Blogit 13.11.2011

Paahtaja:Chili con pollo

Voisin kirjoittaa kymmenen sivun esseen chili con carnen historiasta, voisin myös omistaa elämästäni kymmenen vuotta etsimällä sitä oikeaa ja alkuperäistä chili con carnen reseptiä…ensimmäisessä tapauksessa luultavasti vain tuhlaisin aikaani, ainoana hyötynä Yhdysvaltain historian tietämyksen lisääntyminen. Jälkimmäisessä tapauksessa kymmenen vuotta elämästäni kuluisi nautinnollisesti, tuloksia tuottamatta.

Ei chili con carnesta ole olemassa mitään ainutta ja oikeaa reseptiä…veikkaisin reseptin keksimisen menneen niin, että pataan heitettiin kaikkea mitä talosta löytyi…papuja, kuivattua lihaa, chiliä ja tomaattia, vettä liemeksi niin paljon kuin talossa oli ruokailijoita. Chili con carnella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Suomalaisissa ruokaloissa tarjottavilla jauhelihakastikkeilla, niillä jotka on maustettu tomaattipyreellä ja pavuilla.

Vuosi sitten ollessani Mississipissä työmatkalla, jututin paikallisia Chili con carnen syvimmästä olemuksesta. Niin, onneksi osa ihmettelystäni hukkui kielimuuriin (ps. ne jotka luulevat Yhdyvalloissa puhuttavan englantia kaikkialla ovat väärässä…kouluenglannista on yhtä paljon hyötyä kuin sivistyssanakirjasta Raumalla)chili on jotain samaa kuin pyttipannu meillä, ei siihen ole yhtä ja oikeaa reseptiä. Chili con carne on kuitenkin lusikkaruokaa, sen pitäisi olla hieman löysää, sama juttu kuin gumbossakin…jos lientä sattuu olemaan tavallista vähemmän, on se vain merkki hyvistä ajoista, ei mistään muusta.

Omat kokemukseni chilistä perustuvat pitkälti Hwy 145 varrella, Brooksvillessä sijaitsevaan Ole Country Bakeryyn. Paikan omistavat Mennoniittojen yhteisö, Mennoniitot ovat kärjistäen Yhdyvaltain amishien ja meidän lestadiolaisten ristisiitos. Ihmiset elävät yksinkertaista elämää, naiset pitävät käytännössä samanlaisia ruutumekkoja, nuutturaa ja ovat aina raskaana. Miehet puolestaan ovat kuin suoraan Keskiyön Cowboyn Joen kopioita, sillä erotuksella että tuskin uskaltavat jumalan pelosta peilata itseään pelistä…olin oikeastaan aikeissa kertoa että paikan henkilökunta on sympaattista, kuin suoraan Joulupukin pajalta karanneita. Vanhemmat mummelit olivat suorastaan sympaattisia, nuoremmat puolestaan hihittelivät ja katselivat alta kulmain outoa, kaljua ja tatuoitua äijää, joka puolentoista kuukauden ajan kävi melkein päivittäin syömässä lounaalla puolikkaan pastrami- tai kalkkuna sandwichin ja pienen chilin. Muistelen vieläkin noita aikoja kaiholla, varsinkin valinnan helppoutta…mitään muutakaan ei 30 mailin säteellä ollut tarjolla.

Niin ja se chili…Olen chili oli jauhelihasta, ruskeista pavuista, tomaatista ja anchosta ja/tai chipotlesta tehtyä keittoa. Satunnaisesti jauheliha oli korvattu myös kanalla, riisiä oli joskus muttei aina, vihanneksia keitossa oli vaihtelevasti. Luulen että keittoon laitettiin sen aamuiset, vihannespenkkien harvennuksesta mukaan lähteneet kasvikset. Maultaan keitto oli aina voimakasta, valkosipulia ja chiliä ei oltu säästelty. Oma chilini ei tällä kertaa ollut Olen lounas-chilin kaltainen, pikemminkin paksua papupataa, makumaailma oli kuitenkin sitä mitä pitääkin…en tiedä oliko aidossa ja alkuperäisessä versiossa korianteria, tuskin, omaan broileriversiooni se kuitenkin kuuluu.

Chili con pollo

  • 3 maustamatonta broilerin koipea
  • 1 tlk ruskeita papuja valutettuna ja huudeltuna
  • 500 g tomaattimurskaa
  • 2 punasipulia silputtuna
  • 4 valkosipulin kynttä murskattuna
  • 1 dl kuivattua paprikarouhetta
  • 1 chipotle murskattuna
  • 1 punainen cayenne
  • 1 vihreä cayenne
  • 1 tl suolaa
  • mustapippuria
  • 2 tl korianterin siemeniä murskattuna
  • 1 dl vettä

Lisää kaikki ainekset pataan ja sekoita, laita broilerin koivet päällimmäiseksi. Kypsennä uunissa 200C/1 tunti. Perkaa koivet lihoista. Lisää lihat takaisin pataan ja hauduta vielä kannen alle 150C/1h. Ruokaa ei kaipaa erillistä lisäkettä, Amerikkalaiseen tapaan lisukkeena pitäisi olla muutama miedosti suolattu vehnäkeksi, sellaisia mitä Joe pummaa Keskiyön Comboyssa kahvillassa leikkirotalla leikkivältä naiselta.