Mainos: Digi- ja väestötietovirasto
Tietomurto
mainos | Digi- ja väestötietovirasto

Katleena joutui tietomurron ja kiristysviestien uhriksi: ”Valtava epätietoisuus siitä, mitä tiedoillani tehdään”

Teksti: Digi- ja väestötietovirasto

Tietomurron uhriksi joutunut Katleena Kortesuo uskoo, että uusi laajempi tietomurto tapahtuu vielä. Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-sivuston uusi opas auttaa tietovuodon tai -murron kohteeksi joutunutta.

Tietomurrot nousivat laajemman keskustelun aiheeksi Suomessa vuoden 2020 lokakuussa, kun jopa 33 000 ihmistä joutui psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhriksi.

Yksi vielä selvittämättä olevan rikoksen uhreista on kriisiviestinnän ammattilainen Katleena Kortesuo. Syksyn järkyttävät tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa. Tuolloin päällimmäinen tunne oli valtava epätietoisuus, kun erilaiset kauhukuvat valtasivat mielen.

Mietin, kenellä tietoni ovat, mitä niillä aiotaan tehdä ja miten voisin estää tietojeni väärinkäytön.

– Mietin myös, mitä tietoja rikollisella minusta ylipäätään on ja mitä terapeutti on minusta kirjoittanut, Kortesuo muistelee ensireaktiotaan.

Tietomurto

Vastaamon-tietomurron uhriksi joutuneella Katleena Kortesuolla ovat syksyn tapahtumat vieläkin tuoreessa muistissa.

Kun tieto rikoksen uhriksi joutumisesta tuli, Kortesuon valtasi vahva toiminnan tarve.

– En osaa jäädä odottelemaan ongelmatilanteessa ohjeita, Kortesuo myöntää.

Niinpä hän alkoi vimmatusti selvittää, miten tilanteessa tulee toimia.

– Etsin tietoa rikosuhripäivystyksen, keskusrikospoliisin ja kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta. Tieto oli todella hajanaista ja jouduin itse tekemään aika ison työn. Huomasin, että joudun ilmoittamaan rikoksesta moniin eri paikkoihin: poliisille, teleoperaattorille, pankeille, postille, yritystietorekisteriin ja niin edelleen.

Kortesuo päätti koota kaiken haalimansa tiedon listaksi omaan blogiinsa, jotta voisi olla avuksi muille tietomurron uhreille.

– Eihän se olisi ollut yksittäisen kansalaisen tehtävä, mutta se oli minulle tietynlaista surutyötä. Leikin salapoliisia ja sain siitä palkitsevan tunteen siinä hetkessä.

Nykyään tietomurron tai -vuodon kohteeksi joutuneet löytävät kootusti luotettavaa tietoa Suomi.fi-sivuston oppaasta. Oppaasta löytyy esimerkiksi kätevä muistilista siitä, kuinka toimia, jos epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin.

Oppaan on suunnitellut Digi- ja väestötietovirasto yhteistyössä yli kymmenen julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin organisaation kanssa. Mukana suunnittelussa ovat olleet muun muassa Poliisi ja Posti.

Varovasti digimaailmassa

Kuten syksyinen tietomurto osoitti, omalla toiminnallaan ei voi estää kaikkia vuotoja. Jokainen voi kuitenkin pyrkiä toimimaan turvallisemmin digitaalisessa maailmassa.

Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku nostaa esille kolme keskeisintä asiaa: omien tunnusten ja salasanojen hallinta, laitteiden turvallisuudesta huolehtiminen sekä terve epäluulo kaikkiin digimaailman kautta tuleviin yhteydenottoihin.

Jokaiseen palveluun tulisi olla eri salasana – mielellään pitempi salalause.

– Ja jos palvelu mahdollistaa esimerkiksi kännykkään tulevan lisävahvistuksen, se kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön. Muistin apuna voi käyttää salasanojen hallintaohjelmaa, Rousku neuvoo.

Rousku suosittelee myös tarkistamaan digilaitteista, päivittävätkö ne itsensä automaattisesti vai pitääkö päivittämisestä huolehtia itse. Myös esimerkiksi älytelevision päivittäminen on tärkeää.

– Ja aina kun joku lähestyy digimaailmassa tekstiviestillä, puhelulla, pikaviestillä, sosiaalisen median kautta tai sähköpostilla ja kysyy henkilökohtaisia tietoja, mieti miksi niitä kysytään eli mihin niitä tarvitaan, kuka kysyy ja minne tiedot ovat päätymässä.

Rousku kehottaa aina noudattamaan ohjeita, näin välttää suurimmat riskit.

– Ja turha kiire pois. Kiireessä teemme helpommin inhimillisiä virheitä ja menemme helpommin verkkorikollisten asettamiin digiansoihin.

Tietomurto

Muista ainakin nämä, toimiaksesi turvallisemmin digiympäristössä: salasanojen hallinta, laitteiden turvallisuudesta huolehtiminen sekä terve epäluulo digimaailman kautta tuleviin yhteydenottoihin.

Luottamus viranomaisiin säilyi

Katleena Kortesuon elämä on palannut uomiinsa syksyisen järkytyksen jälkeen eikä rikos vaikuta juuri nyt hänen arkeensa.

– Alussa tietyt asiat vaikeutuivat. En esimerkiksi saanut autolleni liikennevakuutusta, sillä olin joutunut tekemään omaehtoisen luottokiellon, Kortesuo kertoo.

Kaiken tapahtuneen jälkeenkin luottamus viranomaisiin on säilynyt.

– Viranomaiset saivat koottua rivinsä, vaikkakin hitaasti. Luotan siihen, että vauriot ovat pienemmät seuraavalla kerralla, kun tietomurto tapahtuu. Sanon kun, sillä en usko, että yhteiskunta voisi estää kaikkia tietomurtoja. Tärkeintä on, että yhteiskunnalla on resilienssiä toipua rikoksesta.

Kortesuo kokee Suomi.fin uuden tietovuotouhreille tarkoitetun oppaan erinomaiseksi tietolähteeksi.

Opas on vaiheistettu selkeästi ja siinä kerrotaan tärkeimmät: mistä saa tukea ja mitä pitää tehdä, jos omat tiedot vuotavat.

– On tärkeää, että tieto on helposti ja nopeasti luettavissa silloinkin, kun pahin on tapahtunut ja olo on hyvin stressaantunut.

X