Hyvinvointi

Ehkäise ja hoida siitepölyallergia

Teksti:
Anna.fi

Nenä, kurkku ja silmät suivaantuvat siitepölystä. Joskus se kutittaa kurkussa asti – ihan kuin flunssa vaivaisi. Näin allergikko selviää siitepölykaudesta.

siitepolya ilmassa

1. Pähkinäpensas starttaa siitepölykauden

Pähkinäpensaan kukinta käynnistää siitepölykauden maaliskuussa. Leppä aloittaa kukintansa liki samaan aikaan ja toukokuussa on koivun vuoro. Lehtipuiden allergiselle oireita aiheuttavat proteiinit muistuttavat toisiaan niin paljon, että niistä yhdelle allergisoitunut saa melko varmasti oireita toisistakin. Heinäkuussa on heinien ja elokuussa pujon vuoro.

Ilmastonmuutoksen vuoksi siitepölykausi on pidentynyt: eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi‒helmikuussa Baltiasta siitepölyä. Koivuja kasvaa nykyään pohjoisimmassa Lapissakin, ja ne voivat pölistä juhannukseen saakka.

Suomessa joka kolmas kevät on tilastollisesti siitepölyallergikolle hankala. Tarkat siitepölyennusteet löytyvät Turun yliopiston aerobiologian laitoksen sivuilta.

2. Korvissa kutisee

Nenä, kurkku ja silmät suivaantuvat siitepölystä: nenä vuotaa tai on tukossa, ja kurkkua, silmiä ja joskus korviakin kutittaa – ihan kuin flunssa vaivaisi. Astmaatikolle siitepöly voi aiheuttaa hengenahdistusta ja atoopikolle iho-oireita.

Allergia voi puhjeta minkä ikäiselle tahansa. Taipumus siihen kulkee perimässä ja tauti saattaa puhjeta, kun eteen osuu kevät, jolloin ilmassa on tavallista reilummin siitepölyä.

3. Omenasta oireita

Lehtipuuallergikko voi havahtua siitepölykauteen lautasen ääressä. Omena ja jotkut kasvikset ja juurekset voivat kutittaa suuta ja kitalakea. Syy oireisiin on ristiinreagoinnissa siitepölylle: koivun pääasiallinen allergiaa aiheuttava aine ja sen vastineet hedelmissä ja juureksissa saavat aikaan oireita.

Oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta kannattaa välttää siihen saakka, kunnes koivu lakkaa kukkimasta. Kypsennettyinä samoista raaka-aineista ei yleensä ole kiusaa. Omenalajikkeissa on eroja: esimerkiksi kotimainen hedelmä saattaa sujahtaa suuhun ongelmitta, mutta kaukomatkalainen kutittaa.

4. Antihistamiini auttaa

Jos siitepölyn aiheuttamat oireet ovat aikuiselle uusi tuttavuus, oireita kannattaa lääkitä antihistamiinilla: yhdellä päivittäisellä tabletilla. Antihistamiini imeytyy verenkiertoon ja tepsii kaikkiin allergiaoireisiin. Lievän allergian hoitoon ei muuta tarvitakaan. Kun allergia on tuttu, joka keväinen kiusa, lääkitys kannattaa aloittaa ajoissa – jo maaliskuun alkupuolella tai ainakin viimeistään heti ensioireisiin.

Antihistamiineja saa apteekista ilman reseptiä. Ellei yksi valmiste auta, kokeillaan toista – valikoimaa riittää. Kuten jokaisella lääkkeellä, antihistamiinillakin on haittansa. Yhtä se voi väsyttää ja toisella kuivata suuta. Valmisteen vaihto toiseen voi auttaa. Antihistamiinitabletti kannattaa napata illalla ennen nukkumaanmenoa, sillä allergiareaktion aiheuttavien tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuudet ovat elimistössä suurimmillaan yöllä ja siten allergiaoireet ovat pahimmillaan aamulla.

Jos lääkettä kuluu päivittäin, kannattaa pyytää sitä varten lääkäriltä resepti. Kun Kela korvaa lääkkeen hinnasta osan, kustannukset pysyvät kurissa. Lääkäriä tarvitaan myös silloin, jos lehdet alkavat puussa kellastua, mutta nenä vain vuotaa tai silmät kutisevat. Syy oireisiin on tällöin jokin muu kuin siitepöly.

5. Suihketta sieraimeen, tippoja silmiin

Paikallisia lääkkeitä tarvitaan, jos antihistamiini ei auta tai tehot ei riitä. Niitä on hyvä käyttää silloin, jos oireet kiusaavat pelkästään nenää tai silmiä. Siitepölynuha kannattaa hoitaa kunnolla, sillä hoitamaton allerginen nuha lisää astman riskiä.

Tukkoinen nenä aukeaa kortikosteroidi- ja vuotava nenä hoituu kromoglikaatti-suihkeella. Suihkeet helpottavat myös kurkun kutinaa. Kortikosteroidisuihkeen teho alkaa muutamassa päivässä ja limaneritystä vähentävänä se tepsii myös silmäoireisiin ja allergiseen yskään, jopa korvien kihelmöintiin. Jos nenä on tosi tukossa, sinne kannattaa sujauttaa muutama päivä flunssanuhan hoitoon tarkoitettua suihketta ja vartin kuluttua siitä kortisonisuihketta. Viikkoa pidempään ei nuhasuihketta parane käyttää, sillä tällöin se päinvastoin lisää tukkoisuutta. Kovin kuivia ja rikkoutuneita nenän limakalvoja hoidetaan kosteuttavilla, esimerkiksi keittosuolaa, B-vitamiinia tai seesamöljyä sisältävillä suihkeilla.

Kromoglikaattia tai antihistamiinia sisältävät tipat tepsivät silmäoireisiin. Koska ne ovat tehokkaimmillaan muutaman päivän kuluttua käytön aloittamisesta, esimerkiksi viikonlopun metsäretkeen kannattaa valmistautua aloittamalla lääkkeen tiputtelu silmiin keskiviikkona. Silmätipat on pakattu joko kertakäyttöpipetteihin tai pulloon. Pipeteissä ei ole herkkäsilmäisiä ärsyttäviä säilöntäaineita. Pullon sisältö säilyy käyttökelpoisena säilöntäaineidensa ansiosta kuukauden pullon aukaisusta.

6. Tekniikka kuntoon

Nenäsuihke sujautetaan tyhjäksi niistettyyn, tarvittaessa nenäkannulla huuhdeltuun nenään: oikealla kädellä vasempaan ja vasemmalla oikeaan sieraimeen. Tällä tapaa suihke ei osu nenän väliseinään ja ärsytä sen limakalvoa. Suihkuttelun jälkeen pyöritellään päätä hetki puolelta toiselle.

Silmätipat sujahtavat helpoiten paikoilleen makuuasennossa. Tiputtamisen jälkeen silmät suljetaan toviksi ja painetaan kevyesti sormella silmän sisäkulmaa. Näin estetään tippaa kulkeutumasta kyynelkanavaan.  Silmätippapullot ja nenäsuihkeet ovat henkilökohtaisia.

7. Hikitreeni siirtyy sisälle

Kun ilma on siitepölystä sakeana, allergikon kannattaa siirtää raskain treeni sisätiloihin. Hikihölkällä hengitys ja sitä kautta siitepölyn kulku hengitysteihin tehostuu. Vannoutunut ulkoliikkuja varustautuu rautakaupoista saatavalla P2-luokan hengityssuojaimella – sairaalamaskit eivät siitepölyä pidättele. Siitepölyä on vähiten ilmassa aamuisin, iltaisin ja kostealla kelillä.

Tarralla tuuletusikkunoihin kiinnitettävät siitepölysuodattimet pitävät pölyn ulkona. Petiin eivät pikkuhiukkaset pääse, kun huuhtaisee iltaisin hiukset vedellä eikä tuuleta kesäaikaan petivaatteita eikä kuivata pyykkiä ulkona. Nenäkäytävissä majailevan siitepölyn voi häätää laimealla ruokasuolavedellä ja nenäkannulla.

8. Lisää sietokykyä

Kun lääkkeet eivät riitä pitämään allergiaoireita kurissa, turvaudutaan siedätyshoitoon. Sen tarkoituksena on lisätä sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Hoito helpottaa oireita tai parhaimmillaan vie ne lähes kokonaan useiksi vuosiksi.

Terveen ihmisen siedätykselle ei varsinaista yläikärajaa ole, mutta iäkkäämmillä on nuoria useammin muita sairauksia ja siten vasta-aiheita siedätykselle. Huonossa hoitotasapainossa olevat yleissairaudet ja esimerkiksi beetasalpaajalääkitys estävät siedätyshoidon. Sopiva hetki aloittaa siitepölyallergian siedätyshoito on syksyllä, esimerkiksi loka-marraskuussa. Hoidon tehon huomaa yleensä jo seuraavana keväänä tai kesänä.

Siitepölyallergian siedätyshoito kestää kolme vuotta. Hoidossa sairaanhoitaja pistää allergeenia hoidettavan ihon alle vähitellen kasvavina annoksina, alussa viikon ja jatkossa kuuden–kahdeksan viikon välein. Heinäallergikon siedätys voidaan hoitaa myös kielenalustabletilla. Ensimmäinen tabletti annetaan hoidon aloituspaikassa, mutta jatko sujuu kotona yhden tabletin päivävauhdilla.

Toistaiseksi valtaosa siedätyshoitopotilaista valitsee pistoksen sen tablettia edullisemman hinnan vuoksi.  Todennäköisesti kielenalustabletit tulevat tulevaisuudessa pistoshoitoa suosituimmiksi. Koivuallergikot saavat oman siedätystablettinsa lähivuosina ja maailmalla kehitetään kausittaista hoitoa kielenalustableteilla. Kausittaisessa hoidossa tabletteja otetaan kolmena peräkkäisenä vuotena kunakin muutaman kuukauden ajan.

Asiantuntijoina allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, Allergia- ja Astmaliitto ry; farmaseutti Anna Lovén, Yliopiston Apteekki ja LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Kauppi, Iho- ja Allergiasairaala.

Teksti: Virve Järvinen

X