Hyvinvointi

Unettomuus

Teksti:
Verkkoklinikka
tired

Väsymys ja uneliaisuus ovat toivottuja tunteita nukkumaan mentäessä. Aktiiviaikana väsymyksen tunne jarruttaa toimintoja. Tällöin väsymykseen liittyy usein myös keskittymis- ja muistivaikeuksia, jotka heikentävät elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä. Väsynyt saattaa nukahtaakin päivällä, esimerkiksi autolla ajo ei ole uupuneena turvallista nukahtamisvaaran vuoksi. Useat eri tilat voivat häiritä vireyttä ja aiheuttaa poikkeavaa väsymystä ja uneliaisuutta.

Huonot nukkumisolosuhteet, uni-valverytmin epäsäännöllisyys, aikaero tai muista syistä johtuva unettomuus voivat johtaa univajeeseen ja edelleen päiväaikaiseen väsymykseen. Monet eri yleissairaudet, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja diabetes, voivat aiheuttaa väsymystä. Päihteiden käyttö heikentää nukkumisen laatua – uni ei virkistä. Joskus väsymyksen taustalla on unettomuuden hoito: liian myöhään tai liian aikaisin aamuyöllä otettu unilääke voi vaikuttaa vielä seuraavana päivänä väsyttäen edelleen. Toisaalta eri sairauksien hoitoon päivällä käytetyt lääkkeet voivat joskus väsyttää.

Aivot säätelevät ihmisen uni-valverytmiä. Näin ollen erilaisiin aivosairauksiin voi liittyä muiden oireiden ohella vireystilan muutoksia – väsymystä tai vaikeutta nukkua. Esimerkiksi vakava aivovamma voi jättää jälkeensä väsymystaipumusta tai unettomuutta. Toistuvat unenaikaiset kohtaukselliset tilat, esimerkiksi unenaikainen epilepsia tai unissakävelytaipumus, voivat heikentää nukkumistehoa ja aiheuttaa seuraavana päivänä uneliaisuutta.

Unihäiriöihin liittyviä oireyhtymiä

Narkolepsia on aivosairaus, jonka pääoireita ovat tahaton nukahtelu ja päiväaikainen väsymys. Narkolepsiasta kärsivä saattaa nukahtaa jopa kesken keskustelun. Tähän tilaan voi liittyä muitakin oireita: katapleksia eli äkillinen, ohimenevä lihasvoiman menetys, unihalvaukset tai heräämis-/nukahtamisvaiheessa koetut harha-aistimukset.

Levottomat jalat – oireyhtymä voi vaikeuttaa uneen pääsyä ja uudelleen nukahtamista heräämisen jälkeen. Huonosti nukutun yön jälkeen väsyttää. Tähän tilaan liittyy usein myös unenaikainen jaksottainen jalkojen liikehäiriö. Nukkuessa jalat liikkuvat aika ajoin rytmikkäästi. Näiden potkujalkajaksojen aikana uni kevenee eikä virkistä. Seurauksena on usein seuraavan päivän väsyneisyyttä.

Unenaikaiset hengityskatkot voivat viitata uniapneaan. Uniapnean valveaikainen pääoire on väsymys, johon liittyy usein myös keskittymis– ja muistivaikeuksia. Muita oireita ovat esimerkiksi aamupäänsärky, verenpaineen nousu, yöhikoilu ja yöllinen virtsaamistarve. Uniapnean taustalla voi olla hengityksen säätelyhäiriö aivoissa. Yleisemmin syynä on kuitenkin hengitysteiden ahtaus, esimerkiksi suuret nielurisat, nenän tukkoisuus, purentavirhe tai ylipaino.

Myös erilaisiin psyykkisiin tiloihin voi liittyä väsymystä. Kun ei ole kunnossa, ei juuri mikään kiinnosta, kyllästyttää, ei jaksa. Psyykkiset syyt tuovat usein mukanaan myös unettomuutta, mikä heikentää edelleen päiväaikaista jaksamista.

Keskustele unettomuudesta

Kirjoittaja: Marja Repo-Outakoski, neurologian erikoislääkäri

Tämä artikkeli on julkaistu: www.verkkoklinikka.fi

Copyright © Coronaria Media Oy

Lue lisää unihäiriöistä ja niiden hoidosta Verkkoklinikassa

X