Orapihlaja hoitaa lievät sydänvaivat ja univaikeudet

Orapihlaja sisältää useita erilaisia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Ne suojaavat soluja vapaiden happiradikaalien aiheuttamilta haitoilta. Piikikäs koristepensas hoitaa lievät sydänvaivat ja univaikeudet.

Orapihlajat (Crataegii) ovat ruusukasveihin kuuluvia pensaita tai pensasmaisia puita. Orapihlaja on piikikäs, tummalehtinen kasvi, jonka kukat ovat yleensä valkeita tai vaaleanpunaisia ja marjat tummanpunaisia. Orapihlajia esiintyy Suomessa luonnonvaraisena useampia lajeja, mutta yleisin laji on koristekasvina viljelty aitaorapihlaja (Crataegus grayana). Rohdoskäytössä tyypillinen orapihlajalaji on tylppäliuskaorapihlaja (Crataegus monogyna), mutta myös muita lajeja käytetään rohdoksena.

Orapihlajasta on hyödynnetty rohdoskäyttöön lehtiä, kukkia ja marjoja. Orapihlajaa on käytetty pääasiassa sydänperäisten vaivojen lievitykseen, virtsa- ja munuaisvaivoihin, rauhoittavana tai unettavana lääkkeenä sekä erilaisten vatsaongelmien hoitoon.

Orapihlaja sisältää useita erilaisia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina, eli ne suojaavat soluja vapaiden happiradikaalien aiheuttamilta haitoilta. Eräät näistä flavonoideista, oligomeeriset proantosyanidiinit, lisäävät veren virtausta sydänlihaksessa, jolloin sydämen supistumiskyky ja sydänlihaksen toiminta tehostuvat. Näillä muutoksilla on myönteinen vaikutus verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Orapihlajalla saattaa olla myös veren rasva-arvoja tasapainottava ja verisuonten kovettumista ehkäisevä vaikutus. Nykyään orapihlajan rohdoskäyttö painottuukin pääasiassa lievien sydänvaivojen, esimerkiksi rytmihäiriöiden ja lievän sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Orapihlajavalmisteita ei kuitenkaan suositella käytettäväksi yhdessä sydänlääkityksen kanssa, sillä ne saattavat vahvistaa lääkkeiden vaikutusta. Lievienkin sydänoireiden syy pitää aina selvittää lääkärin kanssa ennen itsehoidon aloittamista.

Orapihlajaa käytetään jonkin verran myös rauhoittavana rohdoksena. Orapihlajalla on myös mietoja antimikrobisia vaikutuksia, ja sitä käytetään kosmetiikkateollisuudessa erilaisten hoitotuotteiden ainesosana.

Asiantuntijana Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto

Teksti: Anu Holopainen