Astma todetaan usein aikuiselle naiselle, jolla oireet alkavat salakavalasti – 10 kysymystä kypsän iän astmasta
Astma on vielä nykytieteenkin keinoin parantumaton perussairaus. Naiset hakeutuvat miehiä useammin astman vuoksi lääkärin vastaanotolle ja päivystykseen.
Astma on vielä nykytieteenkin keinoin parantumaton perussairaus. Naiset hakeutuvat miehiä useammin astman vuoksi lääkärin vastaanotolle ja päivystykseen.
Vaihdevuosissa rasva kertyy naisen vyötärölle. Riski sairastua astmaan kasvaa yhtä jalkaa ylipainon kanssa.
Keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Terttu Harju Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastasi astmaa koskeviin kysymyksiin.
1. Miksi aikuinen nainen sairastuu usein astmaan?
Murrosiässä astma muuttuu poikien sairaudesta tyttöjen sairaudeksi. Alle 12-vuotiaana kuukautiset saaneilla tytöillä riski saada astma murrosiän jälkeen on muihin verrattuna kaksinkertainen. Varsinainen huippu naisten astmadiagnosoinnissa on silti selkeästi myöhemmin, kuusissakymmenissä.
Lapsuudessa astma liittyy yleensä allergiaan, kun taas kypsässä iässä olevan naisen astma kulkee monesti käsi kädessä vuosien mittaan kertyneiden liikakilojen kanssa. Lääketieteessä puhutaankin obeesista eli ylipainoon liittyvästä astmasta.
2. Eroaako naisen astma jotenkin miehen sairaudesta?
Naiset hakeutuvat miehiä useammin astman vuoksi lääkärin vastaanotolle ja päivystykseen. Syy tähän ei välttämättä ole astman vaikeudessa. Naiset saattavat yleensäkin hakea apua vaivoihinsa miehiä herkemmin.
Naiset käyttävät astman hoitoon enemmän lääkkeitä ja he ovat miehiä useammin sairautensa vuoksi sairaalahoidossa.
3. Milloin itsellä kannattaa epäillä astmaa?
Pitkittynyt, yli kahdeksan viikkoa kestänyt yskä on tavallinen astman oire. Yöyskä, rasituksessa tuleva hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja lisääntynyt liman eritys viittaavat nekin astmaan.
Nämä kaikki ovat syitä, joiden vuoksi pitää hakeutua lääkäriin.
4. Millä tapaa ylipaino lisää astmariskiä?
Muutama ylimääräinen kilo ei vielä astmariskiä kasvata, merkittävä ylipaino kyllä. Merkittävästä ylipainosta on kyse silloin, kun painoindeksi on 30 tai yli.
Tällöin riski saada astma on normaalipainoiseen verrattuna kaksinkertainen.
Ylipaino tuskin on ainoa syy astmaan, mutta yhdessä perinnöllisen alttiuden kanssa se lisää astmaa. Naishormoneilla on osansa sairastumiseen. Niiden vaikutukset ovat monimutkaisia ja kohdistuvat suoraan ilmateiden herkkyyteen reagoida ärsykkeisiin ja epäsuoraan immuuni- ja tulehdusvasteeseen keuhkoissa.
Rasvakudos on aktiivista, tulehduksen välittäjäaineita erittävää kudosta. Nämä välittäjäaineet vaikuttavat verenkierron kautta keuhkoihin, jossa ne sekä aiheuttavat että ylläpitävät tulehdusta – ja astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus. Rasvakudoksen välittäjäaineet esimerkiksi pidentävät astmatulehdukseen osallistuvien tulehdussolujen eli eosinofiilien elinikää.
5. Onko rasvan sijainnilla väliä?
Naishormonit vaikuttavat rasvan sijoittumiseen kehossa. Kun niiden toiminta vaihdevuosissa alkaa hiipua, rasva kertyy naisilla miesmäisesti keskivartaloon.
Juuri keskivartalon rasva on vaarallista, aktiivista rasvaa.
6. Paraneeko astma, jos laihduttaa?
Nykytieteen keinoin ei astmaa pystytä parantamaan. Hoito perustuu lähinnä keuhkojen tulehduksen rauhoittamiseen. Painonlaskun ansiosta tulehdusta ylläpitävien solujen määrä keuhkoissa laskee, mikä vähentää oireilua.
Painonlaskun ei tarvitse olla valtava: viisi–kymmenen prosenttia usein riittää.
Ylipainoon liittyy monia liitännäissairauksia, kuten refluksitauti ja uniapnea. Ne pahentavat astman oireita. Ylipainoinen astmaatikko joutuu usein käyttämään enemmän lääkkeitä kuin normaalipainoinen.
7. Miten ylipaino haittaa keuhkoja?
Ylipainoisen ihmisen keuhkoilla on vähemmän tilaa kuin hoikemmalla, mikä haittaa niiden toimintaa. Tilanpuutteen vuoksi hengityksen laajuus pienenee sekä rasituksessa että levossa, mikä haittaa suorituskykyä.
Ylipainoinen huomaa tämän vaikka noustessaan portaita.
8. Voiko astmaatikko liikkua laihtuakseen?
Laihtuminen pelkästään liikkumalla on liki mahdotonta, myös ruokavalioremontti on tarpeen. Liikunta on kuitenkin lääkettä astmaatikolle, ja hänen olisi hyvä liikkua jollain tapaa joka päivä.
Liikunta vähentää astmaatikon oireita. Sen ansiosta parantunut suorituskyky pienentää herkkyyttä, jolla rasitus laittaa keuhkoputket supistumaan. Astmaatikon kannattaa liikkua monipuolisesti: kestävyysliikunta parantaa hengityselimistön kuntoa ja hyvä lihaskunto ja liikkuvuus helpottavat uloshengittämistä sekä mahdollisen keuhkoputkiin kertyvän liman yskimistä.
Moni on saanut helpotusta oireisiinsa hengitysharjoituksia sisältävistä liikuntamuodoista, kuten joogasta.
Ylipainoisen on hankala liikkua, sillä hän hengästyy normaalipainoista astmaatikkoa herkemmin. Alkuun kannattaa valita laji, jossa rasitusta on helppo säädellä itse, kuten kävely tai vesijuoksu. Tarvittaessa voi ottaa avaavaa lääkettä ennen liikuntaa.
9. Lisääkö hormonikorvaushoito astmaa?
Joidenkin tutkimusten mukaan se tekee niin.
Toisaalta hormonikorvaushoito voi parantaa spirometrialla mitattua keuhkojen toimintaa. Hormonikorvaushoidon hyödyt ovat mahdollista astmariskiä suuremmat eikä määrättyä hoitoa pidä jättää astman pelossa käyttämättä.
10. Kuinka astmaa voi ehkäistä?
Noin joka kymmenes suomalainen aikuinen sairastaa astmaa, ja sairaus on yleistynyt viime vuosina. Astma on lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista verenpainetaudin jälkeen toiseksi yleisin.
Perintötekijöilleen ei kukaan voi mitään. Mutta jos suvussa on astmaa, elämäntavat kannattaa rukata terveelliseksi ja pyrkiä eroon ainakin tupakasta ja liikakiloista. Nuhan, allergioiden ja virusinfektioiden hyvä hoito ja lievienkin astmaan viittaavien oireiden hoito ajoissa ehkäisevät astmaa.
Uusien tutkimuksen mukaan passiivinen elämäntapa ja runsas istuminen lisäävät astmaa.
Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 9/2014
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous