Hyvinvointi

Tunnista stressin oireet ja tasaa kierrokset ennen lomaa

Teksti:
Anna.fi

Jos koko vuoden paahtaa töissä sata lasissa, ensimmäiset lomaviikot saattavat kulua toipumiseen. Listasimme tyypillisimmät stressin oireet ja asiantuntijoiden neuvot niistä selviytymiseen. Älä anna stressin pilata tätä kesää!

Stressi

Ennen kesälomaa pitäisi ehtiä siivota työpöytä, hoitaa rästihommat ja varata lasten leiri… Saat kaiken tehdyksi paiskimalla ylitöitä – ja loman alkaessa sairastut flunssaan. Kuulostaako tutulta?
Ylikierroksilla käyvä keho voi oireilla mitä erilaisimmilla tavoilla. Tarkista, kärsitkö sinä liiasta stressistä – ja anna itsellesi lupa nauttia tästä lomasta rennommin.

Uni ei tule – rauhoita iltasi

Pitkään jatkunut stressi voi häiritä monin tavoin yöunia. Nukahtamisvaikeudet ja heräily aamuyöllä kielivät kehon ylikierroksista. Univaikeudet näkyvät päivällä jatkuvana väsymyksenä ja vaikeutena tarttua töihin.

Psykologi Sirkku Ruutu: Vanha neuvo illan rauhoittamisesta on toimiva ohje. Kännykät ja tietokoneet kannattaa sulkea pari tuntia ennen nukkumaan menoa.

Lääkäri Sari Anthoni: Tärkeää on saada mieli ja keho rentoutumaan, mitä voi edesauttaa esimerkiksi kävelylenkki. Kovin rajua liikuntaa ei kuitenkaan kannata harrastaa myöhään illalla. Pitkittyneeseen unettomuuteen on syytä hakea apua lääkäriltä.

Mieli vuoristoratana – ole myönteinen

Kehon ylikierrokset purkautuvat tyypillisesti ärtyneisyytenä, jännityksenä, levottomuutena, masentuneisuutena, ahdistuksena ja keskittymiskyvyn puutteena. Joskus mielialan muutokset näkyvät myös fyysisinä oireina, kuten kynsien pureskeluna tai sormien naputtamisena.

SR: On tärkeää muistaa, että omat ajatuksemme ja uskomuksemme tuottavat tunteemme. Positiivisia asioita kannattaa yrittää löytää elämästä vaikka väkisin, sillä oman terveyden kannalta on hyödyllisempää nähdä uhkien sijaan mahdollisuuksia.

SA: Jos stressi syvenee ahdistukseksi tai masennukseksi, terapia ja lääkehoito voivat auttaa.

Sydän pamppailee – apua meditaatiosta

Monet fyysiset vaivat voivat johtua pelkästään stressistä. Oireina voi olla muun muassa sydämentykytyksiä, päänsärkyä, huimausta, verenpaineen nousua, pahoinvointia, vatsakipuja, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, hikoilua ja selkävaivoja.

SA: Fyysisissäkin oireissa on tärkeintä puuttua syyhyn eli stressi on saatava hallintaan. Akuuteissa ongelmissa voi käyttää lääkitystä. Esimerkiksi beetasalpaajat auttavat sydämentykytykseen ja laskevat verenpainetta. Kevyt liikunta tekee hyvää useimmille stressiperäisille vaivoille.

SR: Hengitystekniikoiden opetteleminen ja mielenhallintaharjoitukset voivat auttaa moniin oireisiin. Ajatuksilla voi rauhoittaa ylikierroksilla käyvää kehoa.

Flunssa kaataa petiin – muista lepo

Pitkäaikaisella stressihormonien erityksellä on haitallisia vaikutuksia kehoon. Jokaisella on omat heikot kohtansa, joissa stressi näkyy ensimmäisenä. Tyypillinen stressin oire on esimerkiksi suurentunut alttius sairastua flunssaan.

SA: Tärkeintä on muistaa levon merkitys ja pyrkiä vähentämään stressiä aiheuttavia tekijöitä elämässä. Akuuteissa ongelmissa, kuten pitkittyneessä flunssassa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Hiukset putoilevat – nyt lääkäriin

Hiustenlähtö on tiettyyn pisteeseen asti normaalia, sillä pudonneet hiukset korvautuvat uusilla. Fyysinen ja emotionaalinen stressi voi kuitenkin lisääntyä siinä määrin, että jopa puolet tai kolme neljäsosaa hiuksistasi putoaa pois.

SA: On tärkeää sulkea pois hiustenlähtöä aiheuttavat sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Rajussa hiustenlähdössä on parasta hakeutua lääkäriin.

Muisti pätkii – työajat kuriin

Tutkimusten mukaan unohtelu liittyy erityisesti pitkään jatkuneeseen stressiin. Tyypillinen oire on lähimuistin ”pätkiminen”, jolloin ihminen unohtelee sovittuja asioita. Syynä on aivokapasiteetin kuormitus, koska muistettavia asioita on yksinkertaisesti liikaa.

SA: Aivoille tulisi tarjota lepoa rentouttavilla hetkillä ja mieluisilla asioilla. Muun muassa lukeminen, elokuvissa käyminen, liikunta ja ystävien tapaaminen auttavat aivoja toipumaan.

SR: Pidä kiinni kohtuullisista työajoista. Ihmiset yrittävät joskus saada tekemättömät työt kiinni työskentelemällä viikonloppuisin. Pienellä aikavälillä se voi toimia, mutta pidemmän päälle se vain uuvuttaa lisää. Luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa kiireiselle työelämälle.

Iho kukkii – ota aurinkoa!

Erilaisista iho-oireista kärsivät kokevat yleensä stressin pahentavan tilannetta. Esimerkiksi atopia, akne ja psoriasis saattavat villiintyä kehon käydessä ylikierroksilla.

SA: Pahoissa iho-oireissa hakeudu lääkärin vastaanotolle. Oikeat lääkkeet ja voiteet auttavat pahimman vaiheen yli. Aurinko tekee hyvää monille ihottumille.

Paino nousee – pidä ruokapäiväkirjaa

Moni lihoo stressaavan ajanjakson seurauksena, sillä silloin keho janoaa makeita ja rasvaisia ruokia. Joillekin ylikierroksilla käyvä keho aiheuttaa vatsavaivoja ja pahoinvointia, jolloin paino taas kääntyy laskuun.

SA: Tärkeintä on tunnistaa painon vaihtelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja puuttua ongelmaan heti. Ruokapäiväkirja on hyvä tapa hahmottaa syömisiä. Alkoholinkäyttö kannattaa rajoittaa minimiin. Mikäli epäilet sairastavasi syömishäiriötä, käänny lääkärin puoleen.

SR: Terveellisiä välipaloja, kuten hedelmiä ja pähkinöitä, on hyvä pitää aina saatavilla. Näin nälkä ei pääse yltymään hallitsemattomaksi.

Sohvaa kutsuu – liiku pieninä annoksina

Vaikka liikunta on yksi parhaista lääkkeistä stressiin, monilla liikkuminen vähenee kehon käydessä ylikierroksilla. Jotkut taas reagoivat stressiin pakonomaisella liikunnalla, jolloin keho menee ylikuntoon eikä enää palaudu.

SR: Väsyneenä kannattaa liikkua pieninä annoksina. Jos et jaksa lähteä juoksulenkille, tee hetki puutarhatöitä. On hyvä muistaa, että vaikka joskus sohvalle jääminen palauttaa, tavaksi jäädessä se lisää stressiä. Toisaalta myös liiallinen liikunta ilman lepopäiviä lisää kehon huonoa oloa.

SA: Lenkkikaveri on stressaantuneelle korvaamaton tuki. Kun tekisi mieli hautautua sängynpohjalle, kotiovelta ulkoilemaan hakeva ystävä voi saada lähtemään liikkeelle.

Juttuun on haastateltu Diacorin yksityisasiakasliiketoiminnan johtavaa lääkäriä Sari Anthonia (SA) ja SpiRito-psykologitoimiston psykologia Sirkku Ruutua (SR).

Teksti: Eveliina Lauhio
Kuva: Colourbox.com

Anna 25-26/2015

X