Hyvinvointi

Aikuistyypin diabetes – Elämäntapavalinnoilla voi estää sairastumista

Teksti:
Anna.fi

Aikuistyypin diabetes lisääntyy kuin kulovalkea. Synkimpien ennusteiden mukaan olemme kaikki vaarassa sairastua siihen. Sairastumista voi estää pienillä elämäntapavalinnoilla.

Aikuistyypin diabetes

Aikuisiän eli kakkostyypin diabetes on maailman nopeimmin lisääntyvä sairaus. Suomessa sitä sairastaa yli 450 000 henkilöä – mutta vain puolet heistä tietää sairastavansa.

Kakkostyypin diabeteksen yleisyys on kasvanut räjähdysmäisesti sotien jälkeen. Kun diabeteksen yleisyyttä kartoitettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1941, sitä sairasti alle 0,2 prosenttia väestöstä. Luku sisälsi kaikki diabetekset, sillä aikuis- ja lapsuusiän tyypit opittiin erottamaan toisistaan vasta 1950-luvulla.

1960–1970-lukujen taitteessa aikuisiän diabetesta sairasti 1,5 prosenttia suomalaisista, 1990-luvulla jo kolme prosenttia. Tämän jälkeen kakkostyypin diabetes on lisääntynyt yhä kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2003 se vaivasi jo melkein kahdeksaa prosenttia suomalaisista.

”Nyt ollaan siinä pisteessä, että sairastuneita saattaa olla lähes kymmenen prosenttia”, sanoo suomalaisprofessori Leif Groop Lundin yliopistosta. Hän on yksi maailman tunnetuimmista diabetestutkijoista.

Arvioidaan, että sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Aikuisiän diabetes on perinnöllinen sairaus, joka puhkeaa muun muassa epäsuotuisten elämäntapojen takia. Näitä ovat erityisesti keskivartalosta lihominen, liikkumattomuus, epäterveellinen ruokavalio ja stressi.

Jos on onnekas, voi diabetekseen sairastumisen välttää, vaikka paino tai elintavat eivät olisi sitä, mitä lääkäri määrää.

”Ongelma on siinä, että geneettinen alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen on äärimmäisen yleinen”, Groop sanoo.

”Se on noin 55 prosentilla väestöstä. Alttius on oikeastaan luonnollinen perustila.”

Piruileeko luonto kanssamme vai mistä tässä on kysymys?

Kuin kulovalkea

Kyse on siitä, että aikanaan hyödyllinen ominaisuus on muuttunut haitalliseksi, koska elinympäristömme on muuttunut yltäkylläiseksi.

”Samat geenit, jotka tänään altistavat diabetekselle, ovat niitä, jotka aikanaan suojasivat esi-isiämme nälkäkuolemalta niukoissa olosuhteissa”, kertoo Helsingin yliopiston professori Johan Eriksson.

”Nämä geenit takaavat sen, että elimistö voi tulla toimeen pitkiä aikoja vähemmällä energialla. Vuosituhansien saatossa suojaavat geenit yleistyivät, koska niiden kantajat jäivät eloon.”

Epäedullisen genetiikan takia synkimmissä ennusteissa veikataan, että vielä koittaa aika, jolloin meillä kaikilla on kakkostyypin diabetes.

Maailmalla on esimerkkejä väestöistä, joissa se on levinnyt kuin kulovalkea vain yhdessä sukupolvessa, kun nopea yhteiskunnallinen kehitys on törmännyt hitaaseen biologiseen kehitykseen.

Fosfaattimalmi äkkirikastutti Nauru-saaren 1970-luvulla. Elintaso kohosi nopeasti, saarelaiset hylkäsivät perinteisen ruokavalionsa ja lihoivat hetkessä. Tänään 95 prosenttia naurulaisista on ylipainoisia ja 70 prosenttia sairastaa kakkostyypin diabetesta.

Myös Lähi-idässä aikuisiän diabetes leviää nopeasti. Kuwaitissa elettiin vielä hetki sitten samanlaista paimentolaiselämää kuin oli eletty tuhansia vuosia. Nyt öljytulot muuttavat elämäntapoja nopeasti, ja 25 prosenttia väestöstä sairastaa kakkostyypin diabetesta.

Suojaisiko isovanhempien ruokavaliossa pitäytyminen kakkostyypin diabetekselta?

”Ainoa diabetekselta varmasti suojaava tekijä olisi maailmanlaajuinen katastrofi”, Groop kärjistää.

”Tiedetään, että toisen maailmansodan aikana diabeteksen esiintyminen väheni.”

Paha pömppö

Aikuistyypin diabetes johtuu siitä, että haima ei tuota insuliinia niin paljon kuin elimistö tarvitsee. Insuliinin tarve kasvaa, kun paino nousee. Tähän mennessä on löydetty yli sata geenimuunnosta, jotka säätelevät haiman toimintaa ja insuliinin eritystä ja altistavat kakkostyypin diabetekselle.

Diabeteksen kannalta nimenomaan taipumus pyöristyä vatsasta eli niin sanottu omenalihavuus on huono asia. Taipumuksen omenalihavuuteen arvellaan johtuvan perimän lisäksi myös stressistä ja tupakoinnista.

Niinpä kaikilla naisilla, joiden vyötärö on kapeimmasta kohdastaan yli 80 senttimetriä ja miehillä, joiden ympärysmitta on metrin, on kohonnut riski sairastua diabetekseen.

Pömppövatsa avaa portin kakkostyypin diabetekselle: vatsan ahtaassa puristuksessa rasvasolut kärsivät hapen- ja ravinnon puutteesta ja alkavat kuolla.

Rasvasolujen hätä kutsuu paikalle elimistön puolustussolut. Ne siivoavat kuolleet rasvasolut tiehensä, mutta erittävät samalla aineita, jotka saavat rasvakudoksen tulehtumaan.

Insuliinin tehtävä on kerätä rasva verenkierrosta ja pakata se talteen rasvakudokseen. Tulehtunut rasvakudos ei kuitenkaan enää tottele insuliinia, ja rasvaa alkaa purkautua kudoksesta verenkiertoon.

Näin insuliinille vastustuskykyistä rasvaa pääsee verenkierron kautta maksaan, verisuonten seinämiin ja lihaksiin, jotka alkavat rasvoittuessaan myös hylkiä insuliinia. Elimistö joutuu tilaan, jota sanotaan insuliiniresistenssiksi. Silloin elimistö on matkalla kohti diabetesta – mutta ihminen ei itse tiedä siitä.

Kurittomat sokerit

Viimeinen pysäkki ennen kakkostyypin diabeteksen puhkeamista on metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa sitä, että rasvoittuneiden ja insuliiniresistenssitartunnan saaneiden sisäelinten toiminta häiriintyy. Sisällämme tapahtuu seuraavaa:Insuliiniresistenssi saa maksan tehtailemaan vereen liikaa sokeria, joka ei ei enää kunnolla siirry lihaksiin. Veressä kulkee yhä enemmän rasva-aineita, jotka alkavat takertua verisuonten seinämiin. Suonet ahtautuvat, verenpaine nousee, sydän rasittuu.

Tässä kohtaa elämäntapojaan muuttamalla voi estää diabeteksen puhkeamisen tai siirtää sitä useilla vuosilla eteenpäin.

Jos niin ei tehdä, seurauksena on kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen. Silloin insuliinin kyky pitää elimistön sokeriarvoja kurissa on minimaalinen tai loppunut kokonaan.
Sairauden saa selville joko tutkimalla verensokerin paastoarvo tai tekemällä sokerirasitustesti.

Ilman tutkimusta ihminen ei välttämättä tässäkään vaiheessa tietäisi sairastavansa kakkostyypin diabetesta.

Epämääräisiä oireita, kuten väsymystä, jalkasärkyjä, ärtyneisyyttä, tulehdusherkkyyttä tai lihaskouristuksia on vaikeaa yhdistää diabeteksen oireiksi.

Lääke matkii luontoa

Kakkostyypin diabeteksen diagnosoiminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana sillä on vakavia seurauksia. Yleisimmin se sairastuttaa sydän- ja verisuonitauteihin.

”Hoitona on elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi ja lääkitys. Karu totuus on, että kunnollisten elintapamuutosten tekeminen tarpeeksi nopeasti on hankalaa, eikä sokeria saada hallintaan ilman lääkitystä”, professori Eriksson sanoo.

Leif Groop ei ole tyytyväinen nykyisiin diabeteslääkkeisiin, jotka hoitavat vain oiretta eli alentavat verensokeria.

”Se ei riitä. Tarvitaan lääke, joka hidastaa tai jopa pysäyttää taudin kehityksen.”

Groop on tutkimusryhmänsä kanssa lähtenyt hakemaan ratkaisua samasta suunnasta, millä luonto suojaa diabetekselta.

Esimerkiksi raskaana olevan naisen insuliinin tarve kolminkertaistuu. Naisen haima pystyy kuitenkin yleensä tehostamaan insuliinintuotantoaan riittävästi.

Nyt Groop pohtii ryhmineen tuhannen taalan kysymyksiä: mikä saa haiman tehostamaan insuliinituotantoaan? Voisiko ilmiötä matkia?

Tutkimusryhmä on löytänyt Pohjanmaalta suvun, jossa esiintyy harvinaista diabetekselta suojaavaa geenimuunnosta. Geenimuunnos on pystytty jäljittämään ainakin 1700-luvulle.

Vaikka lähestymistapa vaikuttaa lupaavalta, matka uudentyyppiseen diabeteslääkkeeseen on vielä pitkä.

Kohti yksilöllistä hoitoa

”Diabetes on paljon monimuotoisempi sairaus, kuin yleisesti ajatellaan”, Groop sanoo.

Yleisesti tunnetut ykkös- ja kakkostyypit eli lapsuus- ja aikuisiän tyypit ja ovat vain sairauden ääripäät. Ääripäiden väliin jää paljolti tuntematon alue erityyppisiä ja eri mekanismeilla syntyviä diabeteksia.

Yleisin niistä on LADA eli latentti tyypin 1 kaltainen diabetes aikuisilla. Se on kuin lapsuusiän diabetes, mutta puhkeaa vanhana.

Sen jälkeen on löydetty diabeteksia, jotka alkavat nuorella iällä, mutta ovat oireiltaan aikuistyyppisiä.

Diabeteksia on hankala tunnistaa tarkasti, koska tunnistus tehdään vain sokeriarvojen perusteella.

”Nykyisin pystyisimme paljon parempaan. Voimme tutkia vasta-aineita ja muita markkereita. Meillä pitää olla varaa siihen, sillä diabetes maksaa 5 000 euroa vuodessa per potilas”, Groop sanoo.

Groopin ryhmällä on paraikaa Suomessa ja Ruotsissa käynnissä tutkimus, jossa tähdätään siihen, että diabetes pystytään pilkkomaan tarkkoihin alaryhmiin. Tästä olisi se hyöty, että hoidon vaikuttavuus parantuisi.

”Unelmani on kehittää eräänlainen diabeetikon GPS, joka tunnistaisi tarkasti diabeteksen laadun”, Groop sanoo.

”Näin jokaiseen tyyppiin olisi helppo löytää tepsivä hoito.”

Diabetesliitto: Testaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen

Teksti: Sanna Puhto
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 11/2014

Lue myös:

Kakkostyypin diabetes hallintaan ruokavaliolla – 9 vinkkiä
Hypoglykemia – Miten autan diabeetikkoa?

X