Blogit 23.4.2012

Paahtaja: Maksalaatikko

Huomasin juuri olevani blogini olevan neljännellä vuodella jo toista viikkoa. Wau, aaltoja kiitos! Alunperin perustin blogin hetken mielijohteesta, epäilin vahvasti kärsivällisyyttäni- ja sitä, että kauanko keksin blogiin kirjoitettavaa. Niin, olen kirjoittanut kanasalaatista karkeasti arvioiden viisitoista juttua, pitsasta yli kymmenen. Sen lisäksi olen haukkunut suomalaisen elintarviketeollisuuden kolmen vuoden aikana varovasti arvioiden ainakin viisikymmentä kertaa…mitähän vielä, porosta olen kirjoittanut niin paljon, että tuntemattomampi saattaa luulla minun olevan paliskuntien palkkaama agitaattori.

Muistaakseni, joskus kolme vuotta sitten vertasin blogin pitämistä huutamiseen autioissa metsässä. Koskaan et voi tietää, että kuka huutosi kaiun kuulee. Sama pätee edelleen. En oikeasti tiedä ketkä blogiani lukevat…blogin ylläpidon statistiikan mukaan sivullani käy keskimäärin 80 kävijää päivässä. Juhlapyhien läheisyydessä kävijämäärä tuplaantuu. Suosituimmat hakusanat joilla googlesta päädytään sivulleni ovat pangasius, poro, juureen tehty ruisleipä.ja suklaakääretorttu. Kolme ensimmäistä ymmärrän hyvin, viimeistä en. Olen kirjoittanut yksi tai kaksi juttua kääretortusta, en edes leivo kuin pari-kolme kertaa vuodessa…miksi ihmeessä joku lunttaa sivuiltani leipomisohjeita? Itsekin lunttaan ne Kinuskissalta tai jostain satunnaisesta kakkublogista.

Muistan kun yli kolme vuotta sitten selailin gurujen maineessa olevia blogeja, sellaisia jotka olivat bloganneet jopa vuoden…en vain muista mitä ne blogit olivat. No vivaciabatta ja Hellapoliisi ainakin. Sittemmin Hellapoliisi myi sielunsa pirulle ja alkoi ihan oikeaksi ruokakirjoittajaksi… vivaciabatta jatkaa alkuperäisellä linjallaan, olen itsekin Aleksille velkaa ainakin focaccian ja patongin reseptin. Älkää muuten ymmärtäkö väärin, olen oikeastaan itsekin Hellapoliisille vain kateellinen.

Mutta mitä olen saanut aikaan kolmessa vuodessa? Pari sataa reseptiä joiden kirjoitusvirheiden määrää en viitsi edes arvioida. Harrastuksen. Se on totta. Uskalla nykyisin sanoa harrastavani ruuanlaittoa ja kirjoittamista, sen suhteen ei tarvitse edes valehdella. Entä ne reseptit? Hyvä kysymys…ruisleipä, juureen leivottu. Ainoa resepti josta kukaan on lähettänyt sähköpostia, blogistin harvinaista herkkua jonka voimalla jaksaakin taas puoli vuotta ilman kommentin kommenttia. Ja sitten vaikka mitä…joskus tulee omituinen olo kun reseptiä googlaamalla päädyn takaisin omalle sivulleni. Ilman että muistan edes kirjoittaneeni koko aiheesta. En tiedä pitäisikö asian takia mennä lääkäriin- vai olla hiljaa tyytyväinen googlen suomasta julkisuudesta.Mutta se siitä. Blogini on kuitenkin ruokablogi- eli ei juttua ilman reseptiä. Ps…kaikki kustantajat. Sellainen Paahtajan nimellä otsikoitu keittokirja olisi aika ihq…samanlainen kuin Hellapoliisillakin, kuitenkin ilman pinkkiä taustaa.Maksalaatikko on muuten hyvää itse tehtynä. Suosittelen.

Kommentit (1)

minä tulin maksalaatikolla! täytyy panna huomenna laatikko tehden, niin paljon sitä suositellaan. minä ainkin aion tutustua blogiisi!

minä tulin maksalaatikolla! täytyy panna huomenna laatikko tehden, niin paljon sitä suositellaan. minä ainkin aion tutustua blogiisi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *