Sanna matkusti Thaimaahan – miltä siellä näyttää nyt? “Koronatilanne tuo mieleen vuoden 1998, kun tyhjän rannan löytäminen ei ollut tavatonta”
Matkailijat ovat palanneet tänä talvena Thaimaahan, jonka suosituissakin kohteissa saa nauttia nyt hiljaisista rannoista. Mitä tropiikkiin pääseminen vaatii lomailijalta?
Koronatestit ja paperisotanen – sitten voi päätyä vaikka risteilylle Thaimaassa.
Matkailijat ovat palanneet tänä talvena Thaimaahan, jonka suosituissakin kohteissa saa nauttia nyt hiljaisista rannoista. Mitä tropiikkiin pääseminen vaatii lomailijalta?
Harvoin olen odottanut sähköpostia yhtä jännittyneenä. Istuskelen Khao Lakissa hotellihuoneeni terassilla ja katson turkoosina edessäni välkehtivää uima-allasta. Mieli on vielä pitkästä Thaimaan-lennosta ja aikaerosta tokkurassa, elimistö yrittää totutella tropiikin kosteaan kuumuuteen. Koronatilanne pitää minut huoneessani, kunnes Phuketin lentokentällä otettu koronatesti on vahvistettu negatiiviseksi. Viestin pitäisi tulla saman päivän aikana.
Pari viime viikkoa olen vältellyt ylimääräisiä kontakteja ja pessyt käsiä hanakasti. TUI:n pakettimatkalle ja Phuketin koneeseen suuntasin Helsingistä negatiivisen testituloksen, printattujen matkustuslomakkeiden ja kasvomaskin kera. Olo tuntuu terveeltä, mutta silti arveluttaa: jos testissä nyt todettaisiin korona, joutuisin eristykseen sairaalahotelliin useammaksi päiväksi.
Muutaman tunnin kuluttua puhelin kilahtaa ja voin huokaista helpotuksesta: elimistöstäni ei ole löydetty koronavirusta. Samaa ilosanomaa viestittävät matkakaverit viereisistä huoneista. Olemme vapaita!
Thaimaa kuin silloin ennen
Palmut huojuvat lempeässä tuulessa Khuk Khak -rannan reunalla. Leveällä hiekkakaistaleella jaloittelee vain yksi pariskunta ja heitä seuraava kulkukoira. Koronatilanne ilmenee samanlaisena hiljaisuutena hotellimme, JW Marriottin allasalueella. Tulee mieleen vuosi 1998, jolloin olin Thaimaassa ensimmäisen kerran. Kohde tuntui silloin eksoottiselta eikä tyhjän rannan löytäminen ollut tavatonta.
2000-luvulla Thaimaa ampaisi kaukokohteiden kärkeen: normaalisesonkina maahan virtasi kolme miljoonaa turistia kuukausittain. Pandemian iskiessä matkailijavirta tyrehtyi: tänä talvena matkailijoita on saapunut vain noin 150 000 kuussa.
Päästyäni yli alkumatkan jännityksestä ymmärrän, että koen parhaillaan jotain ainutlaatuista: kunhan pandemia on selätetty, lämpöä ikävöineet turistit palaavat valtavalla volyymilla. Tällaista rauhaa ei välttämättä voi kokea enää ikinä.
Paikallisten tunnelmia kuunnellessa oma itsekkyys hävettää. Kokkauskurssin meille järjestävä Kwan Soparat tunnustaa, että kaksi viime vuotta ovat olleet vaikeita. Monet turistialueilla asuvat thaimaalaiset ovat joutuneet muuttamaan maaseudulle, koska asiakkaita ei ole ollut.
– Toivon sydämestäni, että tilanne normalisoituisi ja matkailijat palaisivat pian.
Olosuhteista se ei ainakaan ole kiinni. Illalla ajamme pomppuista tietä pitkin Memories Beachille, joka oli pitkään paikallisten varjelema salaisuus. Tulipunaisena hehkuva taivaanranta heijastuu laskuveden vapauttamaan hiekkaan, joka on kuin valtava peili. Siemailemme juomia rantabaarissa ja ihailemme luonnon näytöstä. Tuntuu yhä epätodelliselta olla täällä.
Thaimaan koronatilanne: Kasvomaskeja ja liikutusta
Loppuviikoksi siirrymme Phuketiin, jonne on Khao Lakista vajaan kahden tunnin ajomatka. Reitille osuu yksi tarkastuspiste, jossa viranomainen pyytää nähtäväkseen matkustajien koronatodistukset.
Monien kauppojen ja hotellien ovella on myös ruumiinlämmön digitaalisia mittauspisteitä. Eniten totuttelua 30 asteen helteessä vaatii kasvomaski, jota on käytettävä sisätilojen lisäksi kadulla. Opin jo ensimmäisen päivän jälkeen, että vaihtomaskeja kannattaa olla mukana reilusti, sillä tropiikissa maski kostuu helposti. Ravintolassa maskin saa kuitenkin riisua, eikä sitä tarvitse pitää hotellin allasalueella tai rannallakaan.
Vapaasti voimme hengittää myös La Moetin sympaattisella pikkulaivalla, jolla lähdemme päiväksi merelle. Ruotsalaisen Lotta Hanssonin emännöimä alus eroaa yleisemmin käytössä olevista pikaveneistä, joilla turistit saavat saariin ryskivän ja nopean kyydin. La Moetissa ehdimme katsoa maisemia rauhassa.
Retken epätodellisimmat hetket koemme Krabilla Koh Hongin saarella, jonka edusta on yleensä täynnä turistiveneitä. Nyt koronatilanne näkyy niin, että kirkkaassa laguunissa polskii vain muutamia snorklaajia. Me lähdemme rantautumisen jälkeen kipuamaan vasta avattua luontopolkua ylös kukkulalle. Jyrkkä nousu saa hien virtaamaan putouksena ja hengen salpautumaan.
Huipulla hikoilu vaihtuu kylmiksi väreiksi ja liikutukseksi. Edessä avautuu silmänkantamattomiin merta, jota koristavat pyöreähuippuiset, syvänvihreät saaret. On aivan hiljaista.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous