Kolesteroli alas - 7 hyvää syytä

Kolesteroliarvojen laskeminen suositustasolle kannattaa. Valtimotautien vaara vähenee. Kilotkin saavat kyytiä, kun syö terveellisesti ja harrastaa veren rasvapitoisuuksiin positiivisesti vaikuttavaa liikuntaa.

1. Valtimotautien riski pienenee

Kolesteroli on vaarallista, koska paha LDL-kolesteroli voi siirtyä valtimon seinämään, aiheuttaa paikallista tulehdusta ja muodostaa siihen pesäkkeitä, niin sanottuja ateroomaplakkeja. Ne ovat valtimon seinämän heikkoja kohtia, jotka voivat revetä ja äkillisesti tukkeuttaa valtimon ja aiheuttaa kudoskuolion, esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin. Kasvaessaan ja kovettuessaan pesäkkeet voivat ahtauttaa valtimoa pikkuhiljaa, mikä voi johtaa oireiseen sepel- tai aivovaltimotautiin tai alaraajojen valtimotautiin.

Ateroomaplakit eivät ole vain vanhojen vaiva, vaan niitä alkaa muodostua jo varhaisessa aikuisiässä. Vaikka kolesteroli on keskeinen syytekijä, muillakin riskitekijöillä on plakkien kehittymisessä tärkeä merkitys. Niitä ovat muun muassa tupakointi, kohonnut verenpaine ja veren suuri sokeripitoisuus. Jos riskitekijöitä on runsaasti, alle nelikymppinenkin voi sairastua sepelvaltimotautiin.

Valtimotaudin kehittymistä voidaan hidastaa – tai jopa pysäyttää – tehokkaalla kolesterolin alentamisella. Viimeaikaiset tutkimukset ovat todistaneet, että laskemalla LDL lähelle tai alle luonnonmukaisen 1,5 mmol/l-pitoisuuden, on mahdollista pienentää suonia ahtauttavia ateroomaplakkeja.

2. Kuolemanvaara vähenee

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maassamme. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan puolet sydänsairauksien ja aivohalvauksien aiheuttamista kuolemista ja invalidisoitumisista voitaisiin kuitenkin ehkäistä. Kohonneen kolesterolin hoitaminen on yksi tapa alentaa riskiä.

Vaaran vähentäminen on tärkeää, koska kolesterolin aiheuttama tulehdus saattaa saada myös ahtautumattoman suonen repeämään. Tämä voi laukaista sydän- tai aivoinfarktin, joka johtaa äkkikuolemaan.

3. Säästyt kolesterolia nostavien tautien komplikaatioilta

Koska kohonnut kolesteroli ei yleensä oirehdi, kolesteroliarvojen selvittämisen pitäisi olla jokaiselle itsestäänselvyys. Muutoin ei esimerkiksi voida todeta perinnöllistä familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH-tauti), jolle on ominaista huomattavan korkea veren kolesterolipitoisuus ja sepelvaltimotaudin vaara. Sitä on Suomessa noin 10 000 ihmisellä.

Mikäli äidillä tai isällä on FH-tauti, lapsella on 50 prosentin mahdollisuus saada se. Sairaudelle on tyypillistä, että kolesterolitaso on korkea jo nuorena. Oireita tulee kuitenkin vasta, kun valtimotauti ilmaantuu.

Sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti ruokavaliolla ja lääkkeillä. Hyvin hoidettuna siihen liittyvä sepelvaltimotautiriski pienenee huomattavasti. Sepelvaltimotautia ehkäisevä teho on sitä parempi, mitä nuorempana hoito aloitetaan. Jos potilaalla ei ole muita riskitekijöitä kuin FH-tauti ja jos tauti on hyvin hoidettu, eliniän ennuste on hyvä.

Myös FH:ta yleisempi familiaalinen kombinoitu hyperkolesterolemia eli FKH nostaa kolesterolia perinnöllisesti. Sille on ominaista, että kolesteroli- ja triglyseridilukemat voivat molemmat olla koholla. Poikkeavat rasva-arvot tulevat usein esille keski-iässä. Painonnousu voi olla edistävänä tekijänä. Lääkitys on perinnöllisissä kolesterolitaudeissa aina tarpeen, mutta myös sydänystävällinen ruokavalio ja terveet elämäntavat ovat tärkeitä hoitomuotoja.

4. Voit välttyä liikakiloilta

Kolesterolia usein kohottavan ylipainon välttäminen onnistuu, kun ei ahmi liikoja ja pitää huolta ruokavalionsa terveellisyydestä. Kuitenkin on huomattava, että laihankin ihmisen kolesteroliarvot voivat olla kohollaan perimästä ja epäterveellisistä elintavoista johtuen. Toisaalta ylipainoisen arvot voivat olla kohdallaan, jos ruokavalio on terveellinen. Usein kuitenkin etenkin keskivartalolihavilla on matala HDL ja korkeat triglyseridiarvot. Mittaa siis vyötärönympäryksesi. Sen tulisi olla naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm.

Nyrkkisääntö ruokavalioremontissa on, että jo 5-10 prosentin painonpudotuksella on terveyden kannalta merkitystä. Valtimoiden kannalta tärkeää on myös, että kovat eläinperäiset rasvat korvataan pehmeillä ja juoksevilla kasvirasvoilla. Tämän seurauksena kolesteroliarvot voivat laskea 10-30 prosenttia.

Käytännössä ruokaremontti tarkoittaa, että syödään paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Leivälle levitetään kasvimargariinia ja ruuanvalmistukseen käytetään öljyä. Maitotuotteista ja juustoista valitaan vähärasvainen vaihtoehto. Kalaa voi syödä niin usein kuin haluaa. Myös äyriäisiä saa syödä kohtuullisesti. Lihavalmisteista sydänystävällisimmät ovat broileri ja kalkkuna ja leikkeleistä täyslihaleikkeet. Kuitua ruokavaliossa tulisi olla runsaasti, sillä se auttaa poistamaan elimistöstä kolesterolia. Päivittäin tarvitaan siis leipää, puuroja, pastaa tai riisiä. Niistä valitaan täysjyvävaihtoehto. Hiilihydraatiton ruokavalio ei ole suositeltava.

Tarvittaessa voi kokeilla kolesterolia alentavia elintarvikkeita, sillä ne voivat vahvistaa muita kolesterolin hoitomuotoja. Myös alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Vaikka alkoholin käyttö nostaa HDL:ää ja voi tätä kautta olla hyödyllistä valtimoiden kannalta, muut riskit ovat moninkertaiset. Alkoholissa on myös runsaasti energiaa, joka nostaa painoa.

5. Painonhallinta helpottuu

Veren rasva-arvoihin positiivisesti vaikuttava liikunta tukee painonhallintaa. Painonhallinta on tärkeää, sillä jos on keski-iässä ylipainoinen ja kolesteroli on korkea, lisää se keski-iän valtimotautiriskiä.

Liikunta yksistään ei laihduta, mutta runsaan liikunnan avulla voi nostaa HDL-arvoa 5 prosenttia ja alentaa LDL:ää saman verran. Erityisesti kestävyysliikunta vaikuttaa myönteisesti kolesteroliarvoihin.

Siitä, mikä olisi suotuisin määrä liikuntaa kolesteroliarvojen petraamista ajatellen, ei ole tutkittua tietoa. Varmaa on kuitenkin, että kun ottaa tavoitteekseen liikkua päivittäin reippaasti 30-60 minuuttia, siitä on terveydelle kokonaisvaltaista hyötyä. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan sen voi kerätä pienistä jaksoista.

6. Vanhuuden raihnaus siirtyy myöhemmäksi

Hauraus-raihnaus-oireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan elinten rappeutumista, lihasten huononevaa toimintaa sekä erilaisia tulehdustiloja. Se ei välttämättä näy ulospäin, sillä raihnas ihminen voi olla tukevassakin kunnossa. Myös valtimotaudit vaikuttavat raihnauteen, mikä merkitsee, että kohonnut kolesterolikin vaikuttaa osaltaan raihnauden etenemiseen.

Tämän takia kolesterolilääkitys, jos siihen on tarvetta, tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – viimeistään keski-iässä. Jos se aloitetaan vasta 70-vuotiaana, edulliset vaikutukset myöhästyvät, joskin kolesterolia alentavasta lääkehoidosta on riskipotilailla osoitettu olevan hyötyä ainakin 80 ikävuoteen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan statiinilla, joka on kolesterolin hoidossa yleisimmin käytetty lääke, saattaa vanhuusiässä olla myös lihasten toimintaa ylläpitävää vaikutusta.

7. Dementian riski vähenee

Kaikki sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät muistihäiriöiden ja dementoitumisen vaaraa. Pelkästään veren kohonnut kolesterolipitoisuus keski-iässä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin hieman yli kaksinkertaiseksi. Mikäli sekä verenpaine että kolesteroli ovat koholla, sairastumisen riski kasvaa noin 3,5-kertaiseksi. Hyvä tapa ehkäistä dementoitumista on laskea arvot suositustasolle ajoissa. Jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri, tämän pitäisi tapahtua jo keski-iässä.

Asiantuntijana sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg, Oulun yliopisto.

Lue lisää:
Kolesteroli – syö itsesi kuntoon
Suomen Sydänliitto, Kolesteroli
Käypä hoito

Teksti: Maarit Vuoristo