Mainos: YTK
mainos | YTK

Tunnistatko potentiaalisi? Huijarisyndrooma vaivaa useammin naisia työelämässä

Kaupallinen yhteistyö: YTK

Vääristynyt ajatus omasta osaamisesta on tyypillistä huijarisyndroomasta kärsivälle. Ongelmaa voi helpottaa puhumalla sekä opettelemalla tunnistamaan oman aidon potentiaalin.

Itsekriittisyys on tuttu asia jokaiselle. Liiallisuuksiin mennessään se saattaa asettaa meidät itsekriitikon asemaan, tilanteeseen, jossa mikään ei riitä. Ajatukset omasta kyvyttömyydestä voivat ulottua myös työpaikalle, ja ongelmasta kärsivä saattaa ajatella huijaavansa muita luulemaan, että hän olisi hyvä työssään. Tällöin puhutaan kirjaimellisesti huijarisyndroomasta.

-Syndrooma voi olla seurausta epäterveestä minäkuvasta. Olotila ei ole toivottava, ja pahimmillaan se saattaa muuttua masennukseksi tai työuupumukseksi, Yleinen työttömyyskassa YTK:n  asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Ilona Kangas sanoo.

YTK-Yhdistyksen teettämän kyselyn mukaan joka kymmenes kokee töissä pelkoa siitä, ettei oma osaaminen riitä. Ajatus korostuu erityisesti naisilla, joista 14 prosenttia kertoi kyselyssä kokevansa työpaikalla pelko siitä, ettei osaa. Miehillä vastaava luku on 8 prosenttia.

-Huijarisyndrooma näyttää olevan yleisempi naisilla mutta uskon, että myös miehet kärsivät siitä. Miehet voivat pahimmillaan ajatella, ettei heillä edes kuuluisi olla syndroomaa, Kangas pohtii.

On kuitenkin totta, että vaikkapa toimitusjohtajana työskentelevistä vain murto-osa on naisia. Johtotehtävässä olevan naisen asema voikin olla hyvin yksinäinen, ja moni saattaa joutua kokevansa esimerkiksi tekemään töitä tuplana todistaakseen kykynsä.

Kankaan mukaan on vielä paljon matkaa siihen, että naiset voisivat päästä johtoportaaseen yhdenvertaisella rentoudella. Siksi huijarisyndroomaa tavataankin yleisemmin korkeammassa asemassa olevien keskuudessa.

Älä usko huijausta!

 

Työntekijän potentiaali saattaa valua hukkaan heikon minäkuvan kanssa kamppailun viedessä osan työhön käytetystä ajasta. Suorittamisen taakse kadotessaan myös työn mielekkyys kärsii.

-Kukaan ei voita tällaisessa tilanteessa, ei työntekijä eikä yritys. Palkatessaan henkilöä yritys on tunnistanut työntekijän osaamisen, mutta osaaminen voi kadota jatkuvan itsensä ylittämisen tarpeen varjoon, Kangas sanoo.

Hän haluaa huojentaa jokaista huijarisyndroomasta kärsivää myös sillä, että huijaus on yksiselitteisesti väärä.

-Kokemukseni mukaan jokainen huijarisyndroomasta kärsivä on aivan tykki työntekijä. Esimiehelle saattaa tulla täytenä yllätyksenä ihmisen epäilykset omaa osaamistaan kohtaan. Paras lähtökohta huijarisyndroomasta toipumiseen on siis lopettaa huijaukseen uskominen, hän sanoo.

Oireita voi helpottaa myös puhumalla niistä. Kangas kehottaa kysymään luotettavilta ihmisiltä heidän ajatuksiaan siitä, millainen itse asiassa onkaan. Vastaavalla tavalla palautetta kannattaa myös hakea kysymällä mahdollisia kehityskohteita esimieheltä.

-Esimiehen velvollisuus on ohjata työntekijää oikeaan suuntaan. Kysymällä saat varmasti rehellistä palautetta, mutta palaute pitää myös uskaltaa kuunnella oikein – positiivisesti, Kangas neuvoo.

Mikäli omat työsuunnitelmat epäilyttävät, voi varmistusta hakea esimerkiksi hyväksyttämällä ne esimiehellä. Omista saavutuksista sekä kehityksestä on myös järkevää pitää kirjaa. Kun kyvyistä on mustaa valkoisella, on vaikea huijata olonsa epäonnistuneeksi.

Ohjausta sekä apua itsensä kehittämiseen sekä oman potentiaalin tunnistamiseen löytyy myös verkosta. Kankaan mukaan kannattaakin olla avoin erilaisille kursseille sekä koulutuksille.

-Myös YTK-Yhdistyksessä on palveluita, joissa omaa osaamista voi kartoittaa laajoihin tutkimuksiin perustuvin testein. Kyllä jokaisella on oikeus toivoa itselleen työelämää, jossa kokisi innostusta ja motivaatiota, hän rohkaisee.

 

Lue lisää: