilottauduin pitkään isojen vaatteiden alle. Ulkopuoliset epäilivät, etten syö tarpeeksi. Minulle tuputettiin ruokaa, ja yritin itsekin syödä kauheasti. Kiloja ei vain kertynyt. Niiltä ajoilta on jäänyt ajatus, että minun pitää todistella muille, että kyllä minä syön. Teen sitä edelleen.
Koulussa minua nimiteltiin laihuudesta. En pitänyt sitä varsinaisena kiusaamisena, mutta ei se ainakaan edistänyt asiaa. Aloin itsekin pitää itseäni erilaisena. Vie aikaa oppia ymmärtämään omaa kehoaan, etenkin teini-iässä.
Ensimmäistä kertaa tajusin, että kehostani voi olla hyötyä, kun aloin treenata juoksua. Että on ihan fine olla tällainen. En hävennyt vartaloani enää.
Juoksutreenit kasvattivat niinä vuosina kivunsietokykyäni. Kun pääsin juoksemaan piikkareilla kunnon radalla, se tuntui parhaimmillaan siltä kuin olisin lentänyt. Kunto koheni nopeasti ja tekniikka löytyi helposti. Sama juoksutekniikka on minulla edelleen. Kilpailemista en pitänyt niin tärkeänä asiana, että olisin sitoutunut siihen kunnolla. Kun olisi pitänyt alkaa kilpailla enemmän, pääsin Radio Cityyn töihin 18-vuotiaana, ja työ vei mennessään.”
Uravuodet: Kunto romahti
”Seuraava suuri oivallus vartalostani tuli, kun tulin raskaaksi 24-vuotiaana. Keholleni tuli jokin suurempi, luonnollinen tehtävä. Nautin paljon sekä raskausajoistani että synnytyksistäni. Imetin pitkään molempia lapsiani.
Liikuin silloinkin paljon, mutta epäsäännöllisemmin. Toisen synnytykseni jälkeen lähdin todella pian lenkille, ja naapuruston äidit olivat siitä kauhuissaan. Yritin juosta aina sellaista reittiä, etten mene ainakaan leikkipuiston ohi. En sopinut sen hetkiseen äitinormiin. Se nolotti minua.
Kun olin 35-vuotias ja töissä Nelosella uutisankkurina, tein yksitoistatuntisia työpäiviä. Pienessä työyhteisössä oli minuuttiaikataulu eikä ruokatunteja. Silloin olin fyysisesti huonossa kunnossa ja usein flunssainen. Kun pyörryin kerran työpaikalla ja kerran kotona, jouduin tutkimuksiin. Minulla epäiltiin epilepsiaa, mutta mitään ei löytynyt.
Lääkäri sanoi, että minun pitää elää säännöllistä elämää: pitää syödä säännöllisesti parin tunnin välein terveellistä ruokaa, huolehtia kunnosta 3–5 kertaa viikossa ja nukkua vähintään 8 tuntia yössä. Olin syönyt silloin kun oli aikaa sitä mitä eteen sattui. Nukuin epämääräisesti, en kuntoillut, laitoin etusijalle kaiken muun kuin oman hyvinvointini.
Samoihin aikoihin olin työpaikkani luennolla, jolla kerrottiin pitkän matkan juoksemisesta. Ensin epäilin, sopiiko se pikamatkaan tottuneelle, mutta löysin netistä maratonohjelman ja aloin noudattaa sitä.
Päätin, että liikuntapäivät ovat tiistai, torstai, lauantai ja sunnuntai. Sovelsin ohjelmaa sen mukaan, mikä oli mahdollista. Jos tiistaisin oli pitkä työvuoro ja lapsetkin piti hoitaa, liikuin vain vartin.
Opiskelin, tein gradun, kävin töissä ja minulla oli kaksi pientä lasta samaan aikaan. Ilman kuntoiluharrastustani en olisi pystynyt siihen.
Lenkkeily oli minulle henkireikä, ainoaa omaa aikaani. Liikunnasta tuli kiireisten vuosien pelastus. Ymmärsin, että minun pitää priorisoida oikein. Jos lähdin lenkille ennen kuin laitoin tiskit koneeseen ja levitin pyykit, huomasin että energiaa jäi paljon muuhunkin. Mieli oli parempi ja jaksoin enemmän.”
Teksti: Riina-Maria Metso
Kuvat: Sampo Korhonen/Otavamedia
Anna 4/2015
Kommentit
Upea nainen kaunis kun kukkanen Baba Lybeck. Olisi yksi kysymys Baballe josko jostain saisin hänen yhteystiedot.
Kommentit
Njaa-a, saattaapi olla että Babuska on nyt hieman terveempi mutta eikö sitä ollut jossain tutkimus että sopivasti lihavat naiset kestävät paremmin jos sairastuu vakavammin ja tuollainen laiha ruikku menee nopeammin.
Nykyihanne on mitä nääntyneemmän näköinen sitä parempi. Pakkomielteinen kalorienlaskeminen ja aikataulutettu kuntorääkki on sivistyneen merkki nykyään.
Toivoisi melkein että normaalipainosta ja kropasta tulisi muotia, samoin kulttuuriharrastuksista. Se mitä ajattelet ja teet olisi tärkeämpää kuin miltä näytät.
Uutisvuodossa Baba ja Stan huutavat ja Tervon puheesta ei kuule mitään ellei äänet täysillä. Sama äänensäätöongelma ollut ohjelman alusta asti.
Hei! Onpa ikävää tekstiä täällä kommentaattoreilla. Älä Baba nuosta välitä! Aina löytyy pahanilmanlintuja. Olet voimakas ja vahva nainen, se on todella hienoa ja näytät hienoa esimerkkiä siitä, mihin voi pystyä! Olen tämän artikkelin jälkeen siirtynyt lukemaan blogejasi ja teräsmieskisaan osallistumisestasi. Tutustuin myös kantasolun luovutus asiaan ansiostasi ja aion laittaa tätä tietoa eteenpäin. Siinä että urheilee ja on hoikka, ei ole mitään pahaa. Ja se on terveellistä. Ja tuossa ekassa kommentissa ”jos sairastuu vakavammin” ei ole perää, voisi kirjoittaja ottaa asioista enemmän selvää ja lopettaa asioiden yhdistely. Vanhuksille suositus on että heitä ei varsinaisesti ohjeisteta laihduttamaan ellei siihen ole sairauspohjaisia syitä että laihdutus oleellisesti auttaa! On terveempää olla hyvässä kunnossa, kuin lihava. Tosiasia. Ehkä tekin voisitte lopettaa tekosyyt lihavuudellenne ja lopettaa muiden haukkumisen ja karehtimisen. Ei ole teiltä pois jos joku pystyy, haluaa hoitaa terveyttään ja rakastaa liikkumista. Ja kuten jutussa tuli ilmi, että Baba on aina ollut hoikka. Pitäisitte edes noin asiattomat ja tylyt oman pahanolon tyyssijassa ja miettisitte joskus mitä tuollaiset lotkautukset toisissa ihmisissä tuntuvat. Näettekö mitään posiitivista tai hyvää missään? Olisi kasvunpaikka! Hyvä Baba, jatka samaan malliin!=)
Hyvin on mun telkussa kuulunut ja näkynyt Uutisvuoto. Ei ole valittamista. Hyvä että kuuluu ja on selkeää. Myös Tervon puhe on kuulunut ihan yhtä hyvin. Joten tämä oli taas tätä zäpäzäpää kun on haukkumisen makuun päässyt. Ja hyvä kunto ja terveys ei toivottavasti koskaan mene muodista pois!
Voi hellanlettas sentään…. Jos joidenkin telkkarista ei Tervon puhe kuulu hyvin sen kertominenko on Barbababan haukkumista?! Jokaisella on oikeus oman mielipiteensä kertomiseen eikä se haukkumista ole jos on hiukan erilaiset elämäntavat ja arvot kun arvon haastateltavalla kuntoiluaddiktilla. By the way usein kilojen mukana lähtee myös karisma etenkin miehillä. Pääministeristä ei ole kohta jäljellä muuta kuin hampaat ja nivelet.
Ja sinäkö tiedät että ed. kommentoijat ovat lihavia ja pahoinvoivia ihmisiä koska ovat kanssasi eri mieltä? Mielestäni Babaa ei ole haukuttu noissa kommenteissa vaan kerrottu että kulttuuriharrastuksetkin ok. Anoreksiaako ihannoit?
Baba on loistojuontaja Uutisvuotoon ja kauniskin. Kritiikki koski nyky-yhteiskunnan ulkonäkökeskeistä elämäntapaa joka voi esim nuorilla johtaa syömishäiriöihin ym.
Terve kroppa terveessä sielussa eli sopivasti liikuntaa ja kulttuuria kunkin mieltymysten ja kykyjen mukaan niin hyvä tulee 🙂
Upea nainen kaunis kun kukkanen Baba Lybeck. Olisi yksi kysymys Baballe josko jostain saisin hänen yhteystiedot.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous