10 faktaa suolasta

Tammikuun lopussa julkaistut uudet, kansalliset ravintosuositukset aiheuttivat Suomessa suolan osalta pienoisen myrskyn, kun julkkiskokit Henri Alen ja Hans Välimäki tyrmäsivät uudet pienennetyt suolan saantisuositukset.

Kuluttaja menee erilaisten viestin viidakossa helposti hämilleen. Kuunnellako kokkeja ja käyttää suolaa ilman huolta vai uskoako ravintosuosituksia ja mitata suolankäyttö grammalleen? Kannattaako käyttää jodioitua ruokasuolaa vai Himalajan vuorisuolaa? Mitä on piilosuola ja kuinka paljon on viisi grammaa?

Fakta 1 – Suola on elintärkeää

Suolan sisältämä natrium on ihmisen elintoiminnoille välttämätön aine, mutta päivittäinen alle 0,5 g:n fysiologinen tarve kertyy normaalista ruokavaliosta ilman lisättyä suolaa. Lihassa, kalassa, maidossa ja kasviksissa on natriumia luonnostaan riittävästi elimistömme tarpeisiin.

Fakta 2 – Teelusikka päivässä riittää

Päivittäisen suolamäärän tulisi ravintosuositusten mukaan pysyä alle 5 grammassa eli vajaassa teelusikallisessa.

Fakta 3 – Suolaa tarvitaan ruoanlaitossa

Suola on paljon enemmän kuin pelkkä mauste. Se paitsi antaa makua, tuo raaka-aineiden maut ja tuoksut paremmin esiin, vaikuttaa tuotteen rakenteeseen ja lisää säilyvyyttä.

Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopian mukaan suola myös peittää ruoasta karvasta makua, voimistaa makeaa makua ja peittää virhemakuja (esim. metallisuus). Suola myös saa ruoan tuntumaan koostumukseltaan täyteläisemmältä.

Fakta 4 – Liika suola on ihmisen terveydelle haitallista

Runsas suolan käyttö on yhteydessä lukuisiin terveyshaittoihin, esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen, osteoporoosiin, munuaisongelmiin, astman pahenemiseen, sydänlihaksen paksuuntumiseen, aivohalvauksiin sekä mahasyöpään.

Fakta 5 – Suomalaiset sairastuvat suolasta

Vähintään lievästi kohonnut verenpaine tai verenpainelääkitys on Suomessa 47 prosentilla miehistä ja 27 prosentilla naisista. Tutkimusprofessori Antti Jula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että verenpaine on maailman johtava terveysongelmien aiheuttaja, merkittävämpi kuin tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Julan arvion mukaan, jos suomalaiset käyttäisivät suolaa kolme grammaa vähemmän päivässä kuin nyt, vähentyisivät sydäninfarktien määrät vuodessa jopa 1590:llä, ja suolan aiheuttamat kuolemat jopa 1900:lla (vrt. liikenteessä kuolee vuosittain n. 300 henkeä).

Sama kolmen gramman vähennys suolansaannissa pienentäisi terveydenhuollon kuluja 150–250 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos verenpaineemme pysyisi iästä riippumatta ihanteellisella (alle 120/80 mmHg) tasolla, elinikämme pitenisi keskimäärin 8 – 10 vuodella.

Fakta 6 – Suomalaiset saavat suolaa suosituksiin nähden runsaasti

Miesten suolakuorma on lähes 9 grammaa ja naisten 6,5 grammaa päivässä.

Fakta 7 – Suurin osa suolasta saadaan kodin ulkopuolelta

Päivän mittaan syötynä suolamäärää on varsin hankala hahmottaa, koska se on usein piilossa elintarvikkeissa. Maustekastikkeet, kuten soijakastike, ketsuppi sekä liemikuutiot ja –fondit sisältävät usein hurjia määriä suolaa.Suolaa voi löytyä myös yllättävistä paikoista: makealta maistuvissa aamiaismuroissa voi olla suolaa saman verran kuin perunalastuissa.

Yleisimmät piilosuolan lähteet suomalaisten ruokavaliossa ovat leipä, makkarat ja leikkeleet.

Fakta 8 – Trendisuoloissakin on paljon natriumia

Mineraalisuolassa (esim. Pan-suola, Seltin) on noin puolet vähemmän natriumia kuin tavallisessa suolassa. Sen sijaan trendikkäät erikoissuolat, kuten meri-, ruusu-, intiaani- ja sormisuola sisältävät natriumia tavallisen ruokasuolan tapaan.

Tällaiseen erikoissuolaan siirtyminen ei vähennä natriumin saantia, eikä niiden käyttö ole siis terveyden kannalta hyödyllisempää. Maun puolesta erikoissuoloissa on eroja tavalliseen ruokasuolaan verrattuna.

Fakta 9 – Ruokasuola sisältää tarpeellista jodia

Jodi on mikrokivennäisaine, joka on elintärkeä kilpirauhasen toiminnalle. Suomessa maaperän jodipitoisuus on pieni ja jodin puute ratkaistiin jodioimalla ruokasuola sotien jälkeen. Muita jodin lähteitä Suomessa ovat maito ja kananmunat, sillä myös kotieläinten rehuun lisätään jodia.

Suomalaisten jodin saanti on kääntynyt laskuun vuodesta 2002. Syiksi jodin alhaisuuteen arvioidaan vähentynyttä kotiruuan tekoa ja lisääntynyttä valmisruuan ja ravintolaruuan syömistä. Ruokateollisuus nimittäin käyttää pääasiassa jodioimatonta suolaa. Lisäksi erilaisiin jodioimattomien trendisuolojen käyttö kotiruoanlaitossa on lisääntynyt.

Jodin pitkäaikainen puutos johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, sen laajentumiseen ja struuman kehittymiseen. Jodin puutoksen oireina on yleinen väsymys, hitaus ja painonnousu. Raskaudenaikainen jodinpuutos heikentää sikiön kasvua ja vakava puute aikaansaa henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyden ja kääpiökasvuisuutta.

Fakta 10 – Vähäsuolaiseen ruokaan on mahdollista tottua muutamassa viikossa

Suolaisuus aistitaan parhaiten, jos suola on ripoteltuna elintarvikkeen pinnalle. Suolaa käytetäänkin paljon vähemmän, jos ruoka valmistetaan suolattomaksi ja suola lisätään ruokaan vasta ruokapöydässä. Leivän päältä levitteen suola aististaan paremmin kuin itse leivän suolaisuus. Leiväksi kannattaa siis valita vähäsuolainen leipä.

Suomen leipomot valmistavat Euroopan mittapuulla vähäsuolaista leipää, ja ovatkin edelläkävijöitä leipämarkkinoilla. Suomen leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen kertoo, että suosituimmat leivät sisältävät suolaa noin 1,2 prosenttia, kun Euroopassa leivässä on suolaa yleensä 1,5-2,2 %.

Leipomotuotteiden tuonti on kuitenkin kasvanut muutamassa vuodessa viidestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Nykyään kaupoissa myydään tuorepaistopisteissä Euroopasta pakastetaikinan muodossa tuotuja leipiä, joiden suolapitoisuus on korkea.

 

Lisää aiheesta: Syö Hyvää -hankkeen suolavideo.

Toimittaja: Johanna Nikama

Kuvat: Kristiina Kurronen

Lähteet:
Syö Hyvää -hankkeen suolaseminaari, 17.3.2014/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Antti Jula, Turun yliopiston tutkimusprofessori Anu Hopia, Suomen leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen
http://www.ruokatieto.fi
http://www.avoin.helsinki.fi/ravitsemustieteen_perusteet
http://www.pansuola.fi