Moni ei halua pohtia kuolemaa, kun arjessa on kaikki hyvin. Läheisen kuolema voi kuitenkin jättää ison loven tuloihin, tuoda yllättäviä menoja ja suistaa taloudellisesti arjen raiteiltaan niiltä, jotka vielä jatkavat elämäänsä.
Suomessa yhteiskunnan tarjoama apu kuoleman sattuessa ei ole niin suuri kuin ihmiset olettavat. Nämä karut faktat latoo pöytään Ifin Partner Manager Ilkka Manninen, joka toivoisi, että kaikki pariskunnat kävisivät kuolemaa koskevan keskustelun.
– Suomalaiset eivät ole kuolemattomia. Noin 10 000 työikäistä suomalaista kuolee joka vuosi. Ja noin 80 prosenttia näistä kuolemista johtuu sairauksista, ei onnettomuuksista, Manninen kiteyttää.
Näitä lukuja verratessa tuntuu yllättävältä, että monella ei ole henkivakuutusta. Suurin turvavaje on nuorilla lapsiperheillä.
– Moni ajattelee, että kunhan olen varovainen liikenteessä ja tekemisissään, en tarvitse henkivakuutusta. Mutta vuoden jokaisena päivän Suomessa kuolee sairauksiin noin 22 työikäistä. Siitä voi sitten laskea, kuinka montaa perheenjäsentä ja läheistä nämä kuolemat koskettavat, Manninen toteaa.
Henkivakuutus on kuitenkin vain kahdeksalla prosentilla suomalaisia (lähde: Etlan tutkimusraportti 2022). Siinä missä kotivakuutus hankitaan, koska se tuntuu ”pakolliselta” ja liikennevakuutus hankitaan, koska se on oikeasti lakisääteinen, henkivakuutus jää usein hankkimatta.
Jokaisen pariskunnan pitäisi käydä avoin keskustelu kuolemasta.
– Aika harvoin istutaan lauantai-iltana viinilasillisen ääressä ja päätetään, että huomenna taidan investoida henkivakuutukseen, Manninen hymähtää.
– Suurin osa herää henkivakuutuksen tarpeellisuuteen silloin, kun sitä vakuutusyhtiössä tarjotaan tai kun lähipiirissä sattuu kuolemantapaus.
Elämä voi pysähtyä, arki ei
Jos puoliso kuolee, taloudellisesti se tarkoittaa usein tulojen romahdusta. Kotitalouden tuloista katoaa yhtä monta prosenttia, kuin edesmennyt puoliso on kotitalouteen tuonut. Samaan aikaan kuvioon tulee kuluja. Maksettavaksi tulevat niin hautajaiset kuin perintövero.
– Verottaja on täsmällinen: ensimmäiset perintöverolaput napsahtavat postista kolmen kuukauden kuluttua perunkirjojen palautuksesta, Manninen muistuttaa.
Perunkirjojen palautukseen voi saada joustoa, mutta harvoin kolmea kuukautta enempää ja sekin vain perustellusta syystä.
– Jos perinnöksi on jäänyt vaikkapa talo kasvukeskusten ulkopuolella, sen myyntiaika on helposti 24 kuukautta. Perintövero pitää kuitenkin maksaa aiemmin.
Kuolinpesän selvittely ei myöskään välttämättä ole ilmaista, erityisesti jos haluat käyttää lakimiespalveluita. Kannattaa myös huomioida, että töiden teko ei välttämättä onnistu heti läheisen kuoleman jälkeen.
– Työnantaja voi olla jossain määrin vakuuttanut sairasloman ajan, mutta tietyn ajan jälkeen työntekijä tipahtaa Kelan maksamalle osuudelle. Se tarkoittaa noin 60 prosenttia normaalituloista. Kun arki pitää saada näillä tuloilla pyörimään, moni on kovan paikan edessä.
Kiteytettynä: oma maailma voi pysähtyä, mutta arki menoineen ei pysähdy.
Tässä tilanteessa henkivakuutus antaa tilaa hengittää. Korvaussumma voi olla tilillä jopa muutamassa päivässä omaisen menehtymisen jälkeen.
– Henkivakuutus on kertakorvaus, jota voit käyttää helposti arjen kuluihin ja jonka avulla saat arkeen pelivaraa ja hengitystilaa. Usein juuri hautajaiskustannukset ja perintöverot ovat niitä asioita, joihin henkivakuutuksesta saatua korvausta akuuteimmin tarvitaan.
Tutustu Ifin henkivakuutukseen ja katso hintalaskurista henkilökohtainen hintasi >>
Jos on yhteisiä vastuita, hanki henkivakuutus
– Jos pariskunnalla on yhteisiä vastuita yhtään mistään asiasta, henkivakuutus on tarpeen. Jos siis on yhteisiä lapsia tai yhteisiä asumisen kuluja, silloin henkivakuutus olisi hyvä olla, Manninen toteaa.
Aika moni luulee henkivakuutuksen olevan tarpeen vain, jos pariskunnalla on vaikkapa yhteinen omistusasunto. Manninen tyrmää tämän uskomuksen.
– Jos asut vuokra-asunnossa, vuokranantaja harvemmin myöntää vapaita kuukausia vuokranmaksuista. Pankin kanssa on helpompaa neuvotella lainanlyhennyksistä. Henkivakuutuksesta voi olla iso apu juuri vuokralla asuvalle.
Jos jää yksin lasten kanssa, on usein myös asetuttu tietylle alueelle. Moni ajattelee, että tulojen romahtaessa asunnon voi aina myydä, mutta mitä se tarkoittaisi käytännössä?
– Suomessa ollaan ahkeria sijoittamaan seiniin. Mutta jos lasten koulu- ja päiväkotimatkat muuttuvat ja tutut harrastukset sijaitsevat kaikki samalla alueella – koko kuvio voi mennä uusiksi. Asuinalueen vaihto on kuormittavaa muutenkin stressaavassa tilanteessa.
Melko tavallinen tapaus on myös se, että suvussa kulkenut rakas kesämökki myydään, koska rahaa ei ole perintöveroihin. Siinä tilanteessa henkivakuutus voisi toimia turvaverkkona; yhteiskunnalta kun ei tämän tapaisissa tilanteissa kannata odottaa liikoja.
Kuolemaan kuuluu eräänlainen yhteiskunnallinen harha.
– Kuolemaan kuuluu eräänlainen yhteiskunnallinen harha. Meillä on erinomaisesti hoidettu asiat esimerkiksi sairastumisen kohdalla: jos saat syövän, sen hoito toimii. Mutta kuoleman kohdalla korvaus on todella olematon, Manninen muistuttaa.
Kuolema ei ole helppo asia – ei taloudellisesti eikä henkisesti.
– Jokaisen pariskunnan pitäisi käydä avoin keskustelu kuolemasta. Tarvitaan rohkeutta puhua rehellisesti siitä, miten oikeasti selvittäisiin, jos toiselle sattuisi jotakin, Manninen toteaa.