Hyvinvointi

Unettomuus - Työikäisten painajainen

Teksti:
Anna.fi

Unettomuudesta kärsii jo yli miljoona suomalaista. Vaiva on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa.1) Leiraksen toteuttaman tutkimuksen mukaan tilapäisen ja pitkäaikaisen unettomuuden vaikutukset koetaan lähes yhtä voimakkaina. Unettomuus häiritsee elämää merkittävästi, eivätkä sen vaikutukset rajoitu vain nukkumiseen.

Unettomuus

Tutkimukseen osallistuneista jopa 75 % koki unettomuuden vähentävän elämänhalua. ”Unettomuus on pahimmillaan yksinäistä ja epätoivoista, kaiken elämänhalun karkottavaa. Tuntuu kuin en hallitsisi enää omaa elämääni. Unettomuus on kuin jatkuvaa painajaista”, 45-vuotias tutkimukseen osallistunut nainen kuvasi tunteitaan.

Unettomuuden vaikutukset ulottuvat yleensä myös vaivasta kärsivän lähimmäisiin. Yli 75 % koki unettomuuden häiritsevän merkittävästi perhe-elämää. Se heijastuu erityisesti arjen rutiineihin, joista väsyneenä jaksetaan tehdä vain välttämättömimmät askareet.

”Unettomuus rasittaa merkittävästi sosiaalisia suhteita, sillä säännöllistä vuorokausirytmiä tavoitellaan karsimalla vapaa-ajan menoja, kuten ystävien tapaamista. Unettomuudesta kärsivän elämä kaventuu usein unettomuuden ympärille, sillä hän pyrkii välttämään kaikkea, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun”, kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste toteaa.

”Unettomuutta voidaan pitää koko kansaa koskettavana ongelmana, sillä voimavarojen väheneminen näkyy taloudellisina vaikutuksina, kuten työkyvyn heikkenemisenä ja siitä johtuvina poissaoloina ja tapaturmina. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että unettomuus heikentää työtehon puoleen normaalista ja aiheuttaa poissaoloja keskimäärin seitsemän päivää vuodessa.

Työelämässä arvostetaan vahvuutta ja sitkeyttä, minkä vuoksi unettomuudesta on vaikea puhua. Apua tulisikin hakea heti, kun unettomuus alkaa häiritä arkea, sillä pitkäaikainen unettomuus voi lopulta johtaa täydelliseen uupumiseen ja jopa työelämästä pois jäämiseen”, neurologian dosentti, ylilääkäri Markku Partinen muistuttaa. 

Mitä unettomuus on?

Unettomuudelle ei ole olemassa vakiintunutta, yksiselitteistä määritelmää. Olennaista unettomuuden määrittelyssä onkin se, katsooko henkilö itse kärsivänsä unettomuusoireista, kuten vaikeudesta saada unta tai pysyä unessa. Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa keskimäärin 7–8 tuntia unta, mutta luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin. Unen pituus on riittämätön tai uni laadultaan heikkoa, jos olo tuntuu herätessä väsyneeltä eikä päivän toimiin jaksa tarttua.

Syinä työelämän aiheuttama stressi ja sisäisen kellon häiriöt

Unettomuuden taustalla olevia tekijöitä voi olla useita, eikä niitä aina pystytä määrittämään. Syyt voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, tai ne voivat johtua ympäristöstä. Yleisin unettomuuden muoto on toiminnallinen unettomuus, jonka aiheuttajana voi olla stressi. Se taas voi johtua työelämän lisääntyneistä vaatimuksista tai elämänmuutoksista.  Vain 10 % tutkimukseen osallistuneista ei pitänyt stressiä ja kiirettä syynä unettomuuteensa.

Usein unettomuuden syynä ovat myös häiriöt elimistön sisäisen kellon toiminnassa. Kaikilla ihmisillä on oma uni-valverytmi, jota ohjaavat elimistön sisäinen kello ja sen säätelemä melatoniinin tuotanto. Kellon häiriö voi johtua olosuhteista, kuten vuorotyöstä, epäsäännöllisistä työajoista tai sairaudesta.

Lähes jokainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa uniongelmista. Jos ne toistuvat usein, pitkittyvät tai alkavat muuten häiritä jokapäiväistä elämää, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Apua saa usein terveyskeskuslääkäriltä, joka pystyy tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin sopivalle erikoislääkärille. Hoitavalta lääkäriltä kannattaa varata aikaa keskusteluun uniongelmista, sillä unettomuuden taustalta saattaa löytyä myös jokin muu korjattavissa oleva syy.

Hoito koetaan ongelmalliseksi

Unettomuuden hoito on yhtä yksilöllistä kuin sen taustalla olevat syytkin. Unettomuuden aiheuttaja pyritään aluksi poistamaan elämäntapoja muuttamalla. Yli kolme kuukautta kestäneen unettomuuden ensisijaisina hoitoina pidetään kognitiivisia menetelmiä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin. Kognitiivisten menetelmien teho säilyy myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Unettomuuden lääkehoito on pitkään perustunut nk. perinteisiin unilääkkeisiin, joita ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit. Perinteiset unilääkkeet voivat kuitenkin aiheuttaa riippuvuutta, ja niiden haittavaikutukset saattavat olla voimakkaita. Riippuvuutta ja haittavaikutuksia pelkäsi jopa 90 % tutkimukseen osallistuneista.

Lisää tietoa unettomuudesta ja sen hoidosta on tarjolla Leiraksen uudessa verkkopalvelussa, jonka suunnittelussa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksia. Kysy lääkäriltä -palstalla asiantuntijalääkäri vastaa unettomuutta koskeviin kysymyksiin.

Tutkimus

Writing Media toteutti Leirakselle tutkimuksen unettomuudesta ja sen hoitoon liittyvistä haasteista. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja, verkkokyselyä ja netnografiaa. Tutkimukseen osallistui yli 1 500 unettomuudesta kärsivää, joista naisia oli 81 %. Työikäisten osuus oli 75 %. Tutkimukseen osallistuneet olivat 13–91-vuotiaita, ja keski-ikä oli 40 vuotta. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin useita lääkäreitä. 

Lähde

1)  Ohayon, M. M. & Partinen, M. 2002. ”Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland”. Journal of Sleep Research 11, 339–346.

Teksti: Marika Hiltunen / Writing Media Oy

X