Mämmi auttoi yllättäen inhottavaan, yleiseen vaivaan – kannattaisiko pääsiäisherkkua syödä läpi vuoden?

Mämmiä vuoden ympäri? Lapseni voisivat syödä mämmiä joka päivä. Selvitin, kuinka terveellistä se on.

Äiti, voitaisiinko taas syödä mämmiä? Tämän kysymyksen kuulen lähes päivittäin lasteni suusta. Heitä on kolme, ja he ovat kaikki tykästyneet tähän perinteisesti pääsiäisruuaksi miellettyyn suomalaiseen erikoisuuteen, imellettyyn täysjyväruispuuroon. Mämmi on heille ympärivuotinen herkku.

Mämmiä menee meillä niin aamiaiseksi, välipalaksi, jälkiruuaksi kuin iltapalaksi – ei sentään saman päivän aikana, jos se minusta on kiinni. Jos he saisivat päättää, he ehkä söisivätkin sitä vaikka kaikilla aterioilla.

Perheen mämmirajat: korkeintaan kaksi kertaa päivässä

Olen kuitenkin asettanut perheeseen mämmirajat: mämmiä syödään ihan korkeintaan kaksi kertaa päivässä, ja jos on juuri syöty muutamana päivänä mämmiä peräkkäin, niin lisää ei heti osteta tai oteta sulamaan pakastimesta.

Mämmiä saa kaupoista ympäri vuoden, pakastettuna ja isoimmista marketeista. Sen hoksasimme jokunen vuosi sen jälkeen, kun esikoisemme aikoinaan tykästyi tähän herkkuun.

Olen aika ajoin pohtinut, mahtaako tällainen mämminkulutus olla enää terveellistäkään. Tosin valmistusainelistan perusteella ei mämmi kovin epäterveelliseltäkään vaikuta: ruisjauho, ruismallas, siirappi, suola, pomeranssikuori, lisäaineista säilöntäainetta eikä luomumämmissä sitäkään.

Mämmi on vähäsuolainen kuitu- ja kivennäisainepommi

Niin, miten on? Onko mämmi terveellistä ja voiko sitä syödä huoletta vaikka joka päivä, lasten ravitsemuksen erikoistutkija Sari Niinistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?

– Perinteisesti valmistettu mämmi on oikein terveellistä. Se on imellyttämällä rukiista ja maltaasta valmistettu, makeus tulee viljan imeltymisestä eikä siinä ole lisättyä sokeria lainkaan. Lisäksi kuitua on runsaasti ja suolaa vähän, hän ilokseni vastaa.

Teollisesti valmistetut, kaupasta löytyvät mämmit ovat Niinistön mukaan pääpiirteissään ravintosisällöltään samanlaisia, eli suolan määrä on niissä melko vähäinen (noin 0,3 g / 100 g) ja kuidun määrä korkea (7–8 g).

Hiilihydraatteja mämmissä on noin 30 g / 100 g, rasvaa prosentin verran ja proteiinia viitisen grammaa.

Mämmin kalorimäärä on noin 150–180 kaloria / 100 g, mikä on myös tyypillinen annoskoko.

Lisäksi mämmi sisältää mukavasti vitamiineja ja kivennäisaineita kuten folaattia, E-vitamiinia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä.

Lue myös: Suomalaisista 70 prosenttia saa liian vähän kuituja ravinnosta – näin tunnistat nopeasti, onko leivässä paljon vai vähän kuituja

Mämmin sokeri ja lisukkeet vaikuttavat terveellisyyteen

Vau! Mämmihän kuulostaa terveyspommilta, jota olisi syytäkin syödä myös muulloin kuin pääsiäisenä.

Ravitsemustutkija kehottaa kuitenkin kiinnittämään mämmissä huomiota tiettyyn kohtaan ravintosisältöluettelossa: sokerin määrään.

– Teollinen mämmi sisältää usein lisättyä sokeria, jolloin sokerin määrä voi nousta jokapäiväiseen välipalakäyttöön turhan korkeaksi eli olla jopa 20 g/ 100 g, Niinistö huomauttaa.

Paljon kokonaisterveellisyyteen vaikuttaa se, miten mämminsä nauttii. Vähäsokerinen mämmi pelkästään tai maidon kanssa on Niinistön mukaan oikein kelpo välipala ja jälkiruokanakin suhteellisen terveellinen, mutta jos mämmin uittaa kermassa ja kuorruttaa sen sokerilla, tilanne on toinen.

Meillä mämmi onneksi tarjotaan lapsille ilman sokeria ja etupäässä maidon kanssa. Kermaa lorautetaan reilummin sekaan silloin, kun halutaan mämmihetkeen vähän ekstraa – esimerkiksi pääsiäisenä.

Lue myös: Virpominen – mitä palkaksi ja miten reagoida lokkeileviin virpojiin? Listasimme ohjeet virvottavalle

Mämmi sinänsä ei Niinistön mukaan ole aamu- tai välipalana ollenkaan huono vaihtoehto eikä edes se, että sitä syödään usein. Oleellista on, kaventaako se liikaa ruokavalion monipuolisuutta.

– Jos mämmi järjestelmällisesti syrjäyttää muut vaihtoehdot ja sen myötä jäävät esimerkiksi kasvikset ja hedelmät välipaloilla syömättä, voidaan sanoa että se kaventaa liikaa.

Kaikki alkoi kovasta vatsasta

Lasteni makumieltymyksiä ihmettelevät kysyvät joskus, miten ihmeessä lapset ovat oppineet tykkäämään niin paljon juuri mämmistä.

Vastaus on vessaosastoa: kaikki alkoi ummetuksesta. Esikoisemme kärsi siitä monen pikkulapsen tapaan taaperoiässä, ja kun luumusoseet ja kuitupitoisten ruokien lisääminen oli kokeiltu ja edessä olisi ollut lääkehoito, tuli sattumalta pääsiäinen eteen.

Tyttö sai mämmiä syödäkseen – ja heti alkoi maha toimia. Kuvio toistui muutaman kerran, jolloin ymmärsimme, että olimme juuri löytäneet luonnonmukaisen ja hyvin toimivan tavan lapsen kovaan vatsaan.

Siinä samalla lapsi oppi kovasti tykkäämään mämmin mausta.

– Lapset usein toimivat juuri näin. He tykästyvät ruokiin joita heille usein tarjotaan ja helposti söisivät pelkästään niitä, Niinistö huomauttaa.

Hän ymmärtää hyvin mämmin tehokkuuden kovan vatsan hoidossa.

– Mämmi on aikamoinen kuitupommi. Kun sitä kerran vuodessa pääsiäisenä innostutaan syömään, voi seurauksena monelle olla vatsanväänteitä äkillisestä runsaasta kuidun määrästä johtuen.

Meillä italialaiset isovanhemmat muistavat yhä sen esikoisen vatsavaivojen aikaisen pääsiäisen, jolloin raahasimme matkalaukussa mukana rovekaupalla mämmiä Roomaan. He luulevat varmaan vieläkin, että mämmi on suomalainen ummetuslääke.

Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi: fineli.fi

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Ruokajutut

   Mämmiä suklaajäätelön tai kahvitilkan kera – kokeile huippukokki Henri Alénin mahtavia mämmivinkkejä

2. Ruokajutut

   Mämmit makutestissä: klassikkomämmit saivat haastajan uudesta kerrosmämmistä

3. 

   Mämmi-tiramisu

   • yli 60 min
   • 15
   • Keskitaso