Lipstikka eli liperi korvaa lihaliemikuution umamisella maullaan
Aromikas lipstikka (Levisticum officinale) antaa liemiin ja patoihin täyteläistä makua, sillä siinä maistuu umami, viides aistimamme maku.
Lipstikka tuo ruokaan täyteläisen maun. Sen kaikki osat juuria myöten ovat syötäviä.
Aromikas lipstikka (Levisticum officinale) antaa liemiin ja patoihin täyteläistä makua, sillä siinä maistuu umami, viides aistimamme maku.
Lipstikka eli liperi (Levisticum officinale) on isovanhempien kasvimaalta tuttu vahvavartinen, voimakastuoksuinen maustekasvi, jonka maku muistuttaa lehtiselleriä ja purjoa. Se sopii erinomaisesti kasvisruokiin korvaamaan lihaliemikuution.
Lipstikka ruoanlaitossa
Lipstikan kaikki osat ovat syötäväksi kelpaavia. Lehdet käytetään mausteena tuoreena tai kuivattuna, varret voi käyttää vihannesten tapaan ja juurtakin voi kuivattaa ja jauhaa pippurin korvikkeeksi. Lipstikan avulla suolan määrää ruoassa voidaan vähentää.
Jos lipstikka ei ole entuudestaan tuttu, lisää sitä ruokaan aluksi varovasti. Se on voimakkaan makuinen yritti ja jo yksi lehden pala riittää maustamaan kastikkeen, munakkaan tai pataruoan. Liperi lisätään lämpimiin ruokiin jo kypsennyksen alkuvaiheessa, toisin kuin monet muut yrtit.
Tuoreita lehtiä voi käyttää myös pinaatin tapaan. Salaatteihin lipstikan tuoreet lehdet tuovat ytyä.
Liperi käy hyvin munakkaisiin, riisi- ja makaroniruokiin, keitetyn kalan tai lihan kanssa sekä salaatinkastikkeisiin, maustevoihin ja yrttisekoituksiin.
Lipstikan hieman pippurinen maku aromatisoi liemet ja muhennokset sekä liharuoat. Alkukesän odotettu ja hienostunut herkku on lipstikkakeitto, joka tehdään nuorista lipstikan lehdistä.
Lipstikan kuivattujen lehtien maku on tuoretta voimakkaampi. Kuivattu lehtisilppua voi käyttää esimerkiksi leivän päällä levitteen mausteena.
Liperi on helppo kasvatettava
Lipstikka on perinnekasvi, jota löytää usein vanhojen maalaistalojen pihapiirinnurkista. Suomeen se tuli kiertävien munkkien mukana jo 1600 luvulla, ja sitä kasvatettiin linnojen ja luostareiden yrttitarhoissa. Sitä on käytetty lääkeaineena muun muassa parantamaan ruokahalua.
Lipstikka voi kasvaa jopa parin metrin korkuiseksi. Se on vaatimaton ja monivuotinen kasvi, mutta kasvumaa ei saa olla liian kosteaa. Se kukkii heinä-elokuussa ja sato korjataan elokuussa. Sen kukat ovat syötäviä. Lipstikan lehdet korjataan ennen kukintaa. Lehdet kuivataan ilman varsia pyyhkeen päällä kuivassa paikassa.
Katso myös Kotiliesi.fi: Näin teet lipstikkapastan.
Artikkelia on muokattu 24.5.2023 klo 11:45
Kommentit
Kiitos Ehtola hyvistä lipstikkavinkeistä! Lipstikkahan tunnetusti kasvaa hyvin rehevänä ja sitkeästi, siksi sen käyttöön onkin kiva saada uusia ideoita. Oletkos kokeillut jo tätä maukasta lipstikkakeittoa: https://anna.fi//reseptit/lipstikkakeitto
Kannattaa kokeilla!
Kesäterveisin,
Ruoka.fi
Kommentit
Anopin pihalla kasvaa, eikä varmaan katoaisi räjäyttämälläkään 🙂 Omaan pihaan sain siirrettyä elossa puskan, kun kivoin kunnon kuopan ja sinne mustaa multaa. Se kasvaa ihan hoitamattakin sieltä keväällä ja pitkin kesää voi poimia siitä. Välillä ihan vaasiinkin 🙂 Jos ei tule muuten käytettyä. MAKKARAKEITTOON HIENOSTI SOPII. Sen vinkin sain anopilta ja toimii. Oon tehnyt myös lipstikkasuolaa kuivasta, kun uunin päällä kuivattanut ja hienontanut talvea varten.
Kiitos Ehtola hyvistä lipstikkavinkeistä! Lipstikkahan tunnetusti kasvaa hyvin rehevänä ja sitkeästi, siksi sen käyttöön onkin kiva saada uusia ideoita. Oletkos kokeillut jo tätä maukasta lipstikkakeittoa: https://anna.fi//reseptit/lipstikkakeitto
Kannattaa kokeilla!
Kesäterveisin,
Ruoka.fi
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous