Yleinen 17.4.2017

Paahdettua parsaa

Parsakausi alkaa meillä Suomessakin olla parhaimmillaan. Sen kunniaksi jaan oman luottohjeeni jolla parsa onnistuu takuvarmasti. Itse nimittäin pidän parsastani paahdettuna. Tiedän kyllä miten parsasta saisi keittämällä täydellistä, olen kuitenkin useimmiten liian laiska sen toteuttamiseen. Siksipä paahdan parsani – sillä keinolla parsani onnistuu takuuvarmasti.

paahdettua parsaa

Pääsiäisen aikana vietettiin muuten Paahtaja-blogin synttäreitä, blogilla tuli mittariin kokonaista kahdeksan vuotta (*rummunpärinää*). Ensimmäinen juttuni löytyy (näköjään) edelleenkin netin syövereistä, ja näin jälkiviisaana voin sanoa ilmaisuni hieman kahdeksan vuoden aikana muuttuneen. Kuten myös valokuvaustaitojeni, ensimmäiset valokuvat ovat onneksi jo kadonneet äärettömään bittiavaruuteen. Ajat ovat muutenkin muuttuneet blogin perustamisen ajoilta. Kun itse aloitin, oli Suomessa miespuolisia ruokabloggaajia korkeintaan 5-10. Nykyisin lukuun saa todennäköisesti lisätä pari nollaa lisää.

Muistan joskus ensimmäisen blogivuoden aikana haaveilleeni siitä että blogistani tulisi yksi niistä joita ihmiset käyttävät omana keittokirjanaan- haaveilin myös siitä että ihmiset ylipäänsä löytäisivät blogini ja siitä että pystyisin omilla kirjoituksillani vaikuttamaan ihmisten ruokamieltymyksiin. Ensimmäisenä vuotena blogissani oli kävijöitä kuukaudessa keskimäärin alle sata, sama kävijämäärä joka nykyisin tulee täyteen päivittäin jo yhdeksän kahviin mennessä. En kuitenkaan tiedä edelleenkään sitä että käyttävätkö ihmiset blogiani keittokirjana vai pelkkänä googlen antamana arvauksena.Karkeasti arvioiden puolet kävijöistä tulee googlen kautta, toinen puoli on vakiokävijöitä tai tulevat suoraan Annan kautta…

…enkä aloittaessani olisi ikinä osannut kuvitellakaan kirjoittavani joskus vielä Suomen suurimmalle naistenlehdelle. Sen osalta tavoitteeni blogini näkyvyydestä on ainakin täyttynyt. Parempaa näköalapaikkaa en omille hengentuotteilleni voisi toivoa. Toisaalta, olen jo pitkään keskittynyt blogissani kirjoittamaan ruoista mistä itse pidän, olen pitänyt ja joita tekisin itsekin uudelleen. En muista kertaakaan kirjoittaneeni juttua ruoasta joka olisi tehty pelkästään vallitsevan trendin tai valokuvan ja/tai kirjoittamisen tähden.

Mistä sitten nykysin haaveilen? No jatkuvasta uudistumisesta ja idearikkaudesta. Haluaisin jatkossakin säilyttää uteliaisuuden uusia makuja ja teemoja kohtaan. Sitten on tietysti kirja, tarkoitan omaa keittokirjaa. Luulen sen olevan lähes jokaisen bloggaajan haaveena, siitäkin huolimatta että painettu media on muutoksen kourissa ja keskimäääräisen keittokirjan elinaika on tällä hetkellä lyhyempi kuin koskaan ennen. Mutta silti, olisi se vain hienoa.

Paahdettua parsaa

  • nippu vihreää parsaa
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl suolaa
  • 1 t mustapippuria.

Taita parsaa juuresta niin että se napsahtaa poikki puumaisen osan kohdalta. Kuori parsat perunankuorimaveitsellä. Levitä parsat leivinpaperin päälle. Pirskottele päälle sitruunamehu ja oliiviöljy. Pyörittele parsoja että sitruunamehu ja oliiviöljy levittyisivät tasaisesti. Ripottele lopuksi päälle suola ja pippuri. Paahda parsoja uunista riippuen 225-250C ja paksuudesta riippuen 10-15 minuuttia. Alempi lämpötila riittää hyvin, useissa uuneissa todellinen lämpötila on kuitenkin alhaisempi, siksi tavoite kannattaa laittaa korkeammaksi.