Keliakia tulee myös iholle – 10 kysymystä

Hurja kutina ja ihottuma kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa saattaa paljastua ihokeliakiaksi. Sitä on onneksi helppo hoitaa lääkkeillä ja oikealla ruokavaliolla.

1. Mikä ihokeliakia on ja mistä se johtuu?

Keliakiaa on kahta eri muotoa, suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa. Ihokeliakiassa iholle ilmaantuu ihottumaa. Sekä suolisto- että ihokeliakia ovat autoimmuunisairauksia, joissa elimistö reagoi haitallisesti vehnän, rukiin ja ohran gluteenivalkuaiselle, jolloin ohutsuolen limakalvolla syntyy tulehdus ja suolinukka vaurioituu. Syytä tämän autoimmuunisairauden kehittymiselle ei tiedetä.

2. Miten ihokeliakia oireilee?

Yleensä kyynärpäihin, polviin ja pakaroihin ilmaantuu hyvin voimakasta kutinaa ja pieniä vesikellomaisia rakkuloita, jotka raavittaessa menevät rikki. Mikään voide ei lievennä kutinaa. Potilaat kuvailevat kutinaa usein lähes sietämättömäksi, minkä takia he yleensä hakeutuvat lääkäriin nopeasti. Usein yleislääkäri määrää kutinaan jotakin voidetta, jolloin oikean diagnoosin saaminen voi ­viivästyä. Ihotautilääkäri pystyy helposti päättelemään, että kyse on ­ihokeliakiasta. Vatsa­oireet ovat ihokeliakiassa harvinaisia.

3. Miten ihokeliakia diagnosoidaan?

Ihokeliakian diagnosoi aina ihotautilääkäri. Vastaanotolla ihosta otetaan pieni erikoiskoepala, jossa nähdään tyypillisiä immunoglobuliini A:n kasaumia. Iho puudutetaan ennen koepalan ottoa, ja toimenpide on potilaalle täysin kivuton. Kahdella kolmesta ihokeliaakikosta on myös merkittävä ohutsuolivaurio, vaikka vatsaoireet ovat harvinaisia. Siksi aikaisemmin ihokeliakiadiagnoosin yhteydessä otettiin koepala myös ohutsuolesta. ­Nykyään se ei ole enää aina tarpeen, koska verikokeen avulla voidaan selvittää, onko suoli vaurioitunut. Jos haluaa saada Kelal­ta kuukausittaisen keliakiakorvauksen, diagnoosi täytyy tehdä ottamalla näytepala ihosta tai ohutsuolesta.

4. Miten ihokeliakian erottaa muista ihosairauksista ja allergioista?

Ihottuma on aina tietyissä paikoissa, polvissa, kyynärpäissä ja pakaroissa. Kun ihottuma on kerran ­alkanut, se vaivaa jatkuvasti eikä häviä ­välillä. Potilaan on kuitenkin itse vaikea ­tehdä diagnoosia esimerkiksi etsimällä tietoa netistä, vaan yleensä se vaatii käynnin ihotautilääkärillä.

5. Miten ihokeliakiaa yleensä hoidetaan?

Usein hoidon aluksi lääkäri määrää dapsoni-lääkityksen, joka lievittää kutinaa. Dapsoni-tabletit auttavat noin viikossa, jolloin kutinan oireet helpottuvat. Jos lääkkeen ottaminen lopetetaan, oireet palautuvat ennalleen.

Varsinainen hoitokeino on keliakiaruokavalio, joka parantaa sekä ohutsuolen että ihottuman. Keliakiaruokavaliota täytyy noudattaa tarkasti koko loppuelämä. Ruokavaliosta jätetään pois vehnä, ruis ja ohra, ja ne korvataan esimerkiksi riisillä, tattarilla, hirssillä, maissilla ja gluteenittomalla vehnällä. Hoidon avulla suolinukkavaurio korjaantuu vähitellen ja ­ravintoaineiden imeytyminen palautuu normaaliksi. Kelia­kiaruokavaliota on noudatettava huolellisesti, sillä suolen limakalvo vaurioituu uudelleen pienestäkin – gluteenimäärästä ja ihottuma lehahtaa helposti takaisin. 2–3 kuukaudessa suolisto on jo melko hyvin tervehtynyt, mutta vie puolesta vuodesta kahteen vuoteen ennen kuin se on täysin parantunut.

Jos ruokavaliota noudatetaan huolellisesti, ihokeliakian ennuste on erinomainen. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on jopa havaittu, että monet ihokeliaakikot ovat keskimäärin muita samanikäisiä ihmisiä terveempiä.

6. Miten ihokeliakia eroaa suolistokeliakiasta?

Ihokeliakiassa ihottuma on aina pääoire, ja vatsaoireet ovat harvinaisia. Suolistokeliaakikoilla noin joka toisella on vatsaoireita. Sen lisäksi suolistokeliakia saattaa oireilla muun muassa anemiana tai väsymyksenä.

7. Onko  ihokeliakia perinnöllistä?

Kyllä. Sekä iho- että suolistokeliakia ovat vahvasti perinnöllisiä, ja kumpaakin voi esiintyä samassa suvussa. Ihokeliakia saattaa siis esimerkiksi periytyä vanhemmalta lapselle suolistokeliakiana tai päinvastoin. Jos tautimahdollisuus askarruttaa, kannattaa pyytää lääkäriltä lähete verikokeeseen. Vatsakeliakiaepäily on nykyään helppo varmistaa verikokeella.

8. Miten yleinen sairaus ihokeliakia on?

Ihokeliakia on Suomessa ­yleisintä maailmassa, ja potilaita on 4000–5000. Viimeisten 20 vuoden aikana ihokeliakian ilmaantuvuus on jatkuvasti vähentynyt, kun taas suolistokeliakian ilmaantuvuus on voimakkaasti kasvanut. Joka kahdeksas keliaakikko sairastaa ihokeliakiaa. Myös sairastumisikä  on  noussut. Kun vielä 30 vuotta sitten keskimääräinen sairastumisikä oli 30–35 vuotta, nykyään tauti diagnosoidaan yleensä 40–50 vuoden iässä. Ihokeliakia on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

9. Liittyykö ihokeliakiaan muita sairauksia?

Ihokeliakiaa sairastavilla ­naisilla on tavallista useammin kilpirauhasen sairauksia. Sairauksien tarkkaa yhteyttä ei tunneta, mutta kilpirauhassairaudet ovat autoimmuunisairauksia, kuten keliakiakin. Sokeritauti, pälvikalju ja valkopälvi ovat myös tavallista yleisempiä ihokeliaakikoilla. Näitä sairauksia saattaa ilmaantua, vaikka noudattaisi keliakiaruokavaliota erittäin tarkkaan. Läheskään kaikille ihokeliakiaa sairastaville näitä sairauksia ei kuitenkaan tule. Mahdollisten uusien oireiden yhteydestä ihokeliakiaan on kuitenkin hyvä olla tietoinen.

10. Jos epäilee sairastavansa ihokeliakiaa, missä vaiheessa kannattaa lähteä lääkäriin?

Omia iho-oireitaan voi tarkkailla pari kuukautta. Sen jälkeen on parasta mennä lääkäriin, etenkin jos kortisonisalvoista ei ole ollut apua ihottuman hoidossa.

Asiantuntijana ihotautien professori Timo Reunala, Tampereen yliopisto.

Teksti: Hanna Vilo