Hyvinvointi

Jalkavaivat - Mikä avuksi särkyyn ja kovettumiin?

Teksti:
Anna.fi

Jalkaterän kivut ovat keski-ikäisillä yleinen vaiva: niistä kärsii kolme naista kymmenestä. Korkokengistä voi vain haaveilla, ja uusien kenkien ostaminen on usein arpapeliä.

Kotilääkäri, jalat, jalkojen hoito, jalkahoidot

Muutama vuosi sitten aloin ihmetellä jalkateriäni. Vaikka kuinka rasvasin jalkojani iltaisin, vasemman jalkapohjan päkiään kehittyi outo kovettuma. Sitten isovarpaan ulkosyrjä alkoi punoittaa ja pikkuhiljaa myös hiukan pullottaa. Uusien kesäkenkieni reuna osui punoittavaan kohoumaan ja aiheutti hermokivun kaltaista tuskaa. Luovuin uusista kengistäni ja kuljin loppukesän tuskitta reunattomissa varvastossuissa.

Kärsin tyypillisestä viisikymppisen naisen ongelmasta. Jalkaongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Juha Holttinen kertoo, että lähes kolmasosa keski-ikäisistä naisista kärsii jalkavavoista. Niistä yleisimpiä ovat vaivaisenluu, erilaiset päkiäseudun kiputilat ja kovettumat päkiän alueella.

Mikä jalkoja vaivaa?

Ikä tekee tehtävänsä: nivelet kuluvat ja jänteet rappeutuvat, jalkapohjan holvit laskeutuvat, nivelsiteet löystyvät hormonaalisista syistä. Koko kehon ja siis myös jalkaterän hallinta heikkenee.

Myös kenkä voi olla syyllinen jalkaongelmiin. Jos käyttää liian paljon samantyyppisiä kenkiä, esimerkiksi vain korkokenkiä tai lenkkareita, jalka mukautuu tiettyyn asentoon ja kuormitukseen. Jalan normaali elastisuus vähenee, sen kyky mukautua erilaisille alustoille heikkenee, ja samoille alueille jalkaterään tulee kuormituspiikkejä. Kuormituspiikit aiheuttavat usein kipua jalassa.

Jalkateräkirurgi Marko Mykkänen tietää, mitä tapahtuu, kun kipu alkaa vaivata:

– Kävelijä alkaa mukauttaa kävelyään niin, että kipua ei tunnu, hän sanoo.

– Jos jalan sisäsyrjällä tuntuu kipua, aletaan askeltaa ulkosyrjällä, joka aikanaan kipeytyy sekin. Silloin ulkosyrjän hoitaminen ei auta, koska alkuperäinen ongelma on sisäsyrjässä.

Kotilääkäri, jalkavaivat, jalkojen hoito, naisten vaivat

Mykkäsen mukaan useimmat jalkaterän ongelmat ovat seurausta jalkaterän biomekaniikan häiriöistä. Jalkaterällä on normaalissa kävelyssä kaksiosainen tehtävä: askeltaessa sen on ponnistettava ja astumisen jälkeen rentouduttava. Jalkaterän pitää selviytyä molemmista vaiheista. Jos tässä toiminnassa on häiriöitä, se näkyy ja tuntuu kipuina jalkaterässä ja nilkassa.

– Jalkaterää onkin katsottava kokonaisuutena, osana kehon kineettistä ketjua. Kivut jalkaterässä muuttavat ylempien povi- ja lonkkanivelten kuormitusta, ja muutokset etenevät siitä ylöspäin selkärankaan ja niskaan asti.

Mykkänen kehottaa keski-ikäistä naista katsomaan peiliin – kriittisellä silmällä.

– Ylipaino rasittaa jalkoja. Jos ylipainoa on reilusti, kannattaa muistaa tämä: isovarpaaseen kohdistuu oman kropan paino kahdeksankertaisesti. On siis eri asia, painatko 60 vai 100 kiloa. Valitse kohtuulliset elämäntavat rappeuttavien sijaan. Ja lopeta tupakanpoltto. Tupakka vaurioittaa verisuonia ja hidastaa luutumista.

Herkkä holvi rappeutuu

Jalkaterä on holvimainen kokonaisuus. Siinä on 26 luuta ja 33 niveltä. Ikä ja huonot jalkineet rappeuttavat tätä herkkää rakennetta. Etujalan kiputiloille altistaa jalan poikittaisholvin madaltuminen.

Keski-ikäinen nainen saakin usein riesakseen Mortonin neurooman, varsinkin jos hän käyttää kapeakärkisiä korkokenkiä. Tämä jalkapöydän hermopinne on kivulias, mutta onneksi hoidoksi riittävät yleensä leveälestiset, matalakantaiset kengät, päkiätyyny ja kylmähoito.

Nilkan nivelsiteitä puolestaan uhkaa nivelsiteiden löystyessä yhä useammin nyrjähtäminen, siis jalkaterän vääntyminen sisäänpäin. Vaivaan tehoavat yleensä kylmähoito ja kohoasento. Nilkkatukea tarvitaan, jos nyrjähdykseen liittyy turvotusta ja kipua.

Kantapääkään ei ole turvassa tuskilta. Jalkapohjan viuhkamainen jännekalvo kiinnittyy kantaluuhun. Tämä kiinnityskohta saattaa ärtyä, jolloin tuloksena on varsin kivulias plantaarifaskiitti.

Jalkahoitaja Anja Hokkasen mukaan faskiitti, eli kansankielellä luupiikki, on naisilla yleisempi kuin miehillä, ja varsinkin jalassa, jossa on korkea pitkittäisholvi.
Faskiitin hoitoa Hokkanen kuvailee napakasti: Ei askeltakaan ilman kenkiä. Kotonakin pidetään kotikenkiä, joissa on kolmen sentin kanta. Silikoniset kantalaput vaimentavat iskua. Myös kylmäpakkaushoitoa ja venytyshoitoa suositellaan.

Vaivaisen vieressä vasara

Jalkahoitaja Hokkasella on vastaus myös jalkapohjani mystiseen pitkittäiskovettumaan.

– Terveessä jalassa painopisteet ovat kantapäällä sekä ensimmäisen ja viidennen jalkapöydän luun päissä. Nyt kun jalan poikittaisholvi on laskeutunut, myös jalkaterän kolme keskimmäistä luuta ovat laskeutuneet ja kannattelevat kehon painoa.

– Holvin laskeutuessa jalkaterä levenee, ja jalkapohjan iho suojautuu luiden hankaukselta pystykovettumalla.

Luiden muuttuneet asennot kääntävät isovarvasta sisäänpäin kohti seuraavaa varvasta. Tämä näkyy isovarpaan sisäpuolisen kynsivallin ohenemisena. Kun isovarvas kääntyy sisäänpäin, sen tyvi kääntyy luonnollisesti ulospäin ja alkaa aiheuttaa ongelmia: tuloksena on vaivaisenluu. Tällöin isovarpaan asento pitää suoristaa ennalleen. Varpaiden väliin voi teettää yksilöllisen silikonista valmistetun oikaisijan, joka pitää isovarpaan oikeassa asennossa. Varvas voidaan myös teipata joustavalla kinesioteipillä oikeaan asentoonsa.

– Teippauksen voi jatkossa hoitaa kotona itsekin. Ja erittäin tärkeää hoitoa on päivittäinen varvasjumppa, Anja Hokkanen opastaa.

Jalkateräkirurgin puoleen käännytään, jos vaivaisenluu on kipeä. Leikkauksen syynä voivat olla myös jalkineongelmat: kenkä hankaa tai ei mahdu enää jalkaan. Sen sijaan kivuttomia vaivaisenluita ei leikata.

– On pakko sanoa, että korkokengät kutsuvat vaivaisenluuta. Yli viiden sentin korko on selkein yksittäinen syy vaivaisenluun kehittymiseen. Korkeampi korko lyhentää pohjelihaksia ja aiheuttaa osaltaan nivelten vääriä asentoja, sanoo kirurgi Mykkänen.

– On myös erittäin hyvä muistaa, että vaivaisenluu voi muodostua uudelleen. Korkokenkien käyttö ei siis ole kannatettavaa ennen eikä jälkeen vaivaisenluun.

Vaivaisenluuvarpaan viereisellä varpaalla on iso riski koukistua vasaravarpaaksi. Vasaravarvas syntyy, kun poikittainen jalan kaari romahtaa täysin ja altistaa varpaita jäykistymään koukkuasentoon, jopa nousemaan toistensa päälle. Vasaravarpaiden päälle syntyy herkästi kovettumia ja känsiä, koska ne ovat jatkuvasti alttiina kengän hankaukselle.

– Vasaravarpaita kannattaa jumpata ja venytellä sekä suoristaa omin sormin, jotta ne eivät jäykistyisi. Vasaravarpaiden alle voidaan valmistaa yksilöllinen silikonista valmistettu oikaisija, joka jumppaa varpaita joka askeleella.

Kenkien kanssa tarkkana

Jalan erilaisia vaivoja voidaan helpottaa hyvillä kengillä. Erikoiskenkäkaupoista saa esimerkiksi kenkiä, joiden etuosa on joustava, joten ne eivät hankaa vasaravarpaita eikä vaivaisenluuta.

Kunnon kengän kantapäätä ympäröivä osa on tukeva. Hyvä pohja taipuu pituussuunnassa vain päkiän kohdalta. Kun kenkää kiertää etu- ja takapäästä kuin tiskirättiä, hyvä kenkä kiertyy vain vähän. Myöskään nuoruuden kengänkoko ei säily läpi elämän, vaan vuosien karttuessa kengännumero suurenee. Anja Hokkanen muistuttaa vielä, että hyvissä kengissä on nauhat, tarrat tai soljet, jotta kenkä pysyy napakasti jalassa.

Entä pitäisikö kesällä kävellä paljain jaloin?

– Paljain jaloin kävely sopii jaloille, jotka ovat terveet ja vahvat. Toki kaikkien on hyvä kävellä paljain jaloin kesällä pehmeillä alustoilla tai hiekassa, vastaa Hokkanen.

– Kipeä jalka tarvitsee kuitenkin kengän antaman iskunvaimennuksen. Nollakorkoiset ballerinat tai varvastossut eivät tue jalkaa oikein. Pieni korko kengässä on parempi vaihtoehto.

Jalkapulmia lievittämään on saatavilla myös tukipohjallisia. Fysioterapeutti Juha Holttinen jakaa pohjalliset kahteen kategoriaan.

– Urheilukaupoissa myytävät valmiiksi muotoillut pohjalliset lisäävät mukavuutta. Yksilöllisten tukipohjallisten valinta taas perustuu asiaan erikoistuneen fysioterapeutin analyysiin. Tällaisilla pohjallisilla pyritään ohjaamaan väärää liikemekaniikkaa, sekä hoidetaan jo olemassa olevia kipuja jalkaterän, nilkan, polven ja lonkan alueella.

Teksti: Eeva-Helena Laurinsalo
Kuvat: Colourbox.com

Kotilääkäri 5/2014

X