Hyvinvointi

Eroon suonikohjuista – 10 kysymystä

Teksti:
Anna.fi

Nykyään suonikohjut hoituvat jo pelkällä vastaanottokäynnillä. Esimerkiksi ultraääniohjatun vaahtohoidon jälkeen ei tarvita lainkaan sairauslomaa.

naisen saaret

1. Mitä suonikohjut ovat ja mistä ne tulevat?

Suonikohjut ovat pintalaskimohaarojen laajentumia. Kohju syntyy, kun veri pääsee virtaamaan pintalaskimoverkostossa väärään suuntaan.

Useimmiten suonikohjut ilmaantuvat pohkeiden yläosiin tai reisiin. Säären ja reiden sisäsivulla kulkee nilkasta ­nivuseen pitkä pintalaskimorunko. Pohkeen ­takana kulkee nilkasta polvitaipeeseen lyhyt pintalaskimorunko. Näitä pintalaskimorunkoja ei pysty silmällä erottamaan. ­Niistä lähtee monia sivuhaaroja, ­jotka muodostavat monimutkaisen pintalaskimoverkoston, ja suonikohjut kehittyvät näihin sivuhaaroihin. Käytännössä tiedetään, että kohjuja syntyy, kun laskimoiden läpät rappeutuvat tai laskimoiden seinämissä tapahtuu rakenteellisia muutoksia. Tarkkaa syytä ei kuitenkaan tunneta, miksi niin käy.

2.  Millä tavalla suonikohjut oireilevat?

Tavallisia oireita ovat paineen tai painon tunne jaloissa, turvotus tai kipu. Jaloissa saattaa myös tuntua pistelyä ja polttelua, ja iho suonikohjujen ympärillä saattaa kutista. Joskus voi tulla myös epämääräisiä kramppeja. Yleensä oireet pahenevat iltaa kohti ja helpottavat yön aikana.

Vakavampia oireita ovat ihon värjäytymät, jolloin suonikohjujen alue saattaa muuttua väriltään ruskeaksi. Pahin oire on säärihaava. Silloin ihoon tulee haava pienestäkin raapaisusta tai jopa itsestään. Käytännössä säärihaavaa esiintyy alle prosentilla väestöstä.

3. Miten suonikohjut diagnosoidaan?

Yleensä omalääkäri arvioi potilaan tilaa ensin oireiden perusteella. Hän arvioi näkyvät kohjut, turvotuksen ja mahdolliset ihomuutokset sekä kyselee aiemman sairaushistorian. Omalääkäri voi kirjoittaa lähetteen verisuoni­kirurgille. Verisuonikirurgi tekee laskimoiden ultraäänitutkimuksen ja arvioi hoidon tarpeen sekä tarvittaessa eri hoitomenetelmien soveltuvuuden.

4. Milloin suonikohjuista on syytä huolestua ja hakeutua lääkäriin?

Aina jos kohjuista on vaivaa, kannattaa mennä näyttämään niitä lääkärille. Jos jaloissa on paineen tai painon tunnetta, turvotusta, tai vielä vakavampia oireita, kuten ihomuutoksia ja värjäytymiä, kannattaa mennä lääkäriin.

5. Millä eri tavoin suonikohjuja hoidetaan?

Nykyään suosittuja ­hoitotapoja ovat ultraääniohjattu vaahtohoito sekä ­laser- ja radiotaajuuslämpökatetrihoidot, jotka vaativat vain vastaanottokäynnin. Vanhan tavan mukaisia nukutuksessa tehtäviä suonikohjuleikkauksia tehdään koko ajan vähemmän.

Potilaan kannalta vaahtohoito on helpoin. Siinä ultraäänen ohjauksella laitetaan neuloilla lääkettä viallisiin suoniin. Lääke rikkoo suonen sisäpinnan, jolloin suoni supistuu, hyytyy ja lähtee arpeutumaan. Hoito kuihduttaa vialliset suonet pois. Kohjut häviävät yleensä muutaman kuukauden kuluessa.

Lämpökatetrihoito on potilaan kannalta hieman raskaampi kuin vaahtohoito. Se vaatii paikallispuudutuksen sekä mahdollisesti kipu- tai rentouttavan lääkkeen käyttöä. Siinä iholle tehdään pieni haava, jota kautta lämpökatetri viedään ultraäänen ohjaamana pintalaskimorunkoon, ja suoni puudutetaan. Sen jälkeen tehdään lämpökäsittely, jonka seurauksena ­suoni sulkeutuu ja edelleen arpeutuu, jolloin ­vääränsuuntainen virtaus suonesta lakkaa.

Perinteisessä ­suonikohjuleikkauksessa viallinen pintalaskimorunko nyhdetään pois ja kohjuiset sivuhaarat nypitään pienistä haavoista virkkuukoukkutekniikalla.

6. Miten kauan toimenpiteen jälkeen tarvitaan sairauslomaa?

Vaahtohoidon jälkeen sairauslomaa ei tarvita ollenkaan, lämpökatetrihoidon jälkeen sairauslomaa tarvitaan yhdestä viiteen päivään. Perinteisen leikkauksen jälkeen sairauslomaa tarvitaan kahdesta kolmeen viikkoa.

7. Mikä on suonikohjujen uusiutumisen ennuste?

Kolmen vuoden aikana hoidosta 10–30 prosenttia suonikohjuista uusiutuu, ja viidessä vuodessa jopa yli puolet operoiduista potilaista saa uusia suonikohjuja. Koska hoitokäytäntö on viime vuosina muuttunut paljon, suonikohjujen uusiutumisesta pitkällä aikavälillä ei ole juurikaan tietoa.

8. Miten suonikohjuja voi yrittää ehkäistä?

Ylipaino lisää riskiä saada suoni­kohjuja, siksi painonhallinta on hyväksi suonikohjujen ehkäisemisessä. Myös liikunta edistää jalkojen verenkiertoa ja pienentää laskimopainetta.

Jos on jo suonikohjuja, kannattaa itse tarkkailla, minkälaiset asiat mahdollisesti pahentavat oireita. Joillakin kuuma sauna tai pitkään istuminen tai seisominen pahentavat oireita, jolloin niitä kannattaa välttää. Yleensä jalkojen kohoasento tekee hyvää.

9. Mitkä tekijät altistavat suonikohjuille?

Ikä ja perimä ovat suurimmat ­riskitekijät. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi riski on saada kohjuja. ­Kohjuihin liittyvät kudosominaisuudet myös periytyvät jossakin määrin. Periytyvyyttä on kuitenkin vaikea tutkia, sillä vaiva on melko yleinen.

Myös raskaudet altistavat suonikohjuille. Raskaus ei kuitenkaan aiheuta kohjuja, vaan se tuo kudosominaisuuden esille. Mitä useampia raskauksia naisella on, sitä suurempi riski hänellä on saada suonikohjuja. Suonikohjuja on jonkin verran enemmän naisilla kuin miehillä. Tarkkaa arviota jakautumasta on vaikea sanoa, sillä naiset hakeutuvat hoitoon miehiä herkemmin.

10. Miten yleisiä suonikohjut ovat?

Suonikohjut ovat hyvin yleisiä, ­sillä noin joka kolmannella suomalaisella on kohjuja. Valtaosa oireista on kuitenkin melko lieviä.

Naisilla hoitoa vaativia suonikohjuja saattaa esiintyä joskus jo lukioikäisillä. ­Erityisesti raskauksien jälkeen ne alkavat ­yleistyä, ja yli nelikymppisillä vaiva on jo yleinen. Miehillä kohjut ilmaantuvat hieman myöhemmin. Ensimmäiset kohjut tulevat usein kolme- tai nelikymppisillä, mutta iän myötä ne yleistyvät.

Asiantuntijana thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärvi.

Teksti: Hanna Vilo

X