Itse jauhamalla aina tuoretta kahvia

Parhaiten kahvi säilyy tuoreena raakakahvina. Papujen paahtamisen jälkeen se alkaa vanhentua ja jauhettuna se pitäisi käyttää välittömästi. Tänä päivänä suurin osa meillä myytävästä kahvista ostetaan valmiiksi jauhettuna vakuumipakkauksessa. Tuoretta ja tuoksuvaa kahvi on vain silloin, kun pakkaus avataan, sen jälkeen se alkaa vanhentua nopeasti.

Aamukahvin keiton aloittaminen raakakahvista on työlästä ja aikaa vievää, mutta jauhaminen paahdetuista pavuista kestää vain hetken. Kahviautomaateissa ja muutamissa keittimissä mylly on yhdysrakenteinen, mutta erilaisista kahveista nauttivan kannattaa hankkia erillinen mylly.

Turkkilaista kahvimyllyä kutsutaan joskus kahvimyllyjen prinssiksi. Mylly on raskas, sylinterin muotoinen ja valmistettu pronssista tai kuparista. Ainoastaan tällaisella myllyllä saadaan kotioloissa turkkilaisen kahvin vaatimaa talkkipuuterimaista kahvijauhetta. Aidon myllyn voi tunnistaa siitä, että helposti irrotettava kampi voidaan taittaa linkkuun ja pistää myllyn sisään kuljetuksen ajaksi.

Käsikäyttöinen kahvimylly on monelle tuttu jo mummolasta, mutta se ei ole missään tapauksessa vanhentunut, vaan sillä saa edelleenkin erittäin hyvää kahvia pannuun ja suodattimeen. Espressoa juovan kannattaa hankkia erityisesti mokkapannun tai espressokeittimen rinnalle valmistettu mylly, joka tekee jauheesta riittävän hienoa.

Käsikäyttöiset myllyt ovat lähes poikkeuksetta levymyllyjä, joissa pavut jauhautuvat kahden kartiomaisen jauhinpinnan välissä. Normaalisti terät on tehty kovasta teräksestä, mutta saatavana on myös keraamisilla terillä valmistettuja myllyjä. Hyvien käsikäyttöisten kahvimyllyjen hinnat vaihtelevat noin 50 eurosta sataan euroon.

Sähkökäyttöisen terä- eli silppurimyllyn saa parilla kympillä. Käytännössä laite on sama kuin yrttisilppurit, eli pyörivä siipiterä silppuaa pavut, jolloin syntyy jauhetta, jonka karkeusaste on pölystä pavunpuolikkaisiin. Samalla kahvijauhe kuumenee, ja sen maku kärsii.

Leikkurimyllyissä on leikkaavat terät, joita voidaan säätää oikean karkeuden aikaansaamiseksi. Käytännössä levymyllyt ovat syrjäyttäneet leikkurimyllyt kotikeittiöissä. Halvemmissa laitteissa on kaksi vastakkain pyörivää metallilevyä, joiden etäisyyttä voidaan säätää. Kalliimmissa myllyissä terät ovat kartiomaiset, kuten käsimyllyissä. Hyvä mylly pyörii hitaasti, jolloin syntyy vähemmän staattista sähköä ja lämpöä. Myllyjen hinnat vaihtelevat noin viidestäkymmenestä satoihin euroihin.

Myllyn säätäminen kahvin valmistusmenetelmän vaatimaan karkeuteen on ainakin aluksi hankalaa. Asiaa voi helpottaa hankkimalla pieniä määriä eri karkeudella jauhettuja kahveja ja vertaamalla niitä omaan jauhatukseen. Erikoiskaupoista löytyy turkkilais-, espresso-, hieno- ja mediumjauhatuksia.

Antti Purhonen

Kuva: Hannu Häyhä