Terveys

Eroon refluksista: 10 kysymystä

Teksti:
Marja Aalto

Jatkuva polte rinnanalusessa haittaa elämää. Funktionaalinen lääketiede painottaa elintapamuutoksia ja lääkkeettömiä keinoja refluksin hoidossa.

1. Mikä refluksitauti on ja mistä se johtuu?

Refluksitaudilla tarkoitetaan toistuvaa tilaa, jossa mahaneste nousee ruokatorveen ja aiheuttaa siksi närästystä ja poltteen tunnetta rinnanalusessa.

Yleensä ajatellaan, että refluksitauti johtuu mahaportin sulkijalihaksen heikosta toiminnasta sekä liiallisesta mahan suolahappojen erittymisestä.

Mahaportin sulkijalihaksen heikentynyt toiminta voi johtua ylipainosta tai palleatyrästä. Suolahapon lisääntynyt erittyminen voi johtua stressistä.

Mittauksissa on kuitenkin huomattu, että refluksipotilaiden mahan pH voi olla aivan normaali. Niinpä se perinteinen ajatus, ”vatsassa on liikaa happoja”, ei välttämättä pidä aina paikkansa.

2. Millaiset oireet liittyvät refluksiin?

Närästyksen, karvaan ruoansulatusnesteen nousun ruokatorveen ilman että on tarvetta oksentaa sekä rinnanalusen poltteen lisäksi oireina voi olla rintakipuja tai pitkään jatkuvaa ärsytysyskää. Myös käheys ja rykimisen tarve voivat kertoa refluksista. Joskus refluksi voi oireilla astman kaltaisilla oireilla tai palan tunteella kurkussa.

3. Mistä voi tunnistaa, että vaivojen syynä on refluksi eikä jokin muu sairaus?

Jos refluksitautiin myytävät käsikauppalääkkeet helpottavat oireita, on vaiva todennäköisesti refluksi. Lääkkeitä suositellaan kuitenkin käytettäväksi vain kaksi viikkoa kerrallaan. Oireet usein palaavat tämän jälkeen, koska lääkkeet hoitavat vain oiretta, eivät poista syytä. Jos oireet jatkuvat, on syytä mennä lääkäriin.

4. Miten refluksia hoidetaan?

Kannattaa välttää ruoka- ja nautintoaineita, jotka tunnetusti heikentävät mahaportin sulkijalihaksen toimintaa. Tällaisia ovat kahvi, tupakka, alkoholi ja suklaa. Samoin kannattaa välttää suolahapon erittymistä lisääviä ruoka-aineita, kuten voimakkaita mausteita, käristettyjä ja savustettuja ruokia sekä happamia juomia. Myös monet lääkkeet pahentavat refluksia. Niiden vaihtoehdoista voi keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Painonpudotus auttaa usein refluksiin. Näin varsinkin silloin, kun refluksin syynä on palleatyrä.

Vyötäröltä tiukat vaatteet ja runsas ateria voivat pahentaa oireita. Näin siksi, että ne kasvattavat mahan sisäistä painetta ja silloin myös painetta mahaporttia kohtaan. Myös makuulleen menoa täydellä vatsalla kannattaa välttää; silloin nesteet pääsevät helpommin virtaamaan ylös. Kokeile puupalikoiden laittamista sängyn päätypuolen jalkojen alle niin, että pää jää hieman koholleen.

Apteekeista saa käsikauppalääkkeitä, joista osa neutraloi mahahappoja, osa suojaa limakalvoja ja osa estää happojen erittymistä. Niillä saa tilapäisen avun.

5. Voivatko refluksilääkkeet tehdä mahasta liian hapottoman?

Jos ongelmana ei olekaan mahan liikahappoisuus, kuten yleisesti luullaan, laimennetaan lääkkeillä mahan ruoansulatushappoja turhaan. Silloin mahasta tulee hapoton. Ruuansulatushappojen tehtävä on tuhota haitallisia mikrobeja sekä sulattaa ruoka niin, että ravintoaineet voivat imeytyä elimistöön. Hapoton vatsa voi johtaa paksusuolen käymishäiriöihin ja ajan kanssa voi kehittyä ärtyneen suolen oireyhtymä. Lisäksi elimistöön voi kehittyä tärkeiden ravintoaineiden puutoksia.

Happoja estäviä ja laimentavia lääkkeitä voi käyttää lyhytaikaisesti turvallisesti. Ihmisillä on kuitenkin taipumus käyttää refluksilääkkeitä pitkään, jopa jatkuvasti.

6. Mitä lisäkeinoja ihmistä kokonaisvaltaisesti hoitava funktionaalinen lääketiede antaa refluksin hoitoon?

Funktionaalisessa lääketieteessä ajatellaan, että refluksin takana voi olla elimistön tulehdustila, jota pitkään jatkunut stressi pahentaa. Tulehdustilan sammuttamisessa on keskeistä elämäntapamuutos. Elämänrytmiä pitää rauhoittaa ja samanaikaisesti tarvitaan muutoksia ruokavaliossa. Ravintoa on myös täydennettävä vitamiinien, mineraalien, hivenaineiden ja välttämättömien rasvahappojen ­avulla. Näin siksi, että monilla on huonon ruokavalion, imeytymishäiriöi­den sekä stressin vuoksi paljon puutoksia tärkeistä ravintoaineista.

7. Millainen ruokavalio on hyväksi refluksin hoidossa?

Vatsaa ärsyttävät ruoka- ja nautintoaineet, kuten kahvi, tupakka, voimakkaat mausteet ja käristetyt sekä savustetut ruoat jätetään pois aivan kuten tavanomaisessakin hoidossa. Ruokavalio painotetaan kala-kasvispainotteiseksi ja siitä jätetään pois sokeri ja valkaistut viljatuotteet, koska ne lisäävät elimistön tulehdusta. Monet hyötyvät gluteenittomasta ruokavaliosta, joten sitä kannattaa kokeilla. Todellinen happopommi on seissyt vaaleapaahtoinen kahvi ja rasvainen pulla. Vähähappoisempi vaihtoehto on espresso.

8. Millaiset elintavat auttavat refluksin hoidossa?

Stressin vähentämiseksi on tärkeää antaa ei-tahdonalaiselle hermostolle pieniä taukoja pitkin päivää. Tauon ei tarvitse olla kuin muutaman minuutin pysähtyminen, jolloin voi tehdä tietoisen läsnäolon harjoituksen tai vaikka vain keskittyä hengittämään ja olemaan omassa kehossaan. Lisäksi on hyvä kävellä vaikka pieni osuus työmatkasta, että voi katkaista stressikierteen. Muutenkin liikunta on hyväksi stressinhallinnassa.

9. Millainen ruokailun rytmittäminen vähentää refluksia?

Ateriat kannattaa pitää pieninä ja syödä säännöllisiä aterioita pitkin päivää: aamiainen, lounas, illallinen ja kaksi välipalaa.

10. Voiko refluksista päästä eroon elämäntapamuutoksilla?

Kyllä. Valtaosa saa avun, kun muuttaa ruokavalion lisäksi elämänryt­miään – taukoja tarvitaan.

Asiantuntijana lääketieteen lisensiaatti, Funktionaalisen lääketieteen seuran jäsen Helena Mäkelä.

X