Ranskaan perheensä kanssa asettunut Peter Franzén sai synnyinlahjana piirteen, jota opettaa teini-ikäiselle pojalleen: ”Se on tärkein oppi, jonka kotoa voi saada”
Peter Franzén ei ole ikinä hävennyt herkkyyttään ja saa voimaa kotoa aukeavasta vuorimaisemasta.
Peter Franzén.
Peter Franzén ei ole ikinä hävennyt herkkyyttään ja saa voimaa kotoa aukeavasta vuorimaisemasta.
Peter Franzén, 50, on asunut vuodesta 2013 perheensä, näyttelijä Irina Björklundin ja parin teini-ikäisen Diego-pojan kanssa, Etelä-Ranskassa. Pienellä maatilalla parilla on eläimiä ja hedelmä- ja oliivipuita.
Miehellä on maatalossa myös työhuone, jossa omaa tuotantoyhtiötäkin pyörittävä mies keskittyy kirjoitustöihin.
– Se on sellainen oma kammio. Mutta pihalla on aina töitä, kuten lannan luontia, joka luo hyvää vastapainoa kirjoitustyölle. Saan luonnosta voimaa, mutta motivaatio kirjoittamiseen pitää löytää itsestä. On kiva katsoa välillä kotoa ikkunasta vuorimaisemaa tai Helsingin työhuoneelta Itämerta.
Mies tekee yhä myös näyttelijän töitä. Hän esittää pääosassa Helsinki-syndrooma-sarjassa. Trilleri käsittelee niin lama- kuin korona-aikaakin, jossa Peterin näyttelemä päähenkilö päätyy sarjassa äärimmäiseen ratkaisuun.
– Moni ei halua lama-aikaa muistella, se oli monelle hirmuinen tragedia. Olen pohjoisesta Keminmaasta kotoisin, ja siellä oli perheitä jotka eivät menettäneet pelkkää materiaa, vaan myös ihmisiä, Peter sanoi ohjelman mediapäivässä.
Empatiakasvatusta
Näyttelijä uskoo, että ainoa tie hyväksymiseen on kohdata menneisyytensä.
– Niin olen tehnyt itse aikoinani kirjoittaessani ja puhuessani omasta lapsuudesta. Olen auttanut sillä paitsi itseäni, niin myös muita.
Peter uskoo, että empatian lisääminen olisi vastaus moniin epäoikeudenmukaisuuksiin. Kasvattajana hän haluaa osata perustella, millainen käytös tai reagointi on epäempaattista.
”Lapsiaan ei voi rakastaa liikaa, mutta kyllä empatia pitää opettaa kotona.”
– Empatian kautta pystyy jalostamaan paljon. Sitä voi onneksi opettaa ja opetella. Empatiaa luodaan myös osoittamalla kiitollisuutta ja kannustamalla. Lapsiaan ei voi rakastaa liikaa, mutta kyllä empatia pitää opettaa kotona. Se on tärkein oppi, jonka kotoa voi saada.
Näyttelijä toteaa, että hänen omassa lapsuudenkodissaan osoitettiin empatiaa, mutta sitä tuli myös synnyinlahjana.
– Olen ollut varmasti sisäsyntyisesti yliempaattinen aina. En ole koskaan hävennyt sitä, että olen herkkä. Ehkä jossain tilanteissa se on vaivaannuttavaa, ja joskus en ole voinut toimia asettuessani toisen asemaan, esimerkiksi en ole voinut laulaa hautajaisissa. Muuten empatia on tuonut myös rohkeutta, auttanut toimimaan muiden puolesta, Peter miettii.
Ei kahta samaa roolia
Peter valmistui Teatterikorkeakoulusta 90-luvulla. Vuonna 1999 hän muutti Irinan kanssa Los Angelesiin tekemään uraa.
Tässä kohtaa elämää Peter valikoi jonkun verran roolejaan.
– Jos tarjotaan sellaista roolia, jonka olen jo tehnyt, en voi lähteä siihen. Se on sinällään tyhmää, sillä se olisi tuottoisaa. Mutta olen halunnut aina kokeilla rajoja ja tehdä erilaisia töitä, myös ohjaamisesta innostunut mies totesi.
Helsinki-syndrooma on nähtävissä Yle Areenassa kokonaisuudessaan 2.9., Yle TV1 4.9 alkaen.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous