Hyvinvointi

Stressi haltuun mindfulnessin avulla

Teksti:
Anna.fi

Ilman stressiä emme pysyisi hengissä. Se on elimistön luonnollinen hälytystila, joka varoittaa meitä uhista ja vaaratilanteista. Emme voi siis poistaa stressiä, vaikka kuinka yrittäisimmekin.

Vaikka stressi on meille välttämätöntä ja tietyissä rajoissa tarpeellistakin, se voi muuttua myös krooniseksi, jos jatkuvasti koemme, ettemme hallitse elämäämme ja ympärillämme tapahtuvia asioita. Tästä johtuvalla pitkittyneellä elimistön hälytystilalla saattaa olla haitallisia vaikutuksia hyvinvointiimme. Onneksi voimme opetella hallitsemaan stressiä.

Arki on elämän viidakko

Mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen kutsuu arkea elämän viidakoksi.

– Reagoimme kaikki viidakossa eri tavoin. Saatamme pidättää hengitystämme ja jännitystilat kehossa jäävät päälle.

Pennasen mukaan stressinhallinta onkin ensisijaisesti tiedostamisprosessi.

– Voimme opetella huomaamaan, että tilanteessa ei olekaan mitään pelottavaa ja, että pystymme olemaan siinä ilman hallinnan tunteen menettämistä. Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän meillä on hallinnan tunne riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu, sen vähemmän stressaantuneita olemme.

Hallinta ei kuitenkaan ole samaa kuin kontrollointi.

– Purjevenettäkin pitää oppia ohjaamaan, mutta emme voi lopettaa aaltoja. Sama pätee elämässä. Jos ihmisellä on tunne, että hän ei pysty hallitsemaan tai elämään asioiden kanssa, hän stressaantuu.

Stressinhallinta on siis kykyä ajatella, että elämä kantaa riippumatta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu tai mitä ajatuksia tai tunteita meillä on. Monet elävät stressinsä kanssa pitkään ja saattavat kieltää sen olemassaolon. Kehossa oireet kuitenkin näkyvät nopeasti. Kun stressi kroonistuu, saattaa ilmetä esimerkiksi seuraavia oireita:

• sydämen tykytystä
• verenpainetta
• yliherkkyyksiä
• vatsa- ja suolisto-oireiluja
• psyykkisiä oireita, kuten itkua, pelokkuutta, unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia
• syömisongelmia: jotkut syövät liian vähän ja toiset liikaa

Mindfulness auttaa palauttamaan kyvyn olla läsnä

Lempeää stressinhallintakykyä olisi hyvä opetella kehittämään mahdollisimman aikaisin. Oikeastaan me synnymme tuon kyvyn kanssa. Pienet lapset osaavat elää hetkessä: He hämmästelevät ympäristöään, nukkuvat kun nukuttaa ja syövät, kun on nälkä. Meidät kuitenkin usein koulutetaan suorittamaan ja siitä tulee salakavalasti osa elämäämme.

Pennanen kertoo, että mindfulness-harjoittelulla palautetaan kyky olla läsnä ja annetaan hetken olla sellainen kuin se on, ilman välitöntä reagointia. Harjoittelemalla hetkeen tuodaan ymmärtäväisyyttä sekä uteliaisuutta. Kyky vaikuttaa hyvinvointiin ja elämään – niihin asioihin, joista yleensä stressaannutaan.

– Mindfulnessia harjoittamalla alamme elää itsemme näköistä elämää. Kun teemme asioita, jotka tuntuvat omilta, voimme hyvin. Mindfulness on siis hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Se ohjaa meidät tähän hetkeen ja olemisen tilaan. Olemisen tila ei kuitenkaan ole passiivinen, vaan siitä lähtee kaikki hetkeen sopiva ja merkityksellinen toiminta, joka ravitsee kehomieltä ja sydäntä, Pennanen painottaa.

Niskaote stressistä

  • Ensimmäinen askel stressinhallinnassa on tulla asiasta tietoiseksi, herätä automaatiosta ja myöntää stressin olemassaolo.
  • Havahtumisen jälkeen monet aloittavat mindfulnessiin tutustumisen kirjan tai CD:n avulla. Niiden avulla voi alkaa harjoittaa yksinkertaista mindfulness-meditaatiota.
  • Jos haluaa perehtyä asiaan syvemmin ja muuttaa suhtautumistaan stressiin, voi  mennä esimerkiksi viikonloppukurssille.
  • Kursseilla käytetään keinoina muun muassa meditaatiota ja joogaa.

– Pelkästään järjen avulla ei koskaan voi ymmärtää asioita täysin. Harjoituksen avulla kehomielen ymmärtämisestä tulee kokemuksellista ja kokemuksesta syntyy ymmärrys, Pennanen kertoo.

– Ymmärryksen myötä taas syntyy ystävällisyyttä, hyväksyntää ja lempeyttä itseä kohtaan. Ryhmässä ryhmän tuki on tärkeä, kun huomataan, että olemme kaikki samassa samassa veneessä.

Oravanpyörästä olemisen tilaan

Pennasen mukaan mindfulnessin myötä astumme suorittamisen ja tekemisen oravanpyörästä olemisen tilaan. Rentoutuminen syntyy, kun sallimme kehon tuntemukset ja ajatukset. 

– Voimme vain olla ja sillä on mullistava, radikaali vaikutus. Sanon aina ihmisille, että jos jokin koskettaa sydäntä ja sydänkehoa, niin on hyvä varmaan jatkaa, mikä se asia sitten onkaan, Pennanen sanoo.

Hänen mukaansa mindfulnessin myötä oikeastaan kaikki muuttuu:

• Rentoutumiskyky kasvaa ja stressinhallintakyky kehittyy.
• Kykymme kannatella ja hallita asioita, jotka ennen stressasivat, vahvistuu.
• Fyysiset jännitykset vähenevät ja elämänilo kasvaa.
• Kun emme enää toimi automaatiolla, voimme elää nyt ja lopettaa sitkun-ajattelun.
• Itsestään huolehtiminen kasvaa ja se vaikuttaa myös muista huolehtimiseen

Sydämen oppi

Mindfulness-MBSR-menetelmän kehitti alunperin professori Jon Kabat-Zinn. Hän oli innokas meditoija sekä joogi, joka halusi tuoda sydämen opit länsimaiseen lääketieteeseen kärsimyksen ja stressin lievittäjänä. Metodia voidaan tieteellisesti tutkia sekä toistaa, eikä se perustu mihinkään uskontoon. Menetelmä soveltuu kaikille. Mindfulness-viikonloppukurssit maksavat 250-300€. Niitä järjestetään Helsingissä ja pyynnöstä myös muualla.

Asiantuntijana Mindfulness MBSR -kouluttaja ja Center for Mindfulness Finlandin toimitusjohtaja Leena Pennanen

Lue lisää: Center for Mindfulness Finland 

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Thinkstock

X