Lapsi ilman suhdetta vai suhde ilman lasta?

Jos pariskunta on eri mieltä lasten hankinnasta, tuntuvat vaihtoehdot olevan vähissä. Resepti tulehtuneeseen tilanteeseen on vuoropuhelu. Tämän jälkeen voi jatkaa yhdessä lapsen kanssa tai ilman sitä. Joskus erokin on ratkaisu.

Perheklubin Internet-keskustelupalsta elokuussa. Nimimerkki Vieras-Tiikelillä on ongelma, joka painaa hänen mieltään. ”Mies kuulemma rakastaa minua ja haluaa pysyä yhdessä. Mutta lasta hän ei halua ikinä. Minä taas en pysty kuvittelemaan elämääni vapaaehtoisesti lapsettomana. Rakastan miestäni ja haluaisin nähdä meillä tulevaisuuden yhdessä. Nyt se näyttää vaikealta. Minun pitäisi valita joko lapsi tai rakastamani mies.”

Pari kuukautta aiemmin raskaana oleva Soffi on avautunut toisella palstalla. Soffin mukaan poikaystävä ”sanoi, että jos meinaan synnyttää lapsen, pakotan hänet sanomaan ’ei’ yhteiselle elämälle.”

Nimimerkkejä yhdistää muukin kuin se, että he haluavat kumppaneitaan hanakammin lisääntyä. Heistä tuntuu, että heidän on tehtävä valinta lapsen ja elämänkumppanin välillä. Valintatilanteessa ovat itse asiassa nimimerkkien miesystävätkin. Kuvio näyttää raa’alta: jos yhteisymmärrystä ei löydy, osapuolet joko jättävät tai tulevat jätetyiksi. Eikö mitään ole tehtävissä?

Puhetta ja kuuntelua

Sinikka Savander on toiminut neljä vuotta parisuhdeterapeuttina, ja edellä mainitun kaltaiset tapaukset ovat hänelle tuttuja. Ongelmien selättäminen edellyttää puhetta. Ratkaisun lähtökohta on kuulluksi tuleminen.

Savander kehuu parisuhdeneuvontaa niin vakuuttavasti, että hänen sanojaan on helppo uskoa. Keskustella ja kuunnella voi ominkin voimin, mutta joskus tilanne hankaloituu niin, että ulkopuolisen apu on välttämätön. Riidellä saa, mutta jos erimielisyyksistä jankataan kotona antamatta piiruakaan periksi, on syytä harkita parisuhdeneuvontaa.

Kotona asiat helposti paisuvat, ja syytökset lentävät puolelta toiselle, neuvonnassa tunnelma on erilainen. Siellä on turvallista puhua. ”Asiantuntija laajentaa näkökulmaa ja poimii osapuolten puheesta olennaiset asiat”, Savander selittää.

Onni omissa käsissä

Parisuhteessa lasta ei voi hankkia ilman toisen suostumusta. Enemmän oikeuksia tuntuisikin olevan sillä, joka haluaa vähemmän. ”Jokaisella on oikeus päättää, haluaako lapsen vai ei”, Savander muistuttaa. Hän kehottaa lapsen hankinnasta kiisteleviä pariskuntia pysähtymään hetkeksi ja kuulostelemaan itseään. ”Miksi emme halua lapsia? Tai miksi haluamme? Siksi että lapsi kuuluu kuvioon? Siksi että voimme itse päteä?”

Tivauksesta huolimatta Savander ei suostu tarjoamaan vastauksia, vaan kannustaa salamyhkäisesti ajattelemaan. ”Pitää katsoa itseä, ei toista.” Kun itse tietää, mitä haluaa, on haluista helpompaa kertoa toiselle. Parhaassa tapauksessa myös tietää, mitä haluaa paljon ja mitä toiseksi eniten.

Muutama asia on hyväksyttävä. Helppoa ratkaisua ei ole tarjolla, eikä ongelmia ratkaise muu kuin henkilö itse. Parisuhdeterapiakaan ei aina auta, sillä Savanderilla ei ole poppakonsteja käytössään. ”Mitään valmista pakettia minulla ei ole tarjota. Asiakkaan on ratkaistava itse ongelmansa.” Savanderin mielestä hän onkin lähinnä vierellä kulkija, opas tai luotsi.

Lapsi ei pelasta suhdetta

Joskus parisuhdeneuvonta vahvistaa jo tehtyä päätöstä, ja pariskunta päätyy eroon. ”Neuvonnan tai terapian aikana voi ymmärtää, että onkin elänyt vain toista miellyttääkseen”, Savander kertoo. Ero ei suinkaan ole auttamatta paha asia. ”Ristiriidat tuppaavat kasaantumaan lapsen syntymän myötä. Parisuhteen on oltava lapsen tulon hetkellä kunnossa, sillä lapsi itsessään ei suhdetta ja sen ongelmia pelasta.” Lohdullista kyllä, suurimmalla osalla on onnellisia tarinoita kerrottavana. ”Kyllähän lapsi yleensä on yhteinen juttu”, Savander toteaa. Tämä tuskin helpottaa Vieras-Tiikelin ja Soffin kohtalotovereita.

Nimimerkit kaipasivat kokemuksia ja neuvoja pulmiinsa. Niitä he saivatkin, tosin varsin yksioikoisia sellaisia. Yksi ehdotti vastahakoisen miehen lemppaamista, toinen pillereiden heittämistä salaa roskiin, kolmas saarnasi abortin moraalittomuudesta. Neuvoja lukiessa järkevä mieli kallistuu keskustelulle tai terapialle, vaikka kondomien rei’ittäminen äkkiseltään tuntuisikin tulevan halvemmaksi.

Teksti Johanna Laitinen / A4 Media Oy (30.8.)