Hyvinvointi

Melatoniini avuksi uniongelmiin

Teksti:
Anna.fi

Pimeän hormoniksi sanottu, käpyrauhasen erittämä melatoniini säätelee elintärkeää uni-valve-rytmiä. Vastasyntyneessä melatoniinia erittyy vahvasti, ja niinpä elämän alussa nukutaan miltei kellon ympäri. Murrosiässä melatoniinitaso laskee lähes romahdusmaisesti aikuisen tasoon, ja keski-iässä sitäkin alemmaksi. Ihmisen luonnollisen unilääkkeen tuotanto vähenee iän myötä, ja vanhetessa uni tulee silmään yhä huonommin.

Suomessa melatoniinia ei tähän asti ole saanut muuta kuin erityisluvalla ja lääkärin määräyksestä Yliopiston Apteekista. Sillä ei ole ollut kauppanimeä. Sen sijaan Yhdysvalloissa melatoniiniin suhtaudutaan kokonaan toisin. Siellä sitä saa ostaa ravinteena vapaasti marketeista siinä kuin vitamiineja. Viime vuosikymmenellä Suomessa alkoikin suoranainen melatoniini-buumi, kun Amerikan-kävijät löysivät uniravinteen ja alkoivat tuoda sitä itselleen ja tuttavilleen.

Nyt apteekkeihimme on tullut ensimmäinen melatoniinivalmiste, Israelissa kehitetty Circadin. Maahantuoja on Leiras. Uusi pitkävaikutteinen melatoniinilääkitys tuo lääkärin valvonnassa unettomuudesta kärsiville vaihtoehdon, joka perustuu elimistön omaan hormonitoimintaan.

Vanhustenhoitoa monin tavoin uudistanut gerontologi Sirkka-Liisa Kivelä pitää melatoniinia ikäihmisten unihäiriöiden hoidossa erinomaisena ja on käyttänyt unihormonia vanhuspotilaillaan jo vuosikausia. Juuri iäkkäillä melatoniini on huomattavasti turvallisempi lääkitys kuin tähän saakka yleisimmät bentsodiatsepiinit ja barbituraatit, jotka huonontavat unen rakennetta, aiheuttavat tokkuraisuutta, kaatuilua ja jopa sekavuutta.

Myös unitutkija Markku Partinen on melatoniinihoidon kannalla, koska tavanomaiset unilääkkeet eivät tuota laatu-unta vaan vaivuttavat kevyeen koiranuneen.

Vaikutusta hedelmällisyyteen

Nuoremmilla naisilla melatoniinin käytössä on kuitenkin esteitä, koska on mahdollista, että hormoni heikentää hedelmällisyyttä. Tästä syystä nuorille naisille ei suositella ainakaan pitkäaikaisempaa melatoniinilääkitystä. Käyttösuositus EU-ohjeistuksen puitteissa on yli 55-vuotiaille kolmen viikon jaksoina.

Kivelä tosin ei pidä 55 vuoden alaikärajaa täysin ehdottomana varsinkaan, jos lasten saaminen ei ole naisen elämäntilanteessa enää ajankohtaista. Hän kertoo myös määränneensä suositusta pidempiä hoitokuureja hyvällä menestyksellä. Eräät sairaudet, kuten maksan tai munuaisten vajaatoiminta, voivat kuitenkin olla hoidon este, eikä melatoniinia myöskään suositella rintasyövän sairastaneille.

Kivelä vertaa melatoniinilisää tietyssä mielessä vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon. Hormonivajauksestahan on kysymys. Melatoniinitason heikkeneminen on yksilöllistä, joten hoidon aloittaminen edellyttää mittauksia. Ainakin toistaiseksi mittausten järjestäminen terveyskeskuksissa törmäisi varmasti kustannuksiin.

Kivelän mielestä melatoniinitason mittaus unihäiriöisillä kuitenkin kannattaisi, sillä luonnollisen uni-valve-rytmin palauttava hormonilääkitys ei aiheuta riippuvuutta eikä esimerkiksi huononna muistia, kuten tavanomaiset unilääkkeet. Kivelää huolestuttaa iäkkäiden ihmisten massiivinen unilääkkeiden käyttö, noidankehä, joka vuosikausia jatkuessaan itsessään synnyttää unettomuutta.

Lähde: Lääketehdas Leiraksen lehdistötilaisuus, jossa esitelmöivät yleislääketieteen professori, gerontologi Sirkka-Liisa Kivelä sekä unitutkija, neurologian dosentti Markku Partinen.

Teksti: Irma Heydemann

X