Ei-imettävä äiti kauhistuttaa

Ympäristö saattaa helposti tuomita naisen, joka sohaisee äitimyyttiä.

Äiti imettää vauvaansa – meni sitten syteen tai saveen. Näin ajatellaan vallitsevan normin mukaan. Jos nainen kieltäytyy imettämästä, lähipiiri usein syyllistää. Valitettavasti ympäristön paineet vievät voimia muutenkin rankassa elämäntilanteessa.

Vauva-lehden viime lokakuun imetyskyselyssä selvisi, että lähes kaikki äidit aloittavat imetyksen, mutta vajaa viidennes täysimetti alle kuukauden. Kokonaan imetyksen lopetti kuukauden sisällä synnytyksestä miltei joka kymmenes.

Tutkija KTL Mirjami Lehikoinen on kahden pienen lapsen äiti, joka valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa vauvojen ruokintaan liittyvistä käsityksistä. Lehikoinen havaitsi, että vauva-lehtien juttujen mukaan ainoa hyväksyttävä ruokintavaihtoehto näytti olevan imetys.

Ensimmäisen lapsen saaneilla äideillä on kuitenkin paljon opeteltavaa. Aina eivät voimat riitä imetyksen opettelemiseen. ”Halutaan että edes joku asia onnistuu hyvin eli syöttäminen pullosta. Äiti voi olla väsynyt, ja vauva saattaa sairastella.”, Lehikoinen kertoo.

Äitimyytti on monelle tabu

Imetys on arka aihe, joka herättää kiihkeää keskustelua. ”Sekä ruoka että äitiys ovat kulttuurissamme hyvin myyttisiä asioita. Erityisen voiman myyttisyys saa elämän rajoihin liittyvissä tilanteissa kuten syntymässä ja kuolemassa.”, Lehikoinen miettii. ”Uskon myös, että länsimaalainen tehokkuutta ja oikeita valintoja korostava elämäntyyli tuo entistä voimakkaammin esille sen, että asiat on tehtävä oikein.”

Usein ympäristö tuomitseekin ei-imettävän äidin. Syyllistäjiä ovat isät ja sukulaiset – ja etenkin muut äidit. ”Voi olla, että kyse on äitimyyttiin sohaisemisesta. Ehkä myös ajatellaan, että miksi elämän pitäisi olla tuolle helpompaa kuin minulle aikoinaan. Osa syyllistäjistä voi olla niitä, joille imetys on ollut helppoa. He saattavat ajatella, että se on automaattisesti helppoa muillekin”, Lehikoinen valottaa.

Onko imetykselle tasavertaisia vaihtoehtoja?

Tutkimukset antavat pitkälti sellaisen kuvan, että vauvalle sopivin ruoka olisi äidinmaito. Lehikoinen uskoo, että voimakkaan ja pystyvän äitimyytin uhkaaminen voi pelottaa ihmisiä. ”On esitetty, että esimerkiksi valmisruoan käyttöä pidetään huonona vaihtoehtona osittain siksi, että se voi olla osoitus perinteisen perhe-yhteisön hajoamisesta. Tai se nähdään merkkinä ylipäätään huonosta ihmisyydestä ja laiskuudesta.”

Imetysfanaatikot korostavat yhtenä imetyksen etuna hellyyttä ja läheisyyttä, mutta pulloruokittu vauva ei jää välttämättä mistään paitsi. ”Vaikka äiti ei imettäisi, vauva saa hellyyttä ja läheisyyttä esimerkiksi ihokosketuksella ja syöttämällä sylissä”, Lehikoinen kertoo. ”Jos imetyksen lopettaminen saa äidin rentoutumaan, nukkumaan tai ylipäätään olemaan onnellisempi, on turhaa väkisin, huonotuulisena ja väsyneenä imettää. Uskon että lapsi voi hyvin, jos perheessä muutenkin voidaan hyvin.”

Teksti: Stiina Honkamaa / A4 Media Oy (21.4.2005)