Ruokajutut

Kokosimme parhaat perinneruokareseptit alatoopista puolukkapöperöön – mitkä näistä ruoista kuuluvat herkkuihisi?

Alkujaan moni juhlaruoka ja herrojen herkku on meille nykyään tuttua arkiruokaa. Olet varmasti herkutellut ainakin hernekeitolla, karjalanpiirakoilla ja vispipuurolla, mutta tunnetko alatoopin, kaljavellin tai puolukkapöperön?

Teksti:
Hanna Kuusisalo
Kuvat:
Om-Arkisto

Poronkäristys on Lapin perinneruokaa.

Alkujaan moni juhlaruoka ja herrojen herkku on meille nykyään tuttua arkiruokaa. Olet varmasti herkutellut ainakin hernekeitolla, karjalanpiirakoilla ja vispipuurolla, mutta tunnetko alatoopin, kaljavellin tai puolukkapöperön?

Perinneruoka on ruokaa, jonka valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. 

Lue myös: Kaikkien aikojen parhaat arkiruoat – näitä ruokia suomalaiset rakastavat

Moni perinneruoka on alkujaan herrojen herkku ja peräisin säätyläisten keittiöistä. Pikkuhiljaa paremman väen purtavat tulivat myös tavallisen kansan ulottuville ensin juhlissa ja sunnuntaiaterioilla, sittemmin myös arkiruokana.

Suomessa on pääasiassa läntinen ja itäinen ruokaperinne, joita määrittävät tietyt perusraaka-aineet, valmistustavat ja tavallisimmat mausteet. Tämän karkean kahtiajaon lisäksi löytyy lisäksi alueellisia, maakunnallisia ja paikallisia erikoisuuksia. Nämä näkyvät erityisesti leivissä, sesonkeina ja juhlissa.

Etelä-Karjalassa on haudutettu tuhteja liharuokia, kuten karjalanpaistia, Hämeessä herkuteltu rukiisella hapanleivällä ja piimäjuustolla. Sittemmin alueelliset erot ja tottumukset ovat tasoittuneet erityisesti koululaitoksen, median ja ketjurakenteisen kaupan ansiosta.

Kuinka hyvin sinä tunnet suomalaiset perinneruoat ja oletko kenties valmistanut niitä kotona?

Karjalanpaisti
Karjalanpaistin makean paahteinen aromi syntyy hitaasti raukeassa uunissa hauduttamalla.

Perinneruokia alatoopista veripalttuun

Alatoopi tai aladoobi on Uudenmaan perinneruoka, joka tunnetaan myös nimillä tytinä, syltty tai hytinä. Alatoopi on kylmänä tarjottava liha-, kala- tai kasvishyytelö. Lihahyytelö valmistetaan yleensä lampaan, hirven tai naudan lihasta ja tarjotaan erityisesti juhlapöydässä viipaleiksi leikattuna.

Hernekeitto nautitaan perinteisesti torstaina pannukakun kera sekä tietysti laskiaisena pulkkamäen jälkeen. Hernekeiton saa loihdittua nopeasti purkista, mutta mikään ei voita itsetehtyä perinteikästä soppaa. Se valmistetaan kuivatuista herneistä ja sianlihasta.

Karjalanpaisti on pataruokien kunkku ja Itä-Suomen tunnetuin perinneruoka, jota paikalliset kutsuvat myös lihapotiksi. Uunipadassa hissukseen haudutettavaan ruokaan kuuluu useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Niiden  seuraan lisätään vettä, sipulia, suolaa ja pippuria sekä laakerinlehtiä. Valmistuksessa oleellista on matala lämpötila haudutuslämpö ja pitkä kypsymisaika.

Karjalanpaistin tapaan myös rosvopaistin valmistus ottaa aikansa, mutta maku palkitsee. Alkujaan maakuopassa paistettu lihapaisti valmistetaan kaupunkilaiseen tapaan sähköuunissa.

Lapissa herkutellaan poronkäristyksellä eli poron lihasta ohueksi leikatuilla siivuilla, jotka paistetaan meheväksi voissa. Perinteiseen tapaan poronkäristys tarjotaan perunamuusin ja puolukkasurvoksen kera.

Silakkalaatikko ja -pihvit kuuluvat monille tuttuihin perinneruokiin. Perinteisen silakkalaatikon voi tehdä joko suolasilakoista tai tuoreista silakkafileistä. Ne kerrostetaan uunivuokaan yhdessä perunaviipaleiden kera ja mehevöitetään munamaidolla sekä siankylkiviipaleilla. 

Silakkapihveistä on useita versioita, mutta ne perinteisimmät leivitetään ruisjauhoilla ja paistetaan rapeaksi voissa. Silakkapihvien kera maistuu perunamuusi ja ruisleipä.

Tilliliha voi monelle aiheuttaa ikäviä makumuistoja kouluajoilta, mutta huolellisesti valmistettuna se on todellista herkkua. Liha haudutetaan kunnolla mureaksi eikä tillissä säästellä. Kastikkeen erikoinen, hapanimelä vivahde tulee siitä, että kastike maustetaan etikalla ja sokerilla.

Veripalttu eli kampsu, rössi, rössy, prettu tai roppana, klassisella perinneruoalla on monta nimeä. Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla valmistettu perinneruoka pitää sisällään ruisjauhoja, olutta, verta sekä sipulia.

Perinneruoka maistuu myös välipalaksi

Uunissa pitkään hautunut, kokonaisista ryyneistä keitetty ohrapuuro on herkkua. Tarjoa Pohjois-Pohjanmaan pitoruokiin kuulunut puuro mehukeiton kanssa aamupalalla tai nautiskele sitä vaihteeksi vaikka lounaaksi.

Vähintään yhtä herkkua on vispipuuro eli lappapuuro. Perinteiseen tapaan se keitetään puoluoista ja mannasuurimoista, mutta onnistuu myös herukoista, vadelmista tai vaikka raparperista.

Kaljavelli on länsisuomalainen perinneruoka, jota nautitaan joulun aikaan. Kaljasta, vedestä, ohra- tai vehnäjauhoista ja liotetuista rusinoista keitetty siirapilla maustettu velli tarjotaan leipäjuustokuutioiden kera.

Piimäjuusto on Hämeen vanhimpia juustoja. Sen valmistus on helppoa kotioloissakin. Maidon, piimän, kananmunien ja suolan lisäksi tarvitset kattilan ja juustomuotin sekä hitusen malttia ja aikaa. 

Puolukkapöperö on vanhanajan jälkkäriherkku, joka tehdään kohmeisista puolukoista, ruisjauhoista ja kermasta. Modernissa versiossa kerma korvataan vaniljakastikkeella. 

Luumukiisseli on perinteikäs joulun jälkiruoka, joka maistuu sellaisenaan tai riisipuuron kanssa.

Karjalanpiirakka, lepuska ja mustikkakukko vievät kielen

Karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi. Karjalasta kotoisin oleva perinneruoka, sittemmin koko kansan herkuksi noussut leivonnainen pitää sisällään ohuen ruiskuoren ja sen sisään rypytettyä riisipuuroa.

Savolaisen kalakukon ja kainuulaisten lanttukukkosten idea on sama, vaikka koko ja muoto hieman eroavatkin. Ruistaikinakuoren sisään leivotaan rasvaista siankylkeä sekä keitettyä lanttua tai kalaa. Karjalanpiirakan tavoin myös kalakukko on rekisteröiity EU:n aidoksi perinnetuotteeksi.

Lepuska on Etelä-Karjalasta kotoisin oleva ohut, perunainen ja muhevan pehmeä rieska. Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan on herkuteltu perunarieskoilla, joihin edelleen saa näppärästi hyödynnettyä tähteelle jääneen perunamuusin rippeet.

Mustikkapiirakka kuuluu perinteisiin kesäherkkuihin, mutta oletko koskaan leiponut savolaista mustikkakukkoa eli rättänää? Rukiinen taikinakuori kätkee sisäänsä sokerilla maustettuja mustikoita. Kuten mustikkapiirakkakin, myös rättänä on ihanaa vaniljakastikkeen kera tarjottuna. Tästä ei perinneruoka parane!

Katso myös Kotiliesi.fi: Kotiruokien kymmenen klassikkoa – tunnetko nämä perinneruoat?

Lähteet: Ruokatieto

X