Podcast

Annan podcast: Geenivirhe selitti monen Lauran sukulaisen kohtalon: ”Olin syyllistänyt syövästä itseäni”

Geenivirhe on selittänyt monen Lauran suvussa rintasyöpään kuolleen esiäidin kohtalon. Lauralta itseltään on poistettu sekä rinnat että munasarjat. Raskaiden syöpähoitojen seurauksena hän menetti myös hiuksensa ja ripsensä reiluksi puoleksi vuodeksi. Kaikkien naiseuden merkkien menettämisen jälkeen päättyi myös pitkä parisuhde.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Mirva Kakko

Tieto geenivirheestä oli helpotus, enää Laura ei syyttänyt syövästä itseään.

Geenivirhe on selittänyt monen Lauran suvussa rintasyöpään kuolleen esiäidin kohtalon. Lauralta itseltään on poistettu sekä rinnat että munasarjat. Raskaiden syöpähoitojen seurauksena hän menetti myös hiuksensa ja ripsensä reiluksi puoleksi vuodeksi. Kaikkien naiseuden merkkien menettämisen jälkeen päättyi myös pitkä parisuhde.

Laura kertoi geenivirheen löytymisestä ja elämästään rintasyövän jälkeen Anna-lehden numerossa 44/2019.

Kuuntele koko juttu tästä:

Laura oli 47-vuotias. Hän oli ollut jo pitkään hyvin väsynyt, mutta ei osannut aavistaa, että väsymys voisi liittyä syöpään. Myös puoliso ja Lauran esimies olivat kiinnittäneet huomiota tämän uupumukseen. Ensimmäisen patin rinnasta löysi Lauran silloinen avopuoliso. Myöhemmin tutkimuksissa kävi ilmi, että Laura oli perinyt isältään geenivirheen, joka aiheuttaa kohonnutta riskiä sairastua erityisesti rinta- ja munasarjasyöpään.

Lauran oikeasta rinnasta leikattiin osa pois. Hän itse toivoi koko rinnan poistoa, mutta lääkärit eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Ensimmäisen sytostaattihoidon jälkeen kuukautiset loppuivat. Vaihdevuosioireet olivat raskaat. Laura nukkui yöt pyyhkeen päällä, sillä hän hikoili niin paljon. Koko keho reagoi sytostaattihoitoihin voimakkaasti. Voimat katosivat ja kehoa särki niin, ettei Laura pystynyt enää nukkumaan. Olkapäällä istui peikkona pelko siitä, että sama syöpä tulisi myös tyttärelle.

– Välillä tuntui, että en jaksanut edes hengittää. Kotona esitin kuitenkin vahvempaa kuin olinkaan. Ajattelin, että jos tyttäreni joskus saisi rintasyövän, en haluaisi jättää hänelle sellaista muistoa, että tästä ei voisi selvitä. Kun lapsi ja mies sitten lähtivät arkiaamuisin kotoa, huokasin helpotuksesta: minun ei enää tarvinnut sinnitellä voimieni äärirajoilla.

Kun uusi rintasyöpä toisesta rinnasta parin vuoden päästä ensimmäisestä löytyi, Laura oli hetken sietokykynsä äärirajoilla.

– Olin polvillani eteisen lattialla ja huusin täyttä kurkkua. Ajattelin, että en kestä tätä toista kertaa.

Haastateltavan nimi on muutettu.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Jenna Parmala. Kuuntele koko juttu Annan suosituimmat jutut – elämäntarinoita pintaa syvemmältä-podcastista! Millaisia tunteita rintojen poisto herätti? Mitkä asiat ovat antaneet Lauralle voimaa? Miten Lauran minäkuva on muuttunut?

Kaikki Annan podcast-tallenteet löydät täältä!

X