Rinnakkaislääkkeiden käyttö

Lähes puolet lääkevalmisteista on lääkevaihdon piirissä. Kaikki suomalaiset eivät silti pidä rinnakkaisvalmisteita yhtä turvallisina kuin alkuperäislääkkeitä.

Ovatko rinnakkaislääkkeet turvallisia?

Se on niiden hyväksymisen edellytys. Niissä on sama määrä vaikuttavaa ainetta samassa muodossa kuin alkuperäislääkkeessä. Niiden valmistus tutkitaan samoin kuin alkuperäislääkkeen. Tutkimus varmistaa myös, että lääke imeytyy yhtä hyvin ja nopeasti. Käytössä mahdolliset haitat ovat olleet samoja kuin alkuperäisillä lääkkeillä. Joskus harvoin lääkkeiden eri apuaineet, kuten väriaineet, voivat aiheuttaa allergiaoireita.

Milloin turvallisuus estää lääkevaihdon?

Rinnakkaislääkettä ei hyväksytä, jollei mahdollisia riskejä ole huolellisesti tutkittu. Tarkkuutta vaatii esimerkiksi lääke, jonka hoitoannoksella ja haittoja aiheuttavalla annoksella ei ole suurta eroa. Erityisen tarkkoja ollaan lääkevaihdossa. Näistä syistä esimerkiksi jotkut rytmihäiriö-, sydän- ja epilepsialääkkeet eivät ole vaihtokelpoisia. Myös hyvin hitaasti imeytyvissä lääkkeissä, kuten lääkelaastareissa, samanlaisen imeytymisen osoittaminen on vaikeaa.

Myyntiin on tullut myös ensimmäinen biosimilaarinen lääke. Mikä se on?

Biosimilaarilääke on alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa samankaltainen lääke. Biologisten lääkkeiden valmistus elävässä bakteerissa tai solussa ei tuota yhtä ja samaa molekyyliä vaan aiheuttaa aina pientä vaihtelua – myös alkuperäisvalmisteessa. Siksi lääkkeitä ei voi sanoa rinnakkaislääkkeiksi. Hyväksymiseen riittää samankaltaisuus, joka osoitetaan myös tehoa ja turvallisuutta varmistavin hoitotutkimuksin. Biosimilaareja on toistaiseksi kehitetty vain tietyille proteiineille, kuten kasvuhormonille.

Alkuperäisvalmistajat kritisoivat rinnakkaislääkkeiden tekevän lääkekehityksen kannattamattomaksi. Jäämmekö vaille uusia lääkkeitä?

Rinnakkaislääkkeiden tuoma kilpailu näyttää pikemminkin kiihdyttäneen tutkimusta. Rinnakkaislääkkeet vähentävät yhteiskunnan lääkekustannuksia. Rajallisilla resursseilla uusiin lääkkeisiin ei ehkä ole edes varaa, jos vanhojen lääkkeiden hinnat eivät laske.

Uudessa tutkimuksessa kalliiksi luultu lumekipulääke lievitti kipua paremmin kuin halpana pidetty lume. Voiko edullinen hinta heikentää rinnakkaislääkkeen tehoa?

Lääkkeen käyttäjän odotuksilla on suuri vaikutus siihen, miten hän kokee hoitotuloksen. Ratkaisevaa on luottamus, ei hinta. Rinnakkaislääkkeisiin voi luottaa – toivon mukaan ihmiset tekevät niin ja parantuvat nopeammin.

Fimea
Rinnakkaislääketeollisuus ry

Asiantuntijana Pekka Kurki, Lääkelaitos.

Teksti: Virpi Peura