Blogit 17.5.2012

Paahtaja: Back to basics…Pizza Margherita

Aina välillä on hyvä palata perusasioihin, resepteihin joista jokin on saanut alkunsa. Valitettavasti nyt, kun kyseessä on pizza, en lähde ihan alusta. Hyppään pizzan historiasta iloisesti yli ensimmäiset 3000 vuotta, ajat jolloin sanalla pizza tarkoitettiin mitä tahansa vehnäpohjaista paistosta, kaikki ne antiikin aikaiset pizzat jotka päällystettiin pelkästään yrteillä ja hunajalla.

Il tricolore!!!

Pizza alkoi alkoi kehittymään nykyisen kaltaiseksi pizzaksi 1700-luvun lopun Napolissa. Tomaattia ei enää pidetty uudesta maailmasta peräisin olevana myrkkykasvina- ylhäilistö ei sitä suuhunsa kuitenkin laittanut. Lähes puoliväkisin napolin seudun köyhät alkoivat jatkamaan sillä maissi ja vehnäpohjaista ruokavaliotaan…samoihin aikoihin myös alueen leipurit keksivät lisätä sitä perinteisiin oliiviöjyllä, basilikalla ja oreganolla maustettuihin leipiinsä. Ensimmäinen pizzeria perustettiin vuonna 1830, liikeidea osoittautui kannattavaksi, siitä todisteena kyseinen liikeyritys on vieläkin toiminnassa, vieläpä alkuperäisessä osoitteessakin.Vuonna 1889 pizzan historiaan astui mies jota lienee kiittäminen nykyisenkaltaisesta pizzasta- tai ainakin sen tunnetuksi tuomisesta, Raffaele Esposito sai kunnian tarjoilla pizzaa kuningatar Margheritalle rouvan ollessa vierailulla Napolissa. Raffaele oli fiksu mies, tai ainakin omisti kohtalaisen pelisilmän, Raffaele keksi lisätä pizzaansa tomaatin ja basilikan seuraksi myös mozzarellan…ja erehdyttävästi pizzassa olikin esillä tuoreen Italian kansallisvaltion lipun värit. Sen jälkeen kaikki onkin ollut pelkkää nousujohteista maailmanvalloitusta.

Kerrotaan myös, että Yhdysvaltalaiset sotilaat veivät pizzan tuliaisina kotimaahansa palatessaan Euroopasta toisen maailmansodan jälkeen…juttu jota itse ainakin epäilen, ensimmäiset pizzeriat kun oli perustettu jo 1800-luvun puolella Italialaisten siirtolaisten toimesta. Mutta, Yhdysvalloissa pizzaan keksittiin kuitenkin lisätä juustoa aina sitä tarjottaessa…syynä saattoi olla sekin, että maidosta oli Yhdysvalloissa ylitarjontaa, sitä pyrittiin käyttämään kaikkeen mahdolliseen.Olisi ollut hienoa päättää kirjoitus Raffaeleen ja kuningatar Margheritaan- kyseessä lienee hienoin sattumus mitä pizzan historiassa on tapahtunut. Sen jälkeiset tapahtumat- mättöpitsat, einespitsat, pitsat joissa on täytettä useita senttejä, ovat jotain ihan muuta. Omasta mielestäni jo toiseen ruokalajiin liittyviä.

Pizza Margherita
 

Pohja:

  • n. 4 dl durumvehnäjauhoa
  • 1/2 ps kuivahiivaa
  • 1 tl suolaa
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 2 dl vettä

Laita kaikki ainekset, paitsi jouhoista puolet yleiskoneen taikinakulhoon. Anna koneen vatkata taikinaa parin minuutin ajan. Siinä ajassa taikinaa muodostuu hyvä sitko joka vähentää varsinaisen käsin vaivaamisen aikaa. Lisää loput jauhot ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Pyörittele pallo jauhoissa ja anna kohota parin tunnin ajan pyyhkeellä peitetyssä kulhossa. Muotoile taikinasta haluamasi muotoinen lätty- mikäli teit taikinan huolellisesti, et tarvitse kaulinta.Pari sanaa taikinasta, mittaan itse aina kulhoon 3 dl jauhoja- loput lisään sitten ihan kouratuntumalla. Omasta mielestäni valmiin taikinan pitää olla ennen kohotusta pinnaltaan aavistuksen nihkeää, kiinnio se ei kuitenkaan jäädä.

Täytteet:

  • 2 isoa terttutomaattia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 2 rkl oliiviöljyä

Poista tomaateista löysä sisus. Kuutioi tomaatti erittäin pieneksi, murskaa valkosipulin kynnet. Yhdistä ainekset. Kuumenna soosi ja anna sen ”pulpahtaa” pari kertaa- pienennä sen jälkeen lämpöä ja hauduttele ja miedolla lämmöllä 1-2 tuntia välillä sekoittaen. Jos haluat soosista tasaista niin voit jyrätä sen sauvasekoittimella- välttämätöntä se ei kuitenkaan ole.

  • n. 15 isoa basilikan lehteä
  • 1 mozzarella pallo paloiteltuna.

Levitä tomaattikastike ohuelti pizzapohjalle, levitä päälle basilikan lehdet, päällimmäiseksi mozzarellan palat. Paista uunissa (niin kuumalla kuin uunista asteita saat) 7-9 minuuttia.

Kommentit (2)

Kiva että maistui:). Tomaattikastikkeen ohje on tosiaan turhan pieni…oikeastaan syystä, että olen itse tykästynyt lättyihin joista pohja jopa paistaa läpi.

Tekaisin tuon tässä joku päivä sitten.
Taisin tosin levitellä liikaa tuosta pohjaa kun tomaattikastiketta sai myös koittaa ”venytellä” jotta saisi joka kohtaan edes kosteutta =)

Hyvää kuitenkin oli. Kiitoksia siis ohjeesta!
Teen tätä jatkossakin mutta saatan lisätä pikkaisen tuota tomaatin määrää.

Kiva että maistui:). Tomaattikastikkeen ohje on tosiaan turhan pieni…oikeastaan syystä, että olen itse tykästynyt lättyihin joista pohja jopa paistaa läpi.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *