Muistin heikentyminen voi alkaa jo nelikymppisenä – Näin jumppaat aivojasi!

Unohditko tuttavasi nimen? Jäikö kännykkä aamulla kotiin? Muisti voi alkaa takkuilla neljänkympin kieppeillä, kun ihminen asettuu aloilleen ja kuvittelee hallitsevansa elämänsä. Jämähtäminen on muistin pahin vihollinen.

Huomasin aamulla ratikkapysäkillä, että kännykkäni oli jäänyt kotiin. Jouduin palaamaan takaisin, ja sekös harmitti, kun oli muutenkin kiire. Olisiko aika ottaa yhteyttä ”Personal Braineriin” eli aivovalmentajaan? Päätän soittaa Reidar Waseniukselle, joka on sanonut, että muistin heikkeneminen työikäisillä on usein turvallisuushakuisuuden seurausta. Apua – mitä jos olen jämähtänyt!

Onneksi aivovalmentaja ei pidä minua toivottomana tapauksena vaan arvelee, että taisin lähteä aamulla hosuen liikkeelle. Silloin kännykän voi unohtaa, varsinkin jos on jättänyt sen epätavalliseen paikkaan – kuten minä. Ihminen ei voi muistaa asiaa, josta hän ei ole tehnyt tarkkaa havaintoa.

Hajamielisyys voi johtua siitäkin, että kiireen takia on vaikea keskittyä ja mielenkiinto hajaantuu liian moneen kohteeseen. Se on kuitenkin korjattavissa, jos hidastaa tahtia ja keskittyy.

Pientä unohtelua sattuu silloin tällöin jokaiselle, mutta paikoilleen jämähtäminen sen sijaan on vaarallista muistille. Riskiryhmää ovat Waseniuksen mielestä 35–40-vuotiaat. Silloin elämä alkaa asettua uomaansa.

– Se on lopun alkua. Kun nuoruuden epävarmuus on poissa ja ihminen jatkuvasti nauttii samankaltaisista kirjoista, ruoista ja ystävistä, hän alkaa kangistua kaavoihinsa. Silloin on vaara, että muisti rapistuu.

Siksi jokaisen riskiryhmään kuuluvan on syytä tarkkailla unohtelun vaaranmerkkejä. Jos esimerkiksi menet saman viikon aikana kolme kertaa työkaverisi huoneeseen, etkä muista, mitä sinun piti sanoa, hälytyskellojen olisi syytä alkaa soida.

Mitä silloin pitää tehdä? Tärkeintä on ajatella mahdollisimman laaja-alaisesti, Wasenius sanoo.

– Koko ajan on opittava jotakin uutta. Joka päivä pitää kokea vähintään yksi uusi aistielämys, oppia uusi taito, tieto ja mielellään uusi mielipide – silloin ollaan hyvällä tiellä.

Wasenius vertaa muistamista pianonsoittoon. Oleellista on oppia käyttämään taitoa. Muistia voi myös kehittää erilaisilla tekniikoilla. Wasenius suosittelee Aivobic-harjoittelua: cd-levyä, jossa on musiikkia ja muistitehtäviä.

Jos tarvitset pika-apua, tässä Waseniuksen kahdeksan vinkkiä, joiden avulla jumppaat muistiasi.

Lue lisää:
Briim.com – Tietoa aivojen treenaamisestaja muistikursseista sekä tilaisuuksista

Teksti: Sanna Wirtavuori

Anna 1/2014