Hyvinvointi

Savusauna tuoksuu ja avanto kutsuu

Teksti:
Anna.fi

Savusauna on ennen muinoin toiminut niin synnytyspaikkana kuin lihojen varastonakin. Aiemmin sauna oli puhtain paikka savun desinfioivan vaikutuksen ansiosta. Nykyään savusauna on yksi vaihtoehto rentouttaa kehoa ja mieltä. Saunominen ja avantoon pulahtaminen tarjoavat väsyneelle mielelle virkistystä. Saunomisesta pidetään kilpailuita ja on saunan vaikutuksista tehty tieteellistä tutkimustakin.

Sauna

Tärkeintä kuitenkin saunaan mentäessä on hiljentyä ja antaa itselleen aikaa. Savusaunasta saa parhaimman hyödyn irti kun saunomisessa ei pidetä turhaa kiirettä ja siihen varataan useampi tunti.

Kuusijärven savusaunassa on tunnelmaa

Vantaan Kuusijärvellä lämmitetään neljä kertaa viikossa kaikille avoin savusauna. Kuusijärven savusaunassa on tunnelmaa. Alkuun pimeydessä on vaikea nähdä, mutta siihen tottuu nopeasti. Tunnelma on lämmin, sekä vakituiset että ensikertalaiset istuvat rauhassa. Ovesta tulee ulos höyryäviä ihmisiä, jotka hitaasti kävelevät kohti pimeää järveä. Pulahdus mustaan veteen virkistää, mutta kauaa ei pysty aloittelija vedessä viipymään.

Kuusijärven ulkoilukeskuksen toiminnanjohtaja Kari Juntunen kertoo saunakulttuurista Kuusijärvellä: ”Täällä tittelit jätetään ulkopuolelle. Savusaunassa vierailee noin 50-100 vierasta päivässä ja talvi on tietysti sesonkiaikaa, kun avantouimarit aloittavat käyntinsä. Sunnuntaina savusaunassa käy eniten väkeä.” Saunalla vierailee paljon turistiryhmiä, jotka tulevat paikalle usein matkatoimistojen kautta.

Ensimmäinen iso ulkomaalaisryhmä oli Etelä-Koreasta ja kaikki heistä halusivat vuokrata paikan päältä käyttöönsä uudet valkoiset kylpytakit. ”Saatiin sitten kasa mustan nokisia entisiä kylpytakkeja takaisin, koska korealaiset vieraat eivät olleet tietoisia siitä, että kylpytakilla ei sovi mennä savusaunaan sisälle. Sen jälkeen opittiin ohjastamaan ulkomaalaisryhmien matkaoppaat vielä tarkemmin.” Juntunen suosittelee jututtamaan Kuusijärven vakioporukkaa, jotka istuvat parhaillaan vakiopöydässään kahviossa.

Kuusijärven vakioporukka

Saunakauha

Kahvion pöydässä istuu kuuden hengen miesporukka. Yksi heistä on saunamajuri Juha Pulkki, joka vastaa saunan lämmityksestä Kuusijärvellä. Pulkki kertoo savusaunan lämmityksen olevan kokopäivähommaa. Hän itse on kova saunoja ja kuuluu Kuusijärven vakiokasvoihin.

Savusaunan lisäksi Kuusijärvellä on kaksi sähkösaunaa, joista toinen on kuuma sauna koville saunojille. ”Kerran korvat paloivat rakoille, kun olimme kaverin kanssa päättäneet heittää kaksi kiulua vettä pesään ja kestää kuumuuden. Siinä sitä sitten yritettiin vuoroin suojata korvia ja kasvoja. Rakot vuotivat verta vielä viikon jälkeen saunomisesta”, Pulkki nauraa. ”Kotona tuli hieman sanomista, että mites vanha mies sä nyt taas olitkaan”, Jari ”Sputnik” Ansio eli kyseinen saunakaveri yhtyy keskusteluun.

”Saunassa täällä Kuusijärvellä käyvät kunnon ihmiset eli ihmiset jotka haluavat huolehtia kunnostaan, kyllä ne hajusta tuntee. Saunottaessa toiset otetaan huomioon ja humalassa ei savusaunaan sovi tulla”, Sputnik jatkaa. ”Savusaunassa aloittelijoista pidetään huolta. Hyvä saunaetiketti tulee huomioida eli ei meluamista tai muuta rettelöintiä.”

Lepästä saadaan aito savusaunan tuoksu

Jussi Olkinuora on käynyt Kuusijärvellä säännöllisesti jo yli 20 vuotta. ”Savusaunassa on pehmeä syvälle menevä lämpö. Ja ilman avantoa ei elämästä tule yhtään mitään. Yksi meidän porukasta jäi avantouintiin niin pahasti koukkuun, että kesäksi oli pakko rakentaa kesämökille pakastimesta keinotekoinen avantoallas.”

Puuta

Olkinuora innostui savusaunasta niin paljon, että halusi oppia savusaunan lämmitystekniikan. Saunamajuri Pulkki opetti lämmityksen salat ja näin Olkinuora voi tarvittaessa aina tuurata häntä. Saunan lämmitys kestää 7-8 tuntia ja paikalla on oltava melkein koko ajan. Lämmitykseen käytetään pitkiä koivun halkoja, mutta viimeinen pesä poltetaan leppää, jotta saadaan oikea savusaunan tuoksu. Savusaunan lämmitykseen menee yhteensä puoli kuutiota puuta.

Savusaunan kivet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Pesään uppoaa yhteensä noin 1300 kg erikoiskiviä. ”Vanhoista kivistä saisi koottua pikkuhiljaa vaikka oman Kiinan muurin Suomeen.”, Sputnik nauraa.

Kuusijärven savusauna rakennettiin vuonna 2002 ja vuonna 2004 se valittiin vuoden savusaunaksi. Savusaunan lämmityksessä on aina olemassa syttymisvaara, jos ei oikeaa sytytystekniikkaa osata. Puutteellisen tiedon tai rakennustekniikan takia Suomessa palaa vuosittain useita savusaunoja. ”Jos sytytyspesään ei pääse oikealla tavalla happea, liekit nousevat nopeasti kivipesän läpi kohti kattoa. Todellista ammattitaitoa on saada sauna niin lämpimäksi, että se kestää koko illan lämpimänä”, saunamajuri Pulkki kertoo.

Yhteishenkeä ja sauvakävelyä

Markku Taipale on vakioporukan lintubongari. ”Yhteisö on täällä parasta. Jos kaverista ei kuulu kahteen viikkoon, niin kyllä siinä vaiheessa jo soitetaan kotiin. Tämä porukka on tuntenut toisensa noin viisi vuotta ja kaikki ovat tutustuneet täällä käydessään. Sunnuntaisin kierretään kello kahdelta Kuusijärveä ympäri sauvakävellen ja lenkin jälkeen saunotaan. Saunan jälkeen keräännytään kahvioon jutustelemaan ja kilpaillaan yhdessä Helsingin Sanomien 100 kysymystä testissä.”

Kuusijärven porukan huumori on roisia, mutta hyväntahtoista. Ryhmä ei ole pelkkä miesten seura vaan naisiakin on mukana ja on matkan varrella muutama pariskuntakin syntynyt. ”Ne parit ovat ihan onnellisia, sillä tavalla kun parisuhteessa nyt voi olla”, joku murjaisee.

Savusaunaklubi ja Saunaseura

Savusaunat alkoivat olla lähes kadonnutta kansanperinnettä 1960-luvulla. Savusaunoja oli hävitetty 1930-40-luvulla ja 1960-luvulle tultaessa ei enää ollut perimätietoa siitä, miten savusaunoja rakennetaan. Tästä lähti liikkeelle idea kansainvälisen savusaunaklubin perustamisesta. Klubi neuvoo saunojen rakentajia, tekee savusaunatarkistuksia ja järjestää jäsenilleen saunaretkiä.

Pesuvälineet

Savusaunaklubin räppänämestari Seppo Leskinen kertoo testanneensa 175 savusaunaa. ”Vierailtua on tullut tasan 529 savusaunassa tähän päivään mennessä”, Leskinen kehaisee. ”Savusaunaklubiin voi liittyä kuka vain, joka on sisäistänyt oikean saunaetiketin. Saunassa on käyttäydyttävä sopuisasti ja otettava toiset huomioon. Rettelöitsijät heitetään ulos”, Leskinen sanoo.

”Savusauna on paras ja terveellisin sauna”, Leskinen valistaa. Tiedemaailmasta voi hakea tukea Leskisen väitteelle: Professori Gunnar Graeffe on tehnyt vuonna 1973 savusaunan vaikutuksista tutkimuksen, jossa selvitettiin eri saunoissa syntyviä positiivia ja negatiivisia ioneja. Negatiiviset ionit ovat terveydelle hyödyllisiä, positiiviset haitallisia. Tutkimuksessa selvisi, että savusaunassa negatiivisten ionien määrä kasvoi, kun taas sähkösaunassa lisääntyivät selvästi positiiviset ionit. ”Savusauna on se aito ja alkuperäinen sauna ja nämä muut ovat vain kopioita.” Leskinen ei lähtisi nimittämään kerrostaloasuntojen sähkökoppeja edes saunoiksi.

Ioneita tai ei, savusaunassa on oma vanhanajan tunnelmansa ja sen kannattajien mukaan savusaunan ilma on pehmeämmän tuntuinen kuin sähkösaunan. Savusaunaklubi julistaa vuosittaisen saunarauhan saunan päivänä 2.6. Saunarauhassa julistetaan kaikkien oikeutta saunoa rauhassa ja hyvillä mielin. Saunassa vaaditaan ystävällisyyttä, suvaitsevaisuutta ja avointa mieltä.

Suomessa toimii myös 1937 perustettu Saunaseura. Suomen saunaseuran toiminnanjohtaja Merja Hedman kertoo, että seuralla on yhteensä kolme savusaunaa, jotka ovat avoinna jäsenille. Jäseneksi ei kuitenkaan pääse helposti, koska jäsenyyteen vaaditaan kahden vähintään viisi vuotta jäsenenä olleen suositus. Käytäntöä perustellaan saunojen vähäisellä määrällä. ”Saunoissa vierailee noin 100 jäsentä päivässä ja jäsenmäärää on pakko rajoittaa, jotta kaikki mahtuvat”. Seuran sivuilta löytyy kuitenkin luettelo kaikille avoimista yleisistä saunoista.

Avantouinnista on hyötyä terveydelle

Avantouimareiden määrä kasvaa vuosittain. Kaikki eivät asu järven tai meren läheisyydessä, joten avantoon pulahtaminen ei ole helppoa. Heidän on kuitenkin mahdollista hankkia itselleen kylmäallas eli niin sanottu kotiavanto.

Avantouimarit ovat pitkään uskoneet kylmällä kylvyllä olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteensä. Arkikokemukset ovat saaneet tuekseen myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkinut dosentti Pirkko Huttunen on todennut, että talviuimarin virkistyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: suurissa lämpötilavaihteluissa stressihormonien eritys lisääntyy.

Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Huttusen tutkimuksen mukaan säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Huomioitavaa on, että myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista etenkin sydän- ja verenpainetaudit saattavat estää harrastuksen. Näissä tapauksissa tulee neuvotella lääkärin kanssa ennen avantouintiharrastuksen aloittamista. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Saunomisen ja avannon jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi. Avannossa ei ehdi vilustua vaan vika on usein pukeutumisessa, jos tuntee palelevansa uinnin jälkeen.

Muistilista avantouintia aloittavalle (Lähde: Suomen saunaseura ry):

  • Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta jos kärsit sairaudesta, neuvottele ensin lääkärin kanssa.
  • Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa.
  • Saunasta ei saa mennä suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä.
  • Avannossa kannattaa viipyä aluksi vain muutamia sekunteja.
  • Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa normaalia ja vaaratonta hengityksen salpautumista, joka menee ohi. Vedä ennen avantoon menoa keuhkot täyteen ilmaa ja avantoon mennessä puhalla rauhallisesti ulos.
  • Saunomisen ja avannon jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi.
  • Avantoon ei saa mennä alkoholin vaikutuksen alaisena eikä sairaana.
  • Avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto, sekä se käykö saunasta vai ilman
    ovat yksilöllisiä valintoja; omaa kehoaan kannattaa kuunnella, jotta oppii tietämään mikä
    sopii itselle.
  • Monet avantouintia harrastavat käyttävä uimatossuja, jotta siirtyminen jäistä maata pitkin avannolle on helpompaa. Myös uintihansikkaiden käyttö on yleistä.

Tietoa saunoista, saunomisesta ja avantouinnista:

http://www.savusauna.fi

http://www.sauna.fi/

http://www.avantouinti.fi/

Tietoa Kuusijärven savusaunasta:

http://ulos.fi/?S08

Teksti: Tarja Vilén

X